|
|
Kokkolan Palloveikot eli KPV on perinteikäs, vuonna 1930 perustettu kokkolalainen jalkapalloseura. Se pelaa kotiottelunsa Kokkolan keskuskentällä. Seuran paikallisvastustaja on kaupungin ruotsinkielinen joukkue GBK.
Kokkolan Pallo-Veikot perustettiin lokakuussa 1930 Isollakadulla sijainneessa Maxim-kahvilassa kokkolalaisten nuorten miesten toimesta. He halusivat silloisessa Kokkolassa vähemmistönä olleille suomenkielisille pojille luoda mahdollisuuden purkaa energiaansa oman seuran puolesta.
Ensimmäinen vuosikymmen sujui Pallo-Veikoilla oman asemansa hakemisessa ja perustaa rakennettaessa. Merkittävää oli silloisissa olosuhteissa, että jo 1938 KPV:lla ol junioritoiminta ohjelmassa.
1940-luku oli sotien vuosikymmen ja niiden haavojen paikkaamista. KPV keskittyi paljolti vain junioritoimintaan. Ennen 20. toimintavuotta oli saatu jalkeille jo sellainen joukkue, että KPV tunnettiin etelässäkin ja pääkaupungin seurat olivat kiinnostuneita sen pelaajista. Joukkue taisteli sen aikaisen Suomisarjan kärkipaikoista
Seuraavan vuosikymmenen toimintaa voi kuvata tasapaksuksi. Oli alamäkeä ja käytiin aina maakuntasarjassa saakka, mutta hyviä yksilöitäkin oli joukossa. Hannu Vainio ehkä nimekkäimpänä lukeutui maajoukkuepelaajien rinkiin. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi nuorisotyö tuottaa tulosta valtakunnan tasolla, kun A-juniorit 1956 saavuttivat ensimmäiset SM-mitalit, pronssiset, Kokkolaan.
KPV:lle menestyksekästä aikaa oli 60-luvun loppu ja 70-luvun alku. KPV saavutti 1969-1975 välisenä aikana 1xSM-kultaa, 1xSM-hopeaa ja 2xSM-pronssia. Kahteen otteeseen KPV on käynyt pelaamassa Euroopassa, kausien 1970-1971 ja 1974-1975 europeleissä. Celtic voitti ottelunsa KPV:tä vastaan lukemin 9-0 ja 5-0. FC Köln oli myös liian kova vastus ja voitti KPV:n Kokkolassa 4-1 ja kotonaan 5-1.
1980-luku oli puurtamista I-divisioonan ja mestaruussarjan välillä. Siirryttiin toiminnanjohtajan aikakauteen. Vuosikymmenen opetus oli muualla kuin vihreällä veralla ja siitä maksettiin kova hinta seuraavalla vuosikymmenellä. Seura ajautui talousvaikeuksiin monen tekijän summana. Ilonaiheita tuotti kuitenkin nuorisotyö, joka piti joukkueita vuodesta toiseen valtakunnan eturintamassa.
Seuran nimeen tuli j-kirjain virallisiin papereihin velkasaneerauksen seurauksena 1990-luvulla. Juniorivalmentajien joukko kantoi tässä vaiheessa suuren vastuun ja työ sai kaikesta tapahtuneesta oikeastaan vain tervetullutta piristystä. Edustusjoukkue taisteli I- ja II-divisioonissa.
Vuoden 2000 lopulla saatettiin kuitenkin juhlia tulevaisuuden uskoa pursuten seuran 70 vaiherikasta vuotta. Vuonna 2001 KPV otti käyttöön ensimmäiset nettisivunsa. Palloliitto myönsi KPV:lle talenttiakatemian vuonna 2002. Vuonna 2003 seura aloitti toiminnan jälleen naisjalkapallon saralla. Samana vuonna pojissa seuran B-juniorit ottivat Suomenmestaruus pronssimitalit. Edustusjoukkueen nousu kaudeksi 2005 takaisin ykköseen oli merkki hyvin tehdystä työstä. Sijoittuminen tulokaskaudella neljänneksi valmentaja Antti Ylimäen johdolla oli kelpo suoritus.
Saavutukset:
Suomen mestari: 1969 ~ SM-hopeaa: 1973 ~ SM-pronssia: 1971 ja 1975.
Suomen Cupin finaalissa: 1982 FC Haka - KPV 3-2 ja 2006 HJK - KPV 1-0.
LINKKI: KPV (erikoissivullemme).
GBK eli Gamlakarleby Bollklubb on vuonna 1924 perustettu kokkolalainen jalkapalloseura. Joukkue pelasi kaudella 2007 Ykkösessä voitettuaan vuonna 2006 oman Kakkosen lohkonsa. Joukkue putosi kuitenkin takaisin Kakkoseen kaudeksi 2008 sijoituttuaan kaudella 2007 Ykkösessä 12. sijalle.
GBK:n koti-ottelut pelataan Kokkolan keskuskentällä, jonka yleisökapasiteetti on noin 3 000 henkilöä.
GBK perustettiin vuonna 1924 ja se on näin ollen yksi Suomen vanhimmista jalkapalloseuroista. GBK:n toiminta keskittyy nykyään jalkapalloon, mutta seuralla on myös ollut jääpallo- ja jääkiekkotoimintaa 1950-luvulle saakka.
Jääkiekkojoukkue Kokkolan Hermes, (nyk. Hermes HT) perustettiin 1953, kun GBK:n ja KPV:n jääkiekkoilijat yhdistivät toimintansa.
GBK on pelannut viime vuodet Kakkosessa, mutta joukkueella on pitkät perinteet myös Ykkösessä. Joukkue varmisti oman lohkonsa voiton II-divisioonassa syyskuussa 2006 ja palasi näin ollen I-divisioonaan kaudeksi 2007. GBK on pelannut myös korkeimmalla sarjatasolla useaan eri otteeseen 50-, 60- ja 70-luvuilla (ei kuitenkaan nykyisessä Veikkausliigassa).
GBK:lla on nykyään, yli 80 vuotta seuran perustamisen jälkeen, hyvin laajamittaista jalkapallotoimintaa. Seuran toiminta on kaksikielistä ja se koostuu muun muassa valiojalkapallosta, naisjalkapallosta, reservijoukkuejalkapallosta, nuorisojalkapallosta, nappulajalkapallokoulusta, turnaustoiminnasta ja jalkapalloleireistä. Seuralla on kokonaisuudessaan noin 30 joukkuetta mukana eri sarjoissa. Rekisteröityjen pelaajien määrä on noin 600.
 
Kokkolan legendaarinen Kalahallin kenttä:
Jos Rovaniemellä oli vierasjoukkueiden vihaama pieni hiekkakenttä ('Lapinaukea') kevään alkukierroksille ja Porissa vastaavasti 'Pallokenttä', niin Kokkolassa oli tarjota alkukierroksen vierasvastustajille eksoottinen kokemus pienellä 'Kalahallin' kentällä.
Kenttä oli saanut nimensä toriaukean reunalla vieläkin pystyssä olevasta kalahallista (nykyään kai vain turisti-infoa tarjolla turskien sijasta).

(MK, 29.7.2011): Kuvassa kalahalli - taustalla näkyvä rakennus on kaupungintalo (osoite Kauppatori 5), joka rakennettiin siis osittain kentän paikalle. Kentän toinen pääty oli muutaman kymmenen metrin päässä Kalahallin rakennuksesta ja kenttä oli pituussuunnassa samansuuntainen vieressä virtaavaan Sunti-"jokeen" nähden.
Kalahalli oli todellakin aikanaan vanhan ajan kaloja myyvä kauppahalli. Itsekin olen joskus lapsena (syntynyt 1954) sisällä käynyt, mutta vuosilukuja en mene arvailemaan, milloinka se on toiminnassa ollut.
Terho Vuorela (nuorempana pelaaja Vaasassa ja myöhemmin erotuomari itsekin - s. 1941) lähetti 23.8.2013 seuraavan tarinan:
Olisikohan tämä ihan tositapaus Kokkolasta. Siellä oli erityisen lihava, mutta
hyvä erotuomari Pentti Leivo Vaasasta mestaruussarjaottelussa. Joku rouva oli ensimmäisen kerran peliä katsomassa ja
häneltä kysyttiin, ymmärsikö hän pelistä mitään. Rouva sanoi ymmärtävänsä, että keltapaitaiset kuopiolaiset yrittivät palloa
toiseen ja raitapaitaiset kokkolalaiset toiseen maaliin, mutta sitä hän ei ymmärtänyt, miksei se mustapukuinen lihava mies
saanut poistua keskiympyrästä.
.
|