97) Salmenkylä

Antero Manninen, Kangasniemen historia, osa 1 (1953) ~ Kangasniemen kylien vaiheita:

"Nimeä SALMENKYLÄ käytettiin rinnan HIMOTTULAN kanssa. V. 1643 mainitaan Salmelan kylä, joka oli kymmenkuntaa paljon suppea-alaisempi, siihen kuului vain myöhempi Salmenkylä, Reinikkala ja Kangasniemi. V. 1664 asuivat Peltoniemessä kirkkoherra Bertil (Bartholdus) ja Juho Himottuinen, Joutsentaipalmaalla Paavo Tissari ja Varsanaholla Niilo Roponen. Talonnumerojen lukumääräksi vakiintui viisi, ja numerot 1, 2 ja 5 kuuluivat kirkkoherran virkatalolle.
1800-luvulla Salmenkylään liitettiin Reinikkalan Korteniemi ja Kaihlamäen Pullialan takamaita (nyk. no.5)." (Antero Manninen, 1953).

Tällä Salmenkylän sivulla on selkeytetty Salmenkylän, Multamäen ja jopa Reinikkalan välisten rajojen
vaihtelevien määrittelyjen vuoksi Salmenkylän alue kattamaan vain Pieksämäentien länsipuolisia alueita.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 3.2.2019)



A Kuvassa on Savutupatalon ruokatuvan nurkkaus. Salmenkylän Murtomäki (entinen torppa).'(kuva: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38). Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista (Savotar IV'~ 1949, Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja). Kaukonen kirjoittaa: Kun asuinrakennuksia ruvettiin uudistamaan, niin kaksitupaisissa savutupataloissa oli ensinnä muutettu toinen tupa uloslämpiäväksi eli piisituvaksi. Toinen tupa muutettiin monessa paikassa myöhemmin kamariksi. (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)

Erkkilän talo


B) Kuvassa Erkkilän talo, mikä sijaitsee vanhaa pappilaa ja Taidelinnaa vastapäätä nykyisen Mikkeli-Jyväskylän valtatien pohjoispuolella. Taloa on käsitelty jo aiemmin sivulla #61. Tämä kuva on otettu juuri valtatien liittymästä etelästä 29.10.2006 (S&J).

(Jukka Kiljunen, sähköposti 18.10.2006): Viljo Erkkilä, Pohjanmaalta tullut - jatkaja Erkki, vanhin poikansa Jouko. Erkin sisarukset: Enda - suntiona Hugo Ursinin jälkeen, Ensio - uuden Pappilan kompleksin talonmies ja vaimonsa Hilkka, kirkkoherran viraston kanslisti. Vielä Linnea-sisko. Linnea oli sisarustemme pyhäkoulun opettaja. Pyhäkoulua pidettiin vuoronperään kodeissa.


Tämä kuva on otettu Erkkilän talon pihapiiristä joulupäivänä 25.12.2007 (S&J). Oli lumeton joulu. Erkkilän talon vieritse kulkee vanha Kangasniemeltä Mikkeliin johtava tie, joka ennen Lapassalmen siltojen valmistumista joutui kiertämään Pappilansalmen kivisillan ja Reinikkalan kautta.

Nämä molemmat Erkkilän talon kuvat on kuvattu myös 25.12.2007 (S&J).


C) Erkkilän talosta seuraava rakennus tietä eteenpäin jatkettaessa on tämä autiolta vaikuttava rakennus, jonka erillinen saunamökki erottuu taaempana metsänrajassa. Kuvattu 25.12.2007 (S&J). Eero Erkkilä muistelee (21.1.2008) talossa asuneen viimeksi Viinikaisia.


Samainen talo kuvattuna edempää tieltä kahdesti 25.12.2007 (S&J).


Saman talon piharakennuksessa huomio kiinnittyy kahden ikkunan yläpuolelle punaisella maalattuihin koristeväripintoihin, joista satunnaiselle ohikulkijalle syntyy mielikuva ikkunoiden 'kulmakarvoista'. Kuvattu 25.12.2007 (S&J).


D) Edelliseltä autioituneelta talolta tie jatkuu koilliseen jyrkähkönä alamäkenä mutkitellen. Kuvattu 25.12.2007 (S&J).


E) Tien pohjoispuolelta löytyy matkaa jatkettaessa tämä asuintalo pihapiireineen. Kuvattu 25.12.2007(S&J).


F) Tien pohjoispuolelta löytyy matkaa jatkettaessa myös tämä Tyyne ja Taisto Suihkosen asuintalo. Kuvattu 25.12.2007 (S&J).


Suihkosten talossa on käytössä vaihtoehtoenergiaa ainakin tuulivoiman ja aurinkoenergian muodossa - kuvattu 25.12.2007 (S&J).

Luokkasen talo


G) Kuvassa Luokkasen talo, mikä sijaitsee kulkemamme tien eteläpuolella. Kuvattu 25.12.2007 (S&J).


Sama Olavi Luokkasen rakennus kuvattuna kahdesti 25.12.2007 (S&J).


Luokkasen päärakennusta vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee tämä komea hirsirakennus - kuvattu 25.12.2007 (S&J).


H) Kuvassa on 'pohjalaismallinen hevostalli. Oikealla heinätalli, seinässä luukut, keskellä hevospilttuut ja varsojen koppi heinä- ja apesoimineen, vasemmalla silppupuoli eli ruokkijan puoli. Salmenkylän Pirttimäen talo.' (kuva ja kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38).

Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista' ('Savotar IV' ~ 1949, 'Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja').

Kaukonen kirjoittaa: Karjatalous on viime vuosikymmeninä Etelä-Savossa suuresti kehittynyt. Muutama vuosikymmen sitten se oli 'esi-isäin aikuisella kannalla', esim. sydäntalvella ei saatu lainkaan maitoa. Nykyisin tuodaan eri puolilta Kangasniemeä maitoa ja kermaa läpi vuoden kirkonkylään osuusmeijeriin, joka maataloudellisen neuvonnan ohella on paljon kehittänyt karjataloutta. Kaskiviljelyn kukoistusajan jälkeen tosin karjan luku aluksi vähentyi viljan ja rehun määrän sekä hyvien laitumien vähetessä.
1500- ja 1600-luvuilla lienee kotieläinten luku ollut vielä hyvin pieni.
Kauan vanhoillisella kannalla säilyneet olot lienevät vaikuttaneet siihen, että puisia, permannottomia, pimeitä lantanavetoita oli 1930-luvun lopulla monin paikoin käytännössä sekä taloissa että mökeissä. Vielä kymmenen vuotta sitten suhtauduttiin eräässä talossa , jonka naapuriin oli tehty 'siltanavetta', siihen epäilevästi arvellen, etteivät lehmät menestyisi siinä yhtä hyvin kuin lantanavetassa.
Lantanavetoita on sekä hirsisiä että isoja, särky- tai mukulakivistä rakennettuja kivinavetoita, jotka ovat Kangasniemellä melko yleisiä. Y.Valjakan pitäjänkertomuksessa sanotaan v.1835 tehdyn tilaston mukaan Kangasniemellä olleen kivinavettoja kymmenessä 'rahvaan talossa'. Navettaa sanotaan Mikkelin pitäjään rajoittuvissa kylissä myös lääväksi.
(Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)


Pihamaalta niitylle siirretty puusaranallinen 'kokkitalli', vuosiluku 1736, Salmenkylä, Pirttimäki. (kuva ja kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38).


I) Kuvassa on 'entinen Salmenkylän yhtiömylly.' (kuva ja kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38). Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista'.

Professori Kaukonen kirjoittaa: Kyläkunnanmyllyt eli yhtiömyllyt ovat jääneet pois käytännöstä, esim. ylläolevassa kuvassa näkyvä Salmenkylän sammaloitunut, aikoinaan viiden talon omistama yhtiömylly, jonka vaiheista kylän vanhat isännät tiesivät kertoa. Tuutissa oli vuosiluku 1725. Siinä on viimeksi jauhettu 1910-luvulla, minkä jälkeen siinä oli vesivoimalla käypä liistehöylä rattaineen. Yhtiömyllyissä oli säädöksiä jauhatusaikoihin ym. seikkoihin nähden. Kukin osakas sai jauhattaa vuorokauden kerrallaan, klo 6 iltapäivällä oli vuoron vaihto. Kun pelättiin veden loppuvan, jauhettiin öisinkin päreen tai kynttilän valossa. 2-3 vuorokauden päästä kiviä piti takoa, eri taloista tuli miehiä takomaan. Yhdessä suoritettiin muutkin myllyn korjaukset, esim. kun patoa piti korjata. Myllyn osaketalojen jauhatettua viljansa sai muitakin, esim. torppareita tulla siinä jauhamaan. Sivulliset antoivat maksuksi osan jauhoja. Työpäiviä ei Salmenkylän myllyssä torppareilta vaadittu jauhattamisesta, koska myllyssä oli niin monta osakasta. Vähävaraiset torpparit ja loiset saivat jauhaa ilmaiseksikin. Salmenkylän Lahnasilla oli ollut erään isännän omistama torpparien mylly, jossa torpparit jauhatusmaksuksi suorittivat työpäiviä.
Salmenkylän yhtiömyllyn seinässä on merkintöjä siitä, milloin eri vuosina on päästy ensi kerran jauhamaan. Tästä myllystä oli kruunulle kahdeksan kapan vero, kunnalle meni vähemmän. Vuosina 1881-82 olivat myös seurakunnan papit pyrkineet saamaan tästä myllystä verotuloa. Isännät riitelivät vastaan valtuutettunsa välityksellä ja voittivat. "Mylly ei pappia tarvitse", oli valituksessa sanottu.
(Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)


J) Länsi-Savo uutisoi tiistaina 24. elokuuta 1954 kolarista Kangasniemen Salmenkylässä. Tuolloin elettiin Kangasniemen 300 vuotisjuhlien aikaa.


K) Tuija Hokkasen ottama valokuva Salmenkylän talvisesta kuutamosta (kiitos, käyttölupa 3.2.2019).

seuraavalle sivulle #98

Sivuluettelo 1-107

etusivulle