Hännilän kartano A) Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (kuva: 'S&J'). Tämä kuva Hännilän kartanosta on kirjasta 'Etelä-Savon rakennusperintö' (1984 ~ kuva: HH). Kuvateksti kertoo: Hännilä, Kaihlamäki, aikoinaan Sarvikosken kartanoon kuulunut tila ja Beckerien sukutila 1800-luvun puoliväliin saakka. Runoilija ja Suomen kieliopin kirjoittaja Reinhold von Becker (1788-1858) vietti lapsuutensa Hännilässä. 1860-luvun alkupuolella perusti A.Qvist tilalle terva- ja tärpättitehtaan, jonka tuotteita kehuttiin hyviksi, mutta sen toiminta lakkasi jo v.1865. Vuonna 1874 perusti Matti Ikonen Hännilään pitäjän ensimmäisen kaupan. Hänen aikanaan hankittiin Hännilään pitäjän ensimmäinen puhelin, gramofoni, sähkövalo, polkupyörä, moottoripyörä ja auto. 1900-luvun alussa sai kartano vetensä puuputkia pitkin läheisen Kaihlamäen päällä olevasta lähteestä. Sähkö saatiin Äkryn ylämyllyltä. Nykyiset, taitekattoiset rakennukset ovat vuodelta 1914 ja navetta vuodelta 1936. Yksityiskäytössä (1984). Tässä kuvassa näkyy Matti Ikosen omistama "Hännilän kartano", jonka pihalle on kertynyt Ikosen palveluksessa ollutta henkilökuntaa perheineen juhliin. Kuvan vuosiluvuksi on merkitty "1925". Matti ja Vilho istuvat keskellä tummissa puvuissaan. Kartano sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Kangasniemen kirkolta lähteen Toivakkaa kohti. Matti Ikonen oli aloittanut ensimmäisen kauppansa jo 15.4.1877 omistamassaan Hännilän hovissa. Kirkonkylän kaupparakennuksensa Matti Ikonen aloitti v. 1878. Matti Ikonen syntyi 1.1.1852 vanhempiensa Vilpun (Filip) ja Riikan (Fredrika) kolmantena lapsena - kaikkiaan kuudesta lapsesta toiseksi vanhimpana poikana. Koulunkäyntimahdollisuudet olivat silloin niukat ja Matilta "opiskelut" jäivät kiertokouluun. Kirjoitus- ja laskutaitoa matkaan toki tarttui, vaikka kerrotaankin, ettei Matti koskaan myöhemmällä iälläkään oppinut jakolaskua. Matti Ikonen oli jo 1880-luvulta alkaen aktiivisesti mukana Kangasniemen "kunnallispolitiikassa" ja oli v.1896 ajamassa jopa Mikkelin lyseon opetuskielen muuttamista suomeksi. Vuonna 1874 Matti Ikonen oli solminut avioliiton Kaihlamäen kylässä sijaitsevan Hännilän kartanon omistajan Juho Ylösen rikkaan lesken Serafiinan (Sere) kanssa. Vaimo kuoli parin vuoden kuluttua ja kaksi tytärtäkin kuolivat pieninä. Rikkaaksi kartanon isännäksi tulleen Matti Ikosen leskimieskausi päättyi nopeasti - helmikuussa 1877 hän avioitui Laukaasta kotoisin olleen Mathildan (Thilda) kanssa. Hänkin kuoli melko pian (1881) - ainoa tytär avioliitosta oli kuollut jo aiemmin. Kolmannen avioliittonsa Matti Ikonen solmi v.1884 - vaimo löytyi jälleen Laukaasta: Hilma Elisabeth Engström, joka kuului huomattavan rikkaaseen sukuun. Heille syntyi viisi poikaa, joista neljä kuoli aivan pienenä, vain Vilho Jalmari Ikonen varttui pojista aikuismieheksi ja myös aikoinaan myöhemmin jatkoi isänsä liiketoimia. Matti Ikosen kymmenen vuoden aikana solmimat kolme avioliittoa toivat kaikki Matti Ikoselle huomattavaa vaurautta, joten taloudellinen pohja hänen liiketoiminnalleen oli kunnossa. Noina aikoina rahallinen vauraus merkitsi myös mahtiasemaa "kunnallispolitiikassakin". Matti Ikosen kolmas vaimo kuoli v.1910 ja neljäs vaimo löytyi 60. ikävuottaan lähestyvälle Ikoselle nyt Liperistä: Johanna Matilda (Tilda) Pösö. Avioliitto oli lapseton. Avioliittojensa kautta merkittävästi vaurastunut Matti Ikonen oli "Hännilän hovin haltijana" merkittävä mies myös maanviljelijänä. Hänen haaveenaan kerrotaan olleen omistamiensa alueiden laajentaminen niin, että hän pääsisi omaa maata myöten Hännilästä kirkolle asti. Hännilän joessa hänellä oli "Äkryn ylämylly", joka vuonna 1897 paloi, mutta se kunnostettiin palaakseen lopullisesti v.1917. Hännilässä oli myös tiilitehdas ja siltatyömaille tilalta toimitettin rakennuskiviä. Puhelimen Matti Ikonen ensimmäisenä Kangasniemessä hankki v.1889 Hännilän ja kauppansa välille. Myllylle oli myös puhelinyhteys, sinne Matti soitti ja kertoi, milloin "sähköt sai katkaista naisväeltä kysymättä". Matti Ikonen jäi Kangasniemen historiaan monien eri teknisten "vekottimien ensimmäisenä kokeilijana": puhelimen lisäksi Matti Ikonen hankki aikanaan paikkakunnan ensimmäisen auton, gramofonin ja radion käyttöönsä. Kun paikkakunnan silloinen rovasti Pfaler näki Matti Ikosen ensi kertaa huristelevan moottoripyörällä, kerrotaan pappismiehen todenneen lyhykäisesti: Tuolla se paholainen menee!. Kunnallisneuvos Matti Ikonen kuoli 1.7.1928 - vaimo Tilda kuoli v. 1933. Matin poika Vilho J. Ikonen myi "Hännilän kartanon" vuonna 1928. Kartanon myöhempiä omistajia ovat olleet mm. Artur Granroth, Järvenpää, Uuno Rutanen, J.E.Heiskanen ja Hannes Kortekallio. Nykyinen omistaja Kleemola. (Marjatta Siitari, sähköposti 9.2.2011): Hännilän hovin omistaja Matti Ikonen ja hänen kolmas vaimonsa Hilma saivat heinäkuussa 1897 mieluisia vieraita. Hilman velipuoli, insinööriopiskelija Väinö Ekquist oli kihlannut Dresdenissä saksalaisen Frida Köhler-Ruderischin. Väinö toi 20-vuotiaan Fridan ensivierailulle lankonsa kartanoon, Hännilän hoviin. Vierailu päättyi traagisesti. Frida kuoli 28. heinäkuuta 1897 kaulatautiin. Siitä uutisoitiin lehdessä seuraavasti: Päivälehti 1.8.1897: ” Viime keskiviikkona kuoli Kangasniemellä Hännilän hovissa 20 vuoden iässä neiti Frida Köhler-Roderisch, kotoisin Dresdenistä Saksin kuningaskunnasta. Hän oli tänä kesänä seurannut tänne sulhastaan, joka on kotoisin Suomesta Laukaan pitäjästä. Neiti Roderisch oli tullut Imatralta, jonka läheisyyteen nuori pari aikoi asettua asumaan, Kangasniemeen vierailemaan, mutta siellä sai hän kaulataudin, joka oli kuolemaksi. Kuoleman edellisenä päivänä oli lääkäri leikannut neiti Ruderischin kipeän kaulan auki, poistaakseen sinne syntyneen mädän, mutta leikkauskaan ei mitään auttanut. Vainajata jäi suremaan sulhanen täällä Suomessa ja kasvatusvanhemmat ynnä sukulaiset Saksassa." Frida on haudattuna Kangasniemen hautausmaalle. Vuorineuvos Väinö Tammenoksa e Ekquist (1870-1943) teki merkittävän uran monien tehtaiden johtajana ja mm. Chymoksen perustajana. Ikosten kauppiassuvun "vaiheita" on aiemmin käsitelty tarkasti jo sivulla #35 ~ LINKKI : Ikosten kauppiassuku. Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (kuva: 'S&J').

B) Matti Ikosella (1852-1928) oli Kangasniemen ensimmäinen henkilöauto - kuvattu Hännilän kartanon edessä v.1915. Naisten 'autoiluhatut' ovat olleet melkoisia luomuksia! Edellinen kuva kokonaisuudessaan: Hännilän kartano Kaihlamäen kylässä 1910-luvun puolivälissä. Kartanon edessä on Matti Ikosen ensimmäinen auto. Tilan jouduttua pois von Beckereiltä vuoden 1850 vaiheilla sen ovat omistaneet mm. A.Qvist, joka perusti tilalle terva- ja tärpättitehtaan, ja kunnallisneuvos Matti Ikonen, jolta tila siirtyi liikemies Vilho Ikoselle (kuva: Antero Ikonen). Matin poika - Vilho J.Ikonen ja 'Hännilän 'ryökkynät' ajelulla v.1915 ilmeisesti samalla autolla. Kuva on otettu Ikosen kauppakartanon sisäpihalta (vrt. sivu 35). Hännilän kartano kuvattuna 12.5.2006 (kuva: 'S&J').

C) Maire Langinkoski ohjaa 'limusiinia' Hännilän kartanon kujalla, takapenkillä Helve Langinkoski - kolmas nainen toistaiseksi tunnistamatta (kuva: MH, 20.11.2006)

D) Hännilanjoella v.1935 ylämyllyn paikkeilla. Kuvan alareunassa teksti : 'O.S.O. Uitto Äkryn joella'. Mitähän kyseinen 'O.S.O.' tarkoittaneekaan? (Jouko Laitinen, sähköposti 26.9.2008): Veikkaukseni on, että lyhennys 'O.S.O.' tarkoittaa 'Otavan Saha Osakeyhtiö', jolla nimellä Otavassa sijainnut saha 1930-luvulla toimi. Sahan nimihän vaihtui omistajavaihdosten yhteydessä useita kertoja. Ylempänä tällä sivulla oli jo seuraava teksti: "Hännilän joessa Matti Ikosella oli 'Äkryn ylämylly', joka vuonna 1897 paloi, mutta se kunnostettiin palaakseen lopullisesti v. 1917 (tai v. 1918 - tiedot vaihtelevat eri lähteissä). Äkryn mylly: Tämä kuva 'Äkryn myllystä' on peräisin 'Äkryn perinnekirjasta' (L.Pohju): Äkryn mylly on seistä mököttänyt Äkrynkosken partaalla lähes 300 vuotta. Kuvassa oleva myllyrakennus on rakennettu v. 1829. Nämä näkymät kuvassa ovat vuoden 1950 tienoolla. Taustalla myllytupa silloisessa muodossaan. Kuvassa näkyy tukkiränni, joka uiton aikana oli tärkeä rakenne. Taustalla näkyy katto rakennuksesta, jossa on ollut pieni kauppa, rakennus on myöhemmin ollut käytössä madallettuna. Tämäkin kuva 'Äkryn myllyn' seutuvilta on peräisin 'Äkryn perinnekirjasta' (L.Pohju). Kuva on tekstin mukaan vuodelta 1940 ja taustalla pilkottaa Kolhojärvi. Äkryn mylly oli vesimyllyistä suurin. Sen rakensivat Hännilänjoen Äkrynkosken partaalle Kaihlamäen ja Äkrynmäen isännät. Omistajina oli lähes 20 talollista, v. 1780 mylly sai toimintaluvan. Mylly oli laitteistoltaan monipuolinen, siellä jauhettiin viljaa ihmisille ja eläimille, erikoisuutena oli ryynien ja hiutaleiden valmistuslaitteet. Hyvää oli kuulemma ollut siellä jauhettu talkkunajauhokin. Myllyä käyttivät kauempanakin asuvat, joten jonotusta oli jatkuvasti sesonkiaikaan. Perimätieto kertoo, että aamuyöstä tulivat ensimmäiset hevoset myllyn pihalle ja myllymiehet loikoilivat myllytuvan lattialla vuoroaan odotellen. Mylly oli yhteisomistuksessa v. 1930. Sen osti monin osuuksin itselleen silloin Albin Halttunen. Toiminta jatkui kuitenkin vuoteen 1965 asti, jolloin jo kotitarvemyllyt söivät hankkeet myllyvanhukselta. Monen vanhemman ihmisen mielessä on muistikuva myllymatkasta pikkulapsena. He kertovat muistavansa hevoskuormat viljasäkkeineen sekä uittoaikaan tukkimiehet. Myllymiehiä tuli pitkistäkin matkoista. He joutuivat odottamaan vuoroaan, oli hulinaa ja rähinää. Myllyn yhteydessä oli saha, sekin osaltaan toi lohtua lisää. Nykyisin mylly toimii museona. Myllyrakenteet pelasti hävittämiseltä Tauno Pohju ostettuaan v. 1965 myllytilan. Hän teki mittavan työn säilyttääkseen tuleville polville tämän ainoan myllyn seudullamme. Nykyisin myllyn omistaa Timo Pohju, hän haluaa säilyttää ja pitää kunnossa tämän monenlaisia aikoja nähneen myllyvanhuksen. Myllymuseossa on tallella entinen laitteisto. Sinne on kerätty pieni kokoelma työ- ja tarvekaluja. Myllyn toimintaan liittyi paradoksi, kun syksyisin oli vettä koskessa vähiten, oli kaikilla suuri tarve saada vilja jauhetuksi. Keväisin, kun vettä oli runsaasti, oli viljaa vähiten. Myllyn toimintaa haittasi pakkasaikaan joenpohjan hyytäminen, se aiheutti paljon vaivaa. ('Äkryn perinnekirjasta'): Kuvassa Albin Tiihonen, Äkryn myllyn mylläri. Hän toimi myllärinä vuoteen 1965. Työvuosia ehti kertyä yli neljäkymmentä. Albin Tiihonen kuoli v. 1970. Mylläri Tiihonen tunnettiin rauhallisena ja hyvänä ihmisenä. Hän, emäntänsä Katrin ja neljän tyttärensä kanssa asui ja viljeli myllytilaa. He kasvattivat karjaa, lehmät ja hevonen Pekka elelivät myllyn tuntumassa. Vanhan myllyn ympäristöön sisältyy paljon sellaista, mihin ihmiset ja heidän tekemänsä työ ovat jättäneet jälkensä. ('Äkryn perinnekirjasta'): Kuvassa Katri Tiihonen äitinsä Miina Salosen ja tyttäriensä kanssa. Lypsytarha oli kosken rannalla. Silta oli tuolloin heikkorakenteinen.

Kangasniemen Osuuskaupan Hännilän sivumyymälä E) Tämä kuva Kangasniemen Osuuskaupan Hännilän sivuliikkeestä on peräisin kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57'. Kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa: Sotavuonna 1918 avattiin Osuuskaupalle kolmas sivumyymälä (aiemmin Läsäloski, 1907 ja Kutemajärvi, 1908) Hännilässä. Tontti ostettiin Hännilän kartanon silloiselta omistajalta, maanviljelijä Juho Kukkamäeltä 500mk:n kauppahinnalla ja siihen rakennettiin talo. Myymälä aloitti toiminnan 1.2.1918. Paikkakunnalla toimi aikaisemmin mv. Albin Toivakan hoidossa jakelupaikka ja hän oli myös yksi myymälän alkuunpanijoista. Hänen mukanaan olivat Tobias Manninen ja Mooses Laitinen. Kiinteistöä on myöhemmin useaan otteeseen korjattu ja kunnostettu. Pitempiaikaisista myymälänhoitajista mainittakoon Lauri Laitinen, joka hoiti myymälää v.1923-38. Hänen jälkeensä tuli hoitajaksi Tapio Laitinen. Tällä hetkellä (1957) myymälää hoitaa Toivo Sarapalo, joka otti tehtävän vastaan v.1954. Nykyisin (1957) myymälätoimikunnan muodostavat rouvat Katri Tiihonen ja Ida Heiskanen sekä maanviljelijät Vilho Halttunen, Aleks Roponen ja Alho Ursin. Kauppias Lauri Laitisen tyttäret Maija ja Lea (Laitinen) antoivat 'haastattelussa' 31.10.2008 hieman edellisestä tietolähteestä poikkeavia muistelmia: (Maija ja Lea Laitinen, 31.10.2008): Isämme Lauri Laitinen aloitti kauppiaana v.1923 ja toimi hommassaan 30 vuotta eli vuoteen 1953 asti. Lapsista Maija ja Tapio olivat usein apulaisina. Lauri-isän jälkeen kauppaa hoiti 20 vuotta Toivo Sarapalo ja hänen jälkeensä kymmenen vuotta Aimo Lahikainen 80-luvulle asti. Tässä kuvassa samainen Osuuskaupan Hännilän sivuliike kuvattuna v.1928. Myymälänhoitajana toimi tuolloin Lauri Laitinen ja häntä oli edeltänyt Vilho Laitinen. Kuva 'Perinnealbumista'. Maija ja Lea Laitisella oli (31.10.2008) hallussaan tämä sama valokuva ja tiesivät kertoa, että oven viereisessä, oikeanpuoleisessa ikkunassa kurkkii heidän veljensä Tapio Laitinen. Maija ja Lea antoivat samalla käyttöömme kirjan 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947 ~ 40-vuotiskertomus' (kirjoittanut Wiljam Sarjala). Kirjaan Sarjala on Hännilän kaupasta koonnut seuraavan tietopaketin (1948): Myymälä avattu 1.2.1918. Tontti ostettu Hännilän kartanon silloiselta omistajalta mv. J.Kukkamäeltä 500:- hinnalla. Myymälänhoitajina ovat olleet Pekka Kuittinen, Emil Lavi, Juho Varonen, Otto Kurki, Vilho Laitinen ja 8.11.1923 lähtien Lauri Laitinen ollen hän liikkeen pitkäaikaisin työntekijä tähän (1948) mennessä. Apulaisena on toiminut neiti Maija-Liisa Laitinen. Vuonna 1947 myynti oli 3.958.948:- mikä on 6,2% osuuskaupan yhteisestä myynnistä. Myymälää ovat paikkakunnalle erikoisesti touhunneet mm. Topias Manninen, Mooses Laitinen ja Albin Toivakka. Tulkoon tässä yhteydessä mainituksi, että Toivakka on osuuskaupan alkuaikoina toiminut jakelupaikan hoitajana Pöyhössä. (Maija Laitinen, 31.10.2008): Lauri-isäni pyysi minut avukseen myymälään kun olin 14-vuotias. Muistan, että niihin aikoihin oli ympäristöömme muuttanut paljon evakoita ja liikkeemme toiminta oli vilkastunut isälle jo ruuhkaksi asti hoitaa yksin. Tämä kuva Hännilän kaupasta on mainitusta W.Sarjalan kirjoittamasta 'Kangasniemen Osuuskaupan 40-vuotiskertomuksesta' (1948). Kuvaajaa ei mainita. Edelliseen kuvaan verrattuna rakennukseen on rakennettu lisäosaa (kuvan vasemmalla näkyvään) päätyyn.

Ristikankaan talo F) MS lähetti (4.11.2008) tämän kuvan 'Ristikankaan talosta'. (MS, sähköposti 4.11.2008): Ristikangas, Äkryntaipale 8/Paappala 5: Ristikankaan vanha talo toimi Petter Pynnösen (1811-1888) ajoista lähtien kestikievarina ja huolehti postinkuljetuksesta. Se sijaitsi muutaman metrin lähempänä Makkolan tietä kuin kuvassa oleva talo. Viimeksi kuvan talossa on asunut Eetu Pynnösen 8-lapsinen perhe.

Ristikankaan kauppa G) Ristikankaan entinen kaupparakennus kuvattuna 20.7.2009 ('S&J'). Kaupparakennus sijaitsi Kangasniemeltä Toivakkaan johtavan johtavan tien varressa, Makkolaan johtavan tien risteyksessä. Rakennuksessa toimi kauppa vuosina 1914-85 - viimeinen, pitkäaikainen kauppias oli Lasse Kinnunen.

Äkryntaipaleen kylän kadonnutta asutusta: H) Unnukkalan perinnekirja (1990) antaa arvokasta, talteen kerättyä tietoa eri kylien kadonneesta asutuksesta. Sivulla 56 luetellaan seuraavat Äkryntaipaleen 'kadonneet asutukset', joista osa on kirjoitushetkellä ollut jo kokonaan kadonneita, osasta on ollut jonkinlaiset rauniot jäljellä ja osa autiona, mutta vielä pystyssä: Sammakkoniemi (Siljus & Tilda Hokkanen ~ Otto ja Olga Hokkanen, 1966), Lohiniemen Vanhapaikka (Janne Väisänen, 1870), Lohiniemen mökki, Loviisan mökki (Loviisa Suuronen, viimeksi 1939 Hilma Kohvakka, purettu 1944), Viinikaisen torppa (Malakia ja Anna-Leena Viinikainen, lapset Taavetti ja Otto - vuoteen 1920) ja Eteisniemen torppa. Kaihlamäen kylän kadonnutta asutusta: Samasta lähteestä kuin edellinen: Reivinsaari (alkujaan asuntona ollut kolmiseinäinen kalliokolo. Myöhemmin rakennettu mökki - Vihtori Rytkönen ; myöhemmin Otto ja Hilma Penttinen, 1972.) ja Haaparinne (Väinö Hohlanen viimeisenä asukkina 1985).