| Hokan koulu:

J)
Tämä kuva Hokan koulusta vuodelta 1954 on Hokan perinnekirjasta (1987 ~ Mika Partti).

Tämä kuva Hokan koulusta on otettu pyhäinmiestenpäivänä 31.10.2009 (kuva: S&J).
Hokan perinnekirjan mukaan (1987 ~ P.Honkanen) Hokan koulu aloitti toimintansa syyslukukauden 1903 alussa. Ensimmäisinä opettajina toimivat Tahvo Fredrik Rönkkö ja hänen vaimonsa, joka toimi tyttöjen käsityön johtajattarena. Virkoihin oli jo aiemmin valittu E.Piikki-niminen mies ja Mandi Manninen (käsitöihin), mutta kumpikin heistä perui tulonsa.
Jo yhden lukuvuoden jälkeen Hokan koulun opettajaksi valittiin Frank Aleksanteri Salojärvi ja hänen vaimonsa Iida Salojärvi tyttöjen käsityön opettajaksi. Frans A. Salojärvi toimi virassaan aina kesään 1937 asti.
Hokan koulu muuttui kaksiopettajaiseksi syksyllä 1922, mutta toiseen virkaan ei tahtonut millään löytyä vakituisempaa hoitajaa, koska uudet opettajat kuten Lyydia Kuuva, Aune Terho, Tellervo Nygren ja Irma Paasio viihtyivät koululla lähinnä vain yhden lukukauden ajan. Syksyllä 1924 toiseksi opettajaksi valittu Elli Helin toimi kuitenkin virassaan 1.1.1936 asti.
Helinin jälkeen koulun toisena opettajana toimi ensin Helmi Rantanen ja hänen jälkeensä Elna Penttinen. Penttinen toimi vuodet 1936-38 ns. alakansakoulun opettajana, kun Salojärvi oli ns. yläkansakoulunopettaja.
Hokassa oli toiminut erillinen alakansakoulu vuosina 1933-38 Juho Reinikaisen talossa Rasikankaalla, opettajana siellä oli ollut Helmi Siitari. Kun erillinen alakansakoulu v.1938 lakkautettiin, toiminta muuttui Hokan-Särkimäen alakansakouluksi, jonka opettajana Siitari jatkoi vuoteen 1945 asti. Varsinainen alakoulun pito Hokassa siirrettiin v.1938 alkaen omaan Hokan koulutaloon.
Hokan koulu vietti 100-vuotisjuhliaan toukokuussa 2003. Koulun nimeksi tuli Otto Mannisen koulu 12.8.2012. Kirjailija ja runoilija Otto Manninen (1872-1950) on syntynyt ja elänyt Hokan kylän Rasinkankaalla.

Opettaja Frans A.Salojärvi vaimonsa Iidan kanssa. Kuva on Hokan perinnekirjasta (1987 ~ Raili Laukkarinen).
Frans A. Salojärvi jäi eläkkeelle 31.8.1937 ja kuoli 18.3.1941. Hänen leskensä Iida asui sittemmin Salmenkyläntien itäpuolella Pekin talon naapurissa nykyisen Aarontien risteyksen kohdalla. Hänen rakennuksensa on esitelty sivullamme #63.
Vilho Manninen kirjoittaa Kotipuolen raitit-teoksessaan (1978) Frans Salojärvestä seuraavasti:
Opettaja Frans Salojärvi oli tunnetusti tulisieluinen isänmaan ystävä. Hän oli Hokan kansakoulun johtajaopettajana vuosikymmenien ajan eläkkeelle siirtymiseensä saakka v. 1937. Hän oli runoilija ja suojeluskuntatyön aktiivisesti toimiva jäsen. Isänmaalaa ovat omat tulisielunsa ja henkiset soihdunkantajansa, jotka kokoavat kansalaisensa ihanteidensa lippujen alle ja jakamaan henkistä ja aatteellista perintöä sukupolvesta toiseen koko kansakunnan hyväksi.
Salojärven jäätyä eläkkeelle uutena opettajana aloitti syksyllä 1937 Ilmari Väisänen (yläkansakoulun miesopettajana). Elsa Hokkanen toimi naisopettajana 1938-1941, hänen työtään jatkoi 1941-42 neiti Sylvi Salojärvi.
Ilmari Väisänen siirtyi v.1942 Helsinkiin ja hänen sijaisekseen tuli Kirsti Liukkonen kevääseen 1943 saakka. Lukuvuoden 1943-44 miesopettaja oli Alpo Nojonen, naisopettaja Senni Manninen Hokasta.
Sotavuosien aikaan koulunkäynti oli luonnollisesti hankalaa, opettajien vaihtuvuus oli suurta ja oppilaat joutuivat jäämään kotiin mm. kenkien puuttumisen vuoksi. Opettajaniminä sotavuosina olivat Uno Porras, E.Palmusaari, Pekka ja Laina Mörsky, Laura Tulla ja Iida Ylhäinen. Lukuvuosina 1945-48 opettajina toimivat Suoma Kaipia ja Reino Pylvänäinen.
Syyslukukauden 1948 alussa Hokan koululla aloittivat opettajina Otto ja Lenni Partti, jotka jatkoivat kevääseen 1965 saakka. Heidän jälkeensä Anita (os. Pylkkänen) ja Pentti Honkanen aloittivat syyslukukaudesta 1965 alkaen ja jatkoivat vielä perinnekirjan ilmestyessä v.1987 opettajina Hokan ala-asteella.
Syksyllä 1969 Hokan koulu oli muuttunut kolmeopettajaiseksi siten, että Mannilan ja Ukonniemen koulut liitettiin Hokan koulupiiriin. Ukonniemen koulusta tuli kolmanneksi opettajaksi Toini Lempinen. Hokan koulu toimi 1.8.1969 alkaen kahdessa paikassa, luokat 1-2 olivat entisessä Ukonniemen koulurakennuksessa.
Lempisen jälkeen alakouluun tuli opettajaksi 1.1.1970 Kyllikki Nenonen, jota jo 1.8.1970 seurasi Tuula Manninen (31.7.1982 saakka). Häntä seurasi lukuvuodeksi 1982-83 Mervi Siitari.
Lukuvuoden 1983-84 Hokan koulu toimi kokonaan Ukonniemen koulutiloissa, koska Hokan omassa koulussa tehtiin peruskorjausta. Syksyllä 1984 koulutyö jatkui normaalisti Hokan koulutalossa Anita ja Pentti Honkasen johdolla.

Tämä kuva Hokan koulusta on otettu etelän suunnalta 31.10.2009 (S&J).

Tässä kuvassa Hokan koulun piharakennus - 31.10.2009 (S&J).
Ukonniemen koulu:

Koululaisia Ukonniemen supistetun koulun pihalla v.1949 vielä Vanhimmanmäen talon pihassa, Väinö Joutsalaisen talossa (Kuva Hokan perinnekirjasta ~ 1987). Opettaja istumassa edessä keskellä on Raili Kajama.
Ukonniemen koulu oli aloittanut syksyllä 1948 Vanhimmanmäellä' Väinö Joutsalaisen talossa. Opettajana aloitti Anna-Liisa Uustie, mutta hän lopetti jo muutamien työviikkojen jälkeen. Uustien tilalle valittiin Raakel Ihatsu. Häntä seurasi syksyllä 1949 Raili Kajama.
Opettajat koululla vaihtuivat tiheään vuosien 1950-56 aikana: Hilda Jokinen, Raili Kangas, Riitta Manninen, Tuula Himanen, Raili Koljonen ja Maire Rautio.
Toini Leminen toimi opettajana syksystä 1956 aina vuoden 1969 loppuun asti (siirtyi eläkkeelle). Ukonniemen koulu jatkoi siis Hokan koulun 1-2 luokkien kouluna aina vuoteen 1984 asti.

Ukonniemen koulu (Hokan perinnekirjasta - 1987), jonka omisti perinnekirjan ilmestymisen aikaan Hokan metsästysseura ja talon uutena nimenä oli Hokan Tapiola.

Nämä kaksi kuvaa entisestä Ukonniemen koulusta (eri puolilta) on otettu 31.10.2009 (S&J).
Mannilan koulu:


Ylempi Mannilan koulun kuva 1950-luvun lopulta on Hokan perinnekirjasta (1987 ~ Väinö Suuronen). Alempi kuvattu 31.10.2009 (S&J).
Koulu alkoi Mannilassa vuonna 1931. Ensimmäinen johtokunnan kokous oli pidetty Mikko Kuitusen talossa 14.5.1931 ja johtokunnan esimieheksi oli valittu Alho Ursin.
Mannilan koulussa opettajina toimineiden lista on pitkä: Tyyni Leppäkoski (1931-34), Aino Keronen (1934-47), Laila Sipponen (1947-48), Kaisa Haavisto (1948-1949), Vappu Säntti (1949-50), Aino Lahtinen (1950-51), Kyllikki Naatus (1951-52), Eila Tiihonen/Svala (1952-53), Martta Niinineva (1953-54), Lea Rantanen (1954-56), Lyyli Seesvirta (1956-57), Rauni Speeti (1957-58), Maija-Liisa Nurminen (1958-59), Maija Nykänen (1959-61) ja Eira Kosloff (1961-1969).
1.8.1969 Mannilan koulupiiri liitettiin Hokan 3-opettajaiseen koulupiiriin.
Poikien käsitöitä Mannilan koulussa opettivat Sulo Tulla (1931-32), Yrjö Leppäkoski (1932-34), Paavali Tulla (1935-49), Jouko Lahtinen (1950) ja Väinö Pulliainen (1951-69).
Pitkän työuran teki Mannilan koulun keittäjä-siivooja Aino Matikainen, joka työskenteli koulussa vuodet 1948-69.

Mannilan koululaiskuva vuosien 1932-34 ajalta (Hokan perinnekirja, 1987 ~ kuva: Aino Matikainen).
Vasemmanpuoleisen oven edessä seisovat vasemmalta johtokunnan esimies Sulo Alho, käsityönopettaja Yrjö Leppäkoski ja hänen vaimonsa opettaja Tyyne Leppäkoski. Neljäs aikuinen oikeanpuoleisella ovella on Helvi Matikainen.
Kuvan kaikkien oppilaiden nimet on hyvin havainnollisella piirrostekniikalla lueteltu perinnekirjassa (s.218), mutta poimittakoon tähän pari nimeä: vasemman etureunan hiihtäjäsankari on Esko Leppäkoski (ilmeisesti opettajapariskunnan poika?). Valtavaa valkoista kissaa pitää sylissään eturivissä neljäntenä oikealta Terttu Leppäkoski (ilmeisesti em. suksiveijarin sisko?).

Mannilan koululaiskuva vuodelta 1961 (Hokan perinnekirja, 1987 ~ kuva: Maija Ketokallio os. Suuronen).
Tästäkin kuvasta perinnekirjassa on kiitettävästi nimetty kaikki mukanaolijat (s.219). Opettaja Maija Nykänen istuu koulun nurkan kohdalla rohkeasti hurjimustensa keskellä.


Nämä neljä kuvaa ovat kaikki Mannilan entisestä koulurakennuksesta ja sen piharakennuksista - kuvattu 31.10.2009 (S&J).
Mannilan entinen koulurakennus sijaitsee aivan Käräjäniemen venerannan ja Mannilan kesäterassin välittömässä läheisyydessä.
|