A) Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 3 844 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 617,87 km2. Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä. (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, "hiili".) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600–luvulla ruukin hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.
Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.

Maantiede: Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m) . Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia. Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.
Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000-kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.
Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Kylät: Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo.

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla. Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999). Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella. Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.
"Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa."
Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa. Vuonna 2018 se ei ole auki. Vuonna 2015 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kaivosalan palveluihin ja teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistunut Tapojärvi Oy, Kolarin Kumi Oy ja Humina-Loma Oy.

Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken: Kolarin kirkonkylä (1 112 asukasta), Äkäslompolo (459 asukasta) ja Sieppijärvi (222 asukasta).

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007-2008.
Kolarin Kontio on 4. joulukuuta 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului mm. hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Tunnettuja kolarilaisia: Sari Havas, näyttelijä * Suvi Teräsniska, laulaja * Pertti Teurajärvi, hiihtäjä.