A) 'Hokantien' ja 'Telkonlahdentien' risteyksessä - käännyttäessä Leppäniemeen, sijaitsee toimintansa kuvaushetkellä 4.6.2007 ('S&J') jo lopettanut 'Suurolan Kievari' (ent. 'Jassun Messi'). Kioskikaupan pitämisen Leppäniemen tienhaarassa aloittivat Sanni ja Einar Pajunen kesällä 1956. Heidän perheessään lapset: Seppo, Reijo, Eija ja Tarja. Vuonna 1964 Pajuset rakensivat kioskin paikalle uuden asuin- ja kauppatalon. Baarin nimeksi tuli 'Liisan Baari'. Kesällä 1979 Einar Pajusen Tarja-tytär miehensä Sakari Lainon kanssa aloittivat tiloissa kaupan nimellä 'T-Lähikauppa S.Laino' ja baarista tuli 'Baari Vävypoika'. Kesällä 1982 kauppiaaksi ryhtyi Matti T.Hokkanen - elintarvikeliike ja baari jatkoivat toimintaansa kevääseen 1985. Kyläkaupan pitäjinä jatkoivat v. 1985 (Lainolta vuokralla) Ellen ja Tauno Kauppinen ('Jaana Kauppinen Ky'). Baarin nimeksi tuli 'Jassun Messi'. 20.2.1986 tulipalo tuhosi kaupan korjauskelvottomaksi. Laino rakennutti uuden kauppatalon ja vuokrasopimus uusittiin. 'Suurolan Kievarin' autioitunutta terassialuetta kuvattuna 15.5.2011 ('S&J'). 'Suurolan Kievarin' takapihaa lastauslaitureineen (4.6.2007 - 'S&J'). 'Suurolan Kievarin' takapihaa kuvattuna 15.5.2011 ('S&J'). 'Telkonlahdentieltä' vielä silmäys matkaansa Hokkaa kohti jatkavalle tielle. Tietä pitkin kulkija pääsee 'Hokan' ja 'Hokanniemen' lisäksi mm. sellaisille paikoille kuin 'Ukonniemi', 'Tornionranta', 'Sydänmaa', 'Tähtiniemi', 'Kinttuniemi', 'Kerikankaanniemi', 'Lammasvuori', 'Simpiänniemi', 'Mannila' ja 'Auerlahti'. Tien itäpuolella kuvassa Iita ja Otto Pylvänäisen mökki. Kirkolta tulevia turisteja opastetaan 'Hokantieltä' kääntymään vasemmalle 'Leppäniemen Lomakartanolle' (4.6.2007). Perinteisempää opastusta samasta risteyksestä: 'Telkonlahdentie', '1 Leppäniemi', 'TAPIO - Kangasniemen Siemenviljelmä', 'Lintutorni' ja 'Puulan Joutsen' (4.6.2007).

B) 'Telkonlahdentie' pölyää kesän ensimmäisellä hellejaksolla 4.6.2007 ('S&J'). 'Telkonlahdentien' eteläpuolella aukeavat laajat viljelysmaat (4.6.2007 - 'S&J'). 'Suomenmaa, osa VI - Mikkelin lääni'-kirja ('Tietosanakirja-osakeyhtiö', 1924): Harvinainen kivilaji on kuuluisa Kangasniemen pallograniitti, jota toistaiseksi kuitenkin on tavattu vain irtonaisina lohkareina Puulanveden rannalta n. 12 kilometriä eteläänpäin kirkolta Hokan kylästä. Emäkallio on luultavasti etsittävä sorajoukkojen alta, jostakin tämän löytöpaikan pohjoispuolelta. Ominaista tälle kivilajille on, että siinä tavataan karkearakeisen graniitin sisässä pyöreitä ja soikiomaisia palloja, joilla on omalaatuinen rakenne. Palloissa, joista suurimmat ovat jopa 33cm pituisia ja 10-15 cm levyisiä, voi hyvin selvästi erottaa eri tavalla rakentuneen sydänosan ja tämän ympärillä useampia jyrkkärajaisia , samakeskeisiä vyöhykkeitä, joilla on toisenlainen rakenne kuin sydämellä. Hiottuna tätä omituista ja kaunista kivilajia käytetään kirjepuristimiin ynnä muihin koruesineisiin. 'Telkonlahdentien' pohjoispuolelta löytyy tämä suurten oksapinojen välistä kulkeva tie (4.6.2007 - 'S&J'). 'Telkonlahdentie' jatkaa suoraan 'Leppäniemen Lomakartanolle' (4.6.2007 - 'S&J'). Kangasniemen kunta teki Antero Mannisen 'Kangasniemen historia 2'-teoksen mukaan 11.10.1914 kuvernöörille anomuksen rahalainasta, jolla teetätettäisiin 'hätäaputöitä', joihin oleellisena osana kuului 'Leppäniemen tilalla' soiden kuivaus ja metsänraivaus sekä Hokan kylätieltä Leppäniemeen johtavan tien kunnostus. Rahaa tuli silloista rahaa 12.000 markkaa ja mainitut työt aloitettiin kuntakokouksen esimiehen Akseli Viinikaisen johdolla. 'Telkonlahdentien' näkymiä Leppäniemen suuntaan kuvattuna 15.5.2011 ('S&J'). Myöhemmin samana sunnuntai-iltana Suomi voitti jääkiekon MM-finaalissa Ruotsin 6-1.

C) 'Telkonlahdentien' eteläpuolella seuraavassa risteyksessä sijaitsee tämä varastokäytössä oleva muovikatosrakennelma (4.6.2007 - 'S&J'). Samainen risteysalue kuvattuna 15.5.2011 ('S&J'). 'Kuusiston taimitarha ja siemenviljelmä' perustettiin Kangasniemen kunnalta ostetulle Leppäniemen tilalle v.1963. Muovihuoneita taimitarhalla oli neljä kappaletta (1991) ja lisäksi 'kesähuone'. Leppäniemen alueelle perusti Kangasniemen Osuusmeijeri v.1980 turkistarhan ('Turkistarha Puulan Turkis - Leppäniemi'). Alussa tarhattiin vain supeja, myöhemmin minkkejä ja sini- ja hopeakettuja. V.1985 Osuusmeijeri myi turkistarhan Hannu Hokkaselle, nimi muuttui muotoon 'Puulan Turkis'. V.1987 perustettiin samoihin tiloihin jatkojalostusyritys 'Fur Fantacy', joka valmisti turkkeja, turkishattuja, pantoja, kauluksia, huiveja sekä tilaustöinä nahkatakkeja ja hameita (Birgitta Loponen). Turkisalan laman takia Hannu Hokkanen lopetti tarhauksen v.1988 ja samoin 'Fur Fantacy' oli lopettanut toimintansa vuoteen 1991 mennessä. 'Telkolahdentien' aurinkoisella eteläpuolella näyttäytyi tämä rakennus - kuvattu 4.6.2007 ('S&J'). 'Telkonlahdentien' ja 'Tullinlahdentien' risteys liki 'Leppäniemen Lomakartanoa' (4.6.2007 ~ 'S&J'). 'Tullinlahdentien' risteyksen kohdalla sijaitsee tämä varastorakennus - traktorimies tauolla (4.6.2007 ~ 'S&J').

D) 'Leppäniemen Lomakartanon' päärakennus kuvattuna 4.6.2007. Nykyisinä omistajina ja 'matkailuyrittäjinä' Heikkalat. Tämä rakennus tunnetaan nimellä 'Petäjikkö' (maalattiin punaiseksi v.1975, sitä ennen valkoinen). 'Petäjikkö' rakennettiin yhtäaikaa sairasosaston kanssa vuosina 1930-33. 'Koivikon' aidattu kävelypiha jäi 'Petäjikön' väliin suojaisaan paikkaan. 'Petäjikössä' oli kaksi päivähuonetta, makuusaleja oli kaikkiaan kuusi. Yläkertaan rakennettiin 1960-luvulla asuntoja henkilökuntaa varten, neljä huonetta ja keittiö. 'Petäjikössä' suoritettiin peruskorjaus ja saneeraus vuosien 1975-76 aikana. V. 1983 Kangasniemen vanhainkodin mielisairasosasto (='B-osasto') muuttui 'Etelä-Savon mielisairaalahuoltopiirin kuntainliiton valvotuksi asuntolaksi', mikä käytännössä merkitsi 'B-osaston' muuttumista Moision sairaalan valvotuksi asuntolaksi. Kangasniemi ja Hartola olivat viimeiset näissä merkeissä Moision hallintaan siirtyneet. Leppäniemen pitkäaikaisia työntekijöitä olivat mm. johtaja Ester Holst, tilanhoitaja Emil Pyykkö ja hoitohenkilökunnasta Taimi Kuusjärvi, Vieno Pajunen, Maija Sinkkonen, Helena Pylvänäinen (os. Seppänen), Kirsti Tiihonen, Katri Valjakka, Aino Kohvakka, Kyllikki Lenkkeri (os. Jantunen), Elsi Laitinen ja Eine Ripatti. Antero Mannisen historiakirjoitusten mukaan Kangasniemen kunta teki jo vuonna 1902 päätöksen perustaa 'vaivaistalon', mutta toimeen ryhdyttiin käytännössä vasta v.1909, jolloin 'Leppäniemen tila' ostettiin kyseistä käyttötarkoitusta varten kunnalle. Rakennustoimikuntaan kuuluivat kauppias M.Ikonen, pastori T.Valjakka, työmies Ville Pihlgren sekä talolliset Malakias Saksa ja Heikki Tissari. 'Vaivaistalo' valmistui syksyllä 1911 ja vihittiin käyttöön seuraavan vuoden loppiaismaanantaina. Syksyllä 1911 valittiin ensimmäiseksi johtajattareksi Roosa Maria Aaltonen Tyrnävältä. Työnjohtajaksi valittiin vuojalahtelainen työmies Vihtori Kuitunen. Mielisairaanhoitajaa ei valittu 'ensimmäisellä kierroksella'. 'Vaivaistalossa' oli v.1912 hoidettavana 141 henkeä. Nimitys 'vaivaistalo' vaihtui jo muutaman vuoden kuluttua viralliseen muotoon 'kunnalliskoti', mutta kyläläisille paikka arkipuheisssa pysyi pitkään sijainnin mukaan vain muodossa 'Leppäniemi'. Kunnalliskotiin oli perustettu oma 'mielisairasosasto', jossa oli vuoden 1936 tietämillä 30 hoitosijaa. 'Moision piirimielisairaala' oli perustettu v.1927 Mikkelin lähelle ja Kangasniemellä oli siellä aluksi viisi ja myöhemmin kymmenen 'varattua hoitopaikkaa'. Kirkkoherra Juslen esitti v.1917 ankaraa kritiikkiä kunnan 'vaivaisoloista' - hänen poikansa maisteri Väinö Juusela oli muuten silloinen vaivaishoidon tarkastaja. Kangasniemen köyhäinhoitovirainomaiset pitivät Juslenin arvostelua 'aivan kohtuuttomana'. Näissä kahdessa kuvassa nykyisen 'Leppäniemen lomakartanon' toinen majoitusrakennus, joka aikaisemmin on toiminut mm. mielisairaalana ja 'sosiaalipuolen asuntolana' (kuvattu 4.6.2007). Rakennus valmistui v. 1930-luvun alussa 'uudeksi sairasosastoksi'. Maatalous lopetettiin Leppäniemessä v.1963 - yhtenä syynä oli uusi käytäntö, ettei 'vanhainkodeissa saa enää käyttää vanhuksia työvoimana'. Tilanhoitaja Emil Pyykkö saavutti samoihin aikoihin eläkeiän, jolloin maatila myytiin (1963) 'Keskusmetsäseura Tapiolle'. uuden vanhainkoden valmistuttua Hokantien varteen yleisen osaston väki siirtyi sinne ja Leppäniemeen jäi enää sairasosasto ja mielisairasosasto. Vuonna 1979 lakkautettiin sairasosasto - potilaat siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle, vanhainkotiin ja Kontionpuistoon. Sairasosasto oli muutaman vuoden tyhjillään. Vuonna 1984 rakennuksessa alkoi toimia 'PAV-asuntola'. Tässä vuoden 1925 kuvassa Leppäniemen v. 1911 rakennettu 'yleinen osasto'. Rakennus on purettu, se sijaitsi aikanaan edellisissä kuvissa olleen 'uuden sairaalan' itäpuolen pihapiirissä. Mielisairaalaosasto valmistui yhtäaikaa yleisen osaston kanssa - sitä kutsuttiin nimellä 'Koivikko'. Sen itäpuolella oli kävelypiha, joka oli aidattu korkealla puuaidalla. Talo oli maalattu kellertäväksi. 'Koivikko' purettiin v.1966. 'Koivikon' länsipuolella sijaitsi leipomorakennus, jonka yhteydessä oli puusepän ja suutarin työkaluverstas. Rakennuksen päädyssä oli myös ruokakello, millä työmiehet kutsuttiin pellolta ja metsistä. Leipojana toimi vuoteen 1955 asti Tyyne Tulla ja hänen jälkeensä Meeri Hokkanen. Leipomo paloi helmikuussa 1957 - uudet tilat leipomolle rakennettiin ns. 'Vanhalaan', kunnes v.1966 leipomo siirtyi uuteen vanhainkotiin. Kuvassa leipomo tulipalon jäljiltä. Taustalla oikealla ilmeisesti 'tilanhoitajanasunto'. 'Leppäniemen' historiikkiin sopii liittää vielä seuraava tarina: 1920-luvulla paloi Leppäniemen kaksoisriihet täydessä ruisahoksessa ja samana yönä oli ukonilma, jolloin hävisi eräs naispotilas. Seuraavana yönä oli taas ukonilma, jolloin eräs mies sanoi: 'Kylläpähän se on lentänyt atomina taivaalle' ('Meijän kylä - Suurola'-kirja). 'Leppäniemen Lomakartanon' läheisyydestä löytyy myös tämä erikoisuus: 'jääuimahalli', joka palvelee mm. avantouimareita kesällä! (kuva: 4.6.2007). (Kangasniemen Kunnallislehti, 12.11.2009 - Aki Heinonen): Jääuimahalli on tiukasti jumissa yli kaksi vuotta. Mahdollisen osakeyhtiön perustaminen siirtyy. Tilanne on kokonaan pysähdyksissä. Viitisen vuotta vireillä olleen jääuimahallin tilanne on kokonaan jumissa. Kukaan ei uskalla tehdä ennen vuotta 2012 mitään. Se johtuu siitä, että TE-keskus saattaisi periä jo maksetut avustukset takaisin, koska hankkeen vaatimaan vaiheeseen rakennettua jääuimahallia ei voi luovuttaa tai myydä kolmannelle osapuolelle ennen viittä vuotta hankkeen päättymisestä. 'Sun Feelingsin' hallituksen jäsenilläkin on ollut hieman epätietoisuutta ajasta mistä viisi vuotta lasketaan, koska päällekkäin on ollut kaksi erillistä hanketta, rakentamishanke ja kehittämishanke. Ei edes Leppäniemen Lomakartano uskalla vuokrata hallia Sun Feelingsiltä. Kaikki pelkäävät, että TE-keskus tulkitsisi vuokrauksen kolmanneksi osapuoleksi ja perisi kaikki avustukset takaisin. Halli on tarkoitettu yleishyödylliseen käyttöön. Altaassa on ollut vesi kesäaikana, mutta talvella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää altaassa vettä. Uiminen hallissa ei kuitenkaan ole kiinnostanut ihmisiä kesällä. Käyttö on ollut varsin vähäistä. - Tulevaisudessa halli ei kuitenkaan jää ilman käyttöä. Lomakartano rakentaa parhaillaan alueelleen Syötehuviloiden kanssa lomamökkejä. Tulevaisuus lasketaan paljolti myös leirintäalueen varaan, joten käyttäjiä jatkossa Leppäniemen Lomakartanon alueelta varmasti löytyy, lupaa Olavi Heikkala.

E) 'Leppäniemen Lomakartanon' läheisyydessä (jatkettaessa tietä hieman eteenpäin) sijaitsee tämä lehtikuusien taimitarha - kuvattu 4.6.2007. (Jukka Kiljunen, 12.6.2007): Muutettuani jo Kangasniemeltä Voikkaalle v.- 62 olin varmaankiin ekana kesänä (siis -63) sieltä kesän viettoon tultuani Leppäniemessä Keskusmetsäseura Tapion taimitarhoilla kesätöissä istuttamassa männyntaimia pellolle riveihin. Ensimmäinen kesätyöni 14-vuotiaana. Työnjohtajana Kalle Mattila. Minut hommasi sinne kaverini Partin Hannu, joka asui naapurissamme vanhassa sairaalassa. Tietä jatkettaessa taimitarhasta eteenpäin maisemaan ilmestyy mielenkiintoinen Puulaveden poukama itäpuolelta (4.6.2007). 'Leppäniemen Lomakartanolta' pohjoiseen Suurolaan johtavaa tietä jatkettaessa noin 500 metriä tien laidassa on tämä Kangasniemen työväenyhdistyksen pystyttämä muistomerkki (4.6.2007). Tällä kyseisellä paikalla teloitettiin 19.4.1918 läheisellä Leppäniemen tilalla olleelta vankileiriltä karanneet punavangit Armas Hytönen (s. 1901 Kotkassa) ja Werner Anttoninpoika Wiiala (s. Mustasalossa). Heidän ruumiinsa siirrettiin myöhemmin Kangasniemen vanhalle hautausmaalle. Karkureita oli kaikkiaan kolme, joista yhden nuorukaisen perhe asui tilapäisesti Hirvensalmella, joten heidän pakonsa ilmeisesti suuntautui sinne päin - heidät löydettiin Simpiän saaren kalasaunasta. Kolmannen vangin kohtalosta on kahdenlaista tietoa, toinen muistitieto kertoo, että hänet armahdettiin - toinen tieto kertoo hänen teloitustilanteessa tekeytyneen kuolleeksi ja kontanneen myöhemmin pakoon. (Antero Manninen, Kangasniemen historia 2): Leppäniemessä säilytetyistä n. 80 punakaartilaisvangista kaksi ammuttiin heidän karattuaan, mutta omanpitäjäläisille ei tullut mainittavia jälkilaskuja suoritettaniksi. Ainoastaan muutamia henkilöitä, joiden katsottiin ottaneen osaa kapinaan tai sitä suosineen, syrjäytettiin vaalilautakunnista ja elintarvikelautakunnasta. Tältä paikalta tie kulkee Suurolan saarelle, jossa suojaisen järvilahdenpoukaman itäreunalle on rakennettu lintutorni. Lintutornia ja siltä kirkonkylälle Suurolan saaren metsikkömaiseman läpi kulkevaa luontopolkua on tarkemmin esitelty seuraavalla sivulla #81.