B) Kimarintien ja Kankaistentien risteyksessä (pohjoispuolella) - Laitisten taloa vastapäätä - sijaitsee tämä asuinrakennus, jossa aikoinaan asui kelloseppä Laitinen ja sittemmin Otto Valkonen vaimonsa Eevan kanssa. Kuvattu 10.12.2005 (S&J). Ikkunaparin sijoittaminen talon nurkkaan on mielenkiintoinen ratkaisu. Pitkäaikainen talon omistaja Vornanen.

Heimo Manninen välitti (20.10.2007) Ulla Toivakalta käyttöömme tämän mielenkiintoisen vanhan kuvan Orasen talosta ajalta, jolloin rakennus kuului konstaapeli Albin Laukkariselle ja tämän Olga-vaimolle. Olga muistetaan kylällä yhä Laukkarisen Mamma-nimityksellä - hän oli erityisen taitava kutomaan kangaspuilla mattoja. Kangaspuut sijaitsivat ulkorakennuksen toisessa kerroksessa. Kuva on otettu Kankaistentien suunnalta lännestä.

(Heimo Manninen, sähköposti, 20.10.2007): Olessamme kyläilemässä Levän talossa Ulla Toivakan kotona, muistelimme yhteisiä kouluvuosiamme kirkolla. Ulla Toivakan koti oli Leppäniemellä, hän oli tilanhoitaja Emil ja Bertta (os. Laukkarineen ) Pyykön tytär. Koulua käydessään hän asui koulumatkan pituuden tähden myös mummolassaan , mikä oli Albin Laukkarisen mökki. Vanhaa kirkonkylää muistellessa tuli keskusteltua myös Kangasniemen asutushistoriasta ja niinpä hän lähetti minulle oheisen kuvan käyttöoikeudella.

Ulla Toivakka oli ystävällisesti liittänyt kuvan mukaan vielä seuraavan tekstin:
Poliisikonstaapeli Albin Laukkarisen mökki joskus 20-30-luvulla. Takana ulkorakennus, jossa talli ja aitta ylhäällä - navetta ja kellari alhaalla. Mökki on nykyisin yhä Eelimin lähellä. Kuvan omistaa Ulla Toivakka, A.Laukkarisen tyttären tytär.

Nähtyään ylläolevan Ulla Toivakan välittämän kuvan Albin Laukkarisen mökistä Siiri Laitinen muisti (21.10.2007) omassa kuva-albumissaankin olevan vanhan otoksen samaisen talon pihanäkymästä - Siirillekin kiitos kuvan antamisesta käyttöömme.

D) Kimarintietä itään kuljettaessa Kankaistentieltä toisena oikealla (eteläpuolella) sijaitsee tämä Eelis ja Marja-Liisa (o.s. Tiihonen) Virtasen asuinrakennus (Päivölä). Kuvattu 24.10.2006 (S&J). Eero Tiihonen rakennutti talon v.1955 (vaimo Laina, lapset: Hannu, Osmo, Pekka, Juha, Salme, Riitta-Liisa ja Ilkka). Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan talo rakennettiin aikoinaan osittain itse rkm Haapalan piirustusten mukaan. Pojista Hannu Tiihonen (=Tietomylly) peri talon tädeiltään Anna ja Josefiina Tiihoselta ja myi sittemmin rakennuksen Martta ja Terttu Heinäselle. Virtaset ostivat rakennuksen v.2001 itselleen. Kuvassa vasemmalla näkyy tontin eteläpuolella sijaitseva kahden rivitalon rakennuspari.

E) Vastapäätä Virtasten talon Kimarintien pohjoispuolella sijaitsee tämä Helluntaiseurakunnan rukoushuone Eelim. Molemmat kuvat otettu 10.12.2005. Rakennuksessa kerrottiin keväällä 2006 suunniteltavan peruskorjausta. Kangasniemen helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1939 ja oma rukoushuone valmistui v.1961. Eelimin paikalla oli aiemmin pystyssä suutari Aati Kuitusen asuinmökki.

F) Kimarintien eteläpuolella - Virtasten itäpuolen naapuritontilla - sijaitsee tämä tiilitalo (Rutakoskella kauppaa pitänyt Aino Manninen). Kuvattu 24.10.2006 (S&J).

Kansalaisopiston ryhmätyö-kirjasen (1984) mukaan osoitteen Kimarintie 4 kohdalla tuolloin Aino Mannisen omistuksessa olleen rakennuksen paikalla oli aikaisemmin ollut Jalmari Puttosen rakentama asuinmökki.

1940-luvulla talo tunnettiin jo opettaja Rostedtin talona, jolloin siinä asui kiertokoulun opettaja Amanda Rostedt.
Vilho Manninen kirjassaan Kotipuolen raitit muistelee vielä varhaisempia aikoja - kyseisellä paikalla oli 20-luvulla sijainnut Eetu Saksan asumus:
(Vilho Manninen, 1978): Kansakoulua käydessäni 20-luvulla asuin eräänä talvena Kimarinhaassa kunnantoimiston vahtimestarin Eetu Saksan kotona. Siinä asuessani jouduin tutustumaan sellaiseen puuseppään, joka oli tunnetusti hyvä veneiden tekijä ja rakensi niitä silloin samassa talossa. Samalla tutustuin häneen Taivaan pasuunana. Venemestari pelasi muunmuassa työnsä ohessa höyläpenkillä pasianssia ja hyräili omiaan.
Mainitun Pasuunan nimi oli kiteytynyt paikkaseudun väen keskuuteen ja kimahtanut heidän mieliinsä toverin omilta huulilta hänen nuorempana ollessaan ja elämän magneettikentällä hyöriessään. Pienessä sievässä ollessaan hän oli häätanhuilla laulaa piipauttanut: "Minnää se laulan kuin taivaan pasuuna!".
Siitä se lausahdus oli alkuvauhtinsa saanut ja venemestarista tullut Taivaan pasuuna.
Eetu Saksan tupaan sattui eräänä päivänä tulla tupsahtamaan Job-niminen vanha kuuro mies, mutta hän osasi puhua leikkiäkin. Olin koulutehtävieni lomassa hankaamassa hiekkapaperilla tekemääni jalkajakkaran alapuolta. Vanha Job viereeni seisahtui ja lausumahan laukes:
'Akkoi maha alt hangataha, turha tuot siu o penki alta kutkuttaa'.
Kerran kevättalven iltana oli Saksojen saunan lauteilla koko poppoo huiskimassa: Isäntä, Taivaan pasuuna, kuulematon Job sekä englantilainen puutavara-agentti ja meikäläinen tukkiasioitsija Eevert Hänninen. Poppoota kiinnosti kai saunassa tapahtunut muukin nauttiminen. Lauteilla kiersi mieheltä miehelle kirkasvärinen parrunpätkä, joka sisälsi kolmasti tislattua korpikuusen kotoista salapolton tuotetta. Oli isännän puolesta hankittu vieraan varalle, ja saivat naukata muutkin saunavieraat, en tietenkään minä, vaikka satuinkin muun joukon seurassa olemaan.
Kyllä siinä kutke lähti niin nahkoista kuin kurkustakin: "Kun löylyä lissee kiukaalta laokas, ja kuvetta vihalla viuhtas, kiprakan tulista aenetta alas, kun kurkusta litkas, tul noppeest ukoelle haprakka laoteilta lähtö".
Myöhemmin jäi Saksojen omakotitalo entiselle kiertokoulun pitäjälle Amanda Rostedtille ja ammattiemännöitsijä neiti Malviina Laitiselle. Molemmat olivat eläkkeellä ja ystävät keskenään. Saksat muuttivat Lievestuoreelle asumaan, heillä ei ollut lapsia. Kasvatusäitini Riikka Manninen ja molemmat mainitut neidit olivat ystäviä nuoruusajoiltaan, kävivät samoissa riennoissa ja vieraissa toistensa luona.
Hyvä oli emännöitsijä Malviina Laitinen, koska hän oli paljon kysytty monissa taloissa ja kartanoissa, häissä, hautajaisissa ja yleisten juhlien emännän tehtäviin.
Opettaja Rostedtin ulkoinen olemus oli keinuva ja kumarteleva, mikä johtui ehkä jostain synnyinvammasta. Elämänkatsomukseltaan hän oli valoisa ja vakaa, nuorison kasvatukseen ominaisuuksiltaan sopiva. Hänen pukeutumisensa oli arvokasta joskin vähän vanhoillista, ei hän hyväksynyt mitä muotia hyvänsä.
Opettajalla oli puhe-elimistöä häiritsevä vika, piti rykiä ja yskähdellä puheen välillä ja puhumatta ollessaankin, mitä voi luulla vaikka herrasyskäksi. Niin hänellä oli jatkuvana taakkana kannettavanaan rykiminen ja yskähtely tämän tästä ja yhtenään. Hän oli jo siihen niin tottunut ettei siitä sen enempää perustanut, vaan ajatteli että on silti loppuun saakka vaellettava yhdellä yhdet ja toisella toiset huolet kannettavana.

(Arja Lovén,4.4.2015): "Kuvasta huokuu niin ihana rauha ja ahkerien käsien aikaan saama siisteys ja puhtaus. Vitivalkoinen ja priimasileä liina. Työtä ja taitoa se on vaatinut sen aikaisilla vehkeillä."

Veikko Janhosen (s.1921) vanhemmat ostivat talon vuonna 1953. Veikko itse viljeli Kujanpään tilaa Kutemajärvellä Lempi-vaimonsa kanssa ja yhdessä he muuttivat viettämään eläkepäiviään tähän taloon 1970-luvun lopulla.
Veikko on toiminut kahdeksan vuotta maatalouslautakunnan puheenjohtajana, nuorempana hän hiihti kilpaa ( Kangasniemi-kirja ~ 2003).

Janhosen rakennus (ent. opettaja Rostedt) kuvattuna 12.5.2007 Otto Mannisen tien puolelta idästä. 50-luvun lopussa rakennuksen (tästä kuvakulmasta katsottuna) takaa pohjoispuolelta kulki tieväylä siten, että Frans Toivakan/Väinö Laitisen (nykyisin vaaleansininen) rakennus jäi tien vastakkaiselle puolelle.
Talojen välinen tielinja on kasvanut nykypäivänä jo umpeen (vertaa sivu 49, missä Mertasen kuvia vuoden 1957 tietämiltä).

Tämä 8.5.2007 otettu kuva osoittaa vielä havainnollisesti, miten 50-luvulla Frans Toivakan/Väinö Laitisen (nykyisin vaaleansinisen) rakennuksen ja silloisen Rostedtin talon välistä kulki tielinja itään nykyiselle Otto Mannisen tielle. Takana vasemmalla Virtakallion piharakennus.

Janhosen piharakennus kuvattuna YK:n päivänä 24.10.2006.

H) Kimarintien itäpäässä Otto Mannisen tien risteyksessä, sen lounaiskulmassa sijaitsee tämä pieni vihreä asumus, joka on rakennettu jo vuonna 1918. Talvinen kuva otettu 10.12.2005.
Talo on suunnittelija Aimo Hokkasen syntymä- ja lapsuudenkoti (s.1935). Aimo ehti työskennellä muutaman vuoden talon pihapiirissä olevassa pajassa ennen opiskeluvuosiaan. Aimo ja hänen Siiri-vaimonsa ovat asuneet Helsingissä, tämä talo on vapaa-ajanviettopaikkana. Aimon isä (Albert) toimi seppänä. Tätä taloa ovat monet Kangasniemen koululaisten ikäluokat käyneet kuvaamataidon tunneillaan läheisestä koulukeskuksesta piirtämässä, maalaamassa tai valokuvaamassa.

Seppä Albert Hokkasen paja kuvattuna 24.10.2006 (S&J).

Seppä Albert Hokkanen kuvattuna joskus 40-50-luvulla Alma-vaimonsa kanssa mökkinsä pihamaalla - kuva Siiri Laitisen albumista (21.10.2007).

Toivo Lahikainen (Käpyniemen Topi) kirjoittaa Kangasniemen Kansalaisopiston perinnealbumissa' (1984):
Seppä Albert Hokkanen (1893-1965) tunnettiin kirkonkylässä hyvänä teräseppänä. Hän oli hymyilevä, pienikokoinen ja pienikätinen mies, ei ollut juro eikä karkeasanainen kuten yleensä entisajan sepät olivat. Hän oli monitoimimies, musiikki oli hänellä myös lähellä sydäntä. Monet olivat ne karkelot, missä hän oli myös pelimannina.

Seppä Albert Hokkanen työnsä ääressä pajassaan. Tämän kuvan saimme käyttöön Siiri ja Aimo Hokkaselta 7.9.2010 (seppä-Albertin poika ja tämän vaimo).

Näissä kuvissa seppä Albert Hokkanen työn touhussa pajassaan, mikä sijaitsi pihapiirissä. Kuvat saatu käyttöömme Siiri ja Aimo Hokkaselta 7.9 2010).

Seppä Albert Hokkasella oli pojat Aimo ja Kauko sekä tyttäret Impi, Unelma ja Vuokko. Heistä Vuokko toimii tällä hetkellä taiteilijana (maalari ja kuvanveistäjä) Lontoossa ja on äskettäin pitänyt näyttelyn Gibraltarilla. Tämä kuva on peräisin Albert Hokkasen kuva-albumista.

Hokkasten pihalla sijaitsee myös tämä kaunis pihasauna (kuvattu 24.10.2006 - S&J).

Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan Rantanen perusti kiinteistön v.1918. Koivukuja-niminen paikka sijaitsee Kangasniemen keskustassa, Suurolankadun varrella.
Tuo entinen 70-luvun alun Suurolankatu-nimi tarkoittanee nykyistä Kimarintietä?

Seppä Hokkasen pihapiirin sauna ja pienempi ulkorakennus kuvattuna 29.3.2009 (S&J).

I) Otto Mannisen tien länsipuolella - Kimarintien ja Puulavedentien välisten teiden matkalla sijaitsee kaksikerroksinen rivitalokompleksi As Oy Kivipelto, mikä valmistui vuonna 1980. Talo rakennettiin nahkuri Hurrin ja kampaaja Elli Välisalon rakennuksen aiemmin sisältäneelle alueelle. Paikalla on aiemmin sijainnut myös kutoja Hilma Pynnösen mökki.
Tämä otos on kuvattu Kimarintien itäpäässä pohjoiseen rivitalon pihapuolella. Kuvattu Kangasniemen lukion KU2-kurssin oppilasryhmätyönä 10.5.2006 (EH, MM ja RT).