A) Tällä sivulla laskeudumme entisen 'LM-Pukineen' ja 'Puulan Koneen' risteyksestä 'Keskustietä' ensin alas ja sitten ylös 'Kankaistentielle'. Tämä kuvan oikealla oleva sininen liikerakennus valmistui aikoinaan 'Eines-Kartanon' leipomoksi. Toimitiloissa ehti firman lopettamista olla suurehko tulipalokin. Rakennukset sijaitsevat 'Keskustien' eteläpuolella. Kuvattu 1.1.2006 ('S&J').

'Eines-Kartano'-rakennuksen itäpuolen naapurissa on halli, jossa kuvaushetkellä 'Puulan Putki'-niminen LVI-yritys (Markku Reinikainen). Kuvattu 3.7.2006 ('S&J'). Tällä paikalla toimi aiemmin Vauramon perheen vastaava LVI-yritys ('LVI-Vauramo Oy').

Saman rakennuksen eteläpäässä ('pihan puolella') toimii 'Kangasniemen Autopelti ja Metalli'-yritys (Sami Romo). Kuvattu 3.7.2006 ('S&J'). Aiemmin tässä rakennuksessa on toiminut mm. Timo Siitarin 'Pienkonehuolto' ja Mikael Kuitusen lasiverstas.

Puulan Putki-yrityksen pihapiiriin ilmestynyt 'Rakennuspalvelu Joni Pietarinen' - kyltti kuvattuna 16.12.2007 ('S&J').

B 'Keskustien' pohjoispuolella - edellisiä liikerakennuksia vastapäätä - sijaitsee tämä 'entisenä Tele-talona' yhä tunnettu rakennus, missä nykyisin toimii 'KT-Kiinnitys Oy'-niminen yritys. Tiloissa ehti toimia myös autovaraosamyymälä. Ylempi kuva otettu 1.1.2006 ~ alempi 26.8.2007.

Samainen rakennus kuvattuna 'Keskustien' puolelta 29.3.2008. 'Tele-talon' aikaan tuli täällä käydyksi (1980-luvun puolivälissä) kuuntelemassa taloyhtiöille suunnattua mainostilaisuutta television kaapelikanavaliittymistä. Myöhemmin osoittautui, ettei 'aate' oikein saanut jalansijaa Kangasniemellä. Noina päivinä 'Tele'-isäntänä talossa asusteli Antti Aalto perheineen.

C 'Keskustien' pohjoispuolella sijaitsee tämä kuvissa näkyvä 'Perälän Rautakauppa'. Molemmat kuvat otettu 3.7.2006. 'Veljekset Ikonen' rakennutti alunperin tämän rakennuksen varastokseen.

Tällä tontilla sijaitsivat aikoinaan rinnakkain Salosten poikien ja Lempi Pynnösen mökit. Jussi Svalan luokkatoverin Mari Sorvalin kotimökki oli lähellä jokirumpua entisen, hiukan eri paikassa olleen silloisen 'Joutsantien' eteläpuolella ~ nykyisen 'Perälän' verkkoaitavaraston paikkeilla (Jussi Svala, 10.11.2006).

'Kangasniemen kansalaisopiston ryhmätyö'-kirjanen vuodelta 1984 kertoo seuraavaa:
Niirasentien kohdalla, Joutsan tien toisella puolella 'Kuoppala'-nimisellä tontilla oli pieni lautainen rakennus, jossa harjoitti paja- ja korjausliikettä Hugo Salonen.

Tässä Matti Hoviniemen lähettämässä (23.8.2008) kuvassa näkyy nykyisen 'K-Rautian' paikalla aiemmin sijainnut Ikosten varastorakennus. MH kuvasi rakennuksen joulukuussa v.1987.
Rakennuksen 'alkuhistoria' on mielenkiintoinen, sillä Ikosten varastona kuvassa toiminut 'parakki' oli aikaisemmin toiminut Kangasniemellä parakkikouluna. Kuten allaolevasta MH:n kirjoituksesta käy ilmi, aivan tarkkaa selkoa ei vielä ole siitä, mikä Kangasniemen kunnassa käytössä olleista parakkikouluista tässä loppujen lopuksi on ollut 'jatkokäytössä'.
Parakkikouluja on kirkonkylän vanhan hautausmaan viereisen 'kivikansakoulun' parakkikoulun lisäksi ollut käytössä myös ainakin Reinikkalassa ja Vaimosniemellä.

(MH, sähköposti 23.8.2008): Kuvasin 'Veljekset Ikonen Kauppayhtiön' varastona Joutsantien varressa olleen entisen parakkikoulun joulukuussa 1987. Silloin luulin kuvaavani entistä kouluani. Nyt minulle on kerrottu, että Ikosen varastona olikin entinen Reinikkalan koulu!
On myös hyvin ilmeistä, että osa parakkikoulusta myytiin pol. konstaapeli Edvard Pynnöselle, joka pystytti elementeistä autotallin Joutsan tien varteen, nykyisen K- Rautakaupan paikalle, missä minä v. 1987 kuvasin rakennuksen, joka oli jo viimeisillään Ikosen varastona.
'Veljekset Ikonen Kauppayhtiö' oli ostanut rakennuksen Pynnösiltä ja maata sen tontiksi muiltakin maanomistajilta. Yhtiö rakensi paikalle myöhemmin uuden rauta- ja maatalouslaupan varaston, joka purettiin K-Rauta Perälän liikerakennuksen tieltä.
Tämän hetken käsitykseni kallistuu sille kannalle, että kirkonkylän parakkikoulu purettiin vuonna 1959 niin, että syksyllä kouluun tulleet, -52 syntyneet aloittivat ekaluokalla vanhassa yläkoulussa.
Tiedossani on, että osa jostain parakkikoulusta on ollut varastona Seppälän kylällä. Tämä varasto on hävitetty. Vaimosniemen vastaavasta parakkikoulusta on tiettävästi osa vielä käytössä huvilana.
Tutkimukset jatkuvat!

Tässä Matti Hoviniemi joulukuussa 1987 samaisen Ikosen varastorakennuksen edustalla 'parakkikoulumuistoissaan'.

'Perälän' nimi poistunut ~ 'K-Rautian'-nimikkeen alla vetäjänä Viiansalo. Kuvattu 29.3.2008. 'Perälän' nimi sitkistelee vielä yhdessä kylteistä.

'K-Rautian' lipan päältä auringon sulattama lumi valumassa alas kuin leipomon leipäkoneesta. Kuvattu 29.3.2008.

D 'Perälää' vastapäätä 'Keskustien' eteläpuolella olevan varastoalueen vieressä itäpuolella näkyy 'vaatimaton puro tai oja', mikä kuitenkin kartalta katsottuna saa lisämerkitystä. Tämä puro on aikoinaan yhdistänyt runsasvetisen 'Kankaistenlammen' pohjoiseen 'Niirasenlahteen'. Kuvattu 'Kankaistenlammen' suuntaan (etelään) 'Keskustieltä' 3.7.2006.
Jos ajatellaan aikaa 'ennen Puulan vedenpinnan laskua', niin tällä kohtaa on varmasti aikoinaan käynyt melkoinen veneliikenne.

Tähän kohtaan, 'Kankaistenlammen' ja 'Niirasenlahden' välisen yhdyspuron itäpuolelle, ('Papinkallion') hyppyrimäen katveeseen on sijoitettu seuraava 'Etelä-Savon rakennusperintö'-kirjan (1984) esittelemä Kangasniemen muinaisjäännös:
Venäläisojan varustukset (kirkonkylän Vihikangas).
Kankaistenlammin ja Puulaveden väliselle kannakselle tehtiin Kustaa III:n Venäjänsodan aikana 1788-90 paalutuksin varustettu kaivanto. Kaivannosta on vielä joitakin jälkiä nähtävissä. Muinaisjäännös.

Otimme yhteyttä 'Savonlinnan Maakuntamuseoon' (kiitos vihjeestä, MH), missä "Martti Koponen tuntee linnoitusjutut sun muut arkeologiat".

13.11.2006 sain seuraavan 'valaisevan vastauksen' tiedusteluuni Martti Koposelta 'Savonlinnan Maakuntamuseosta':

(MK, sähköposti ~ 13.11.2006): Itse en ole paikkaa käynyt katsomassa, mutta se mainitaan Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisussa 136:1987 "Etelä-Savon puolustusvarustukset historiallisella ajalla". Samat tiedot kuin tuossa kirjassa, mutta lisäyksellä "Vielä tämän vuosisadan alussa kaivannosta oli jälkiä nähtävillä. Nykyisin paikalla on tavallinen oja."
Paikka on kirjan kartassa Niirasenlahden ja Kankaistenlammen välisellä kankaalla, jossa myös peruskarttaan on merkitty oja. Varustukset ovat olleet ojan itäpuolella.
Ehkä ensimmäisen kerran 'Venäläisoja' on mainittu Julius Paasosen 1880-luvulla tekemässä kertomuksessa "Muinaisjäännöksiä ja -Muistoja Mikkelin kihlakunnasta" (Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja X, 1889). Sivulla 141-142: "Porrassalmen sodan aikana, kun Venäläiset olivat Mikkelissä, olivat suomalaiset olleet Kangasniemellä. Odottaen heitä, olivat he purkaneet sillan ison pappilan kohdalla ja luoneet maasta rintavarustuksen eteläpuolelle Kangasniemen kirkkoa, josta vielä löytyy jäännös - "Venäläisoja". Vahdit olivat Salmensillan kohdalla, Lapasniemessä ja Venäläisojalla."
Terveisin, Martti Koponen, Savonlinnan maakuntamuseo.

Tässä kuvassa samainen 'kaivanto-oja' kuvattuna 'Joutsantieltä' etelään, 'Keskustie' näkyy taustalla - varustukset ovat olleet kuvassa ojan vasemmalla puolella. Kuvattu 3.12.2006.

Tässä vielä kartta (maanmittauslaitos/Kangasniemen kunta) keskustelun pohjaksi. Oja ja esitetty varustuspaikka on merkitty nuolella.
Mainittu 'Kankaistenlampi' on siis nykyisin melkein kokonaan kuivunut/kuivattu - ennen se liplatteli runsasvetisenä yllä olevassa kartassa merkityn urheilukentän ja 'Kankaistentien' välisellä alueella ja on mitä todennäköisimmin ollut yhteydessä myös Puulaveden 'Ruovedenselkään' jossakin 'Luotsitien' ja 'Jussinkujan' välimaastossa (?).

Tähän kohtaan sopii hyvin metsätyönjohtaja Heimo Mannisen käyttöömme antama (16.1.2007) muistelmakirjoitus, missä hän kuvaa 'Liukkosenmäen' länsikupeessa sijainneen lapsuudenkotinsa 'Vuorenrinteen' ajalta näitä 'Keskustien' ja 'Joutsantien' seutuja 30-40-luvuilta:

(Heimo Manninen, 16.1.2007): Nakertajantien risteyksessä oli 1930-luvulla Niirasen suuri liikerakennus. Sitä vastapäätä Jyväskyläntien eteläpuolella oli kumpareella Reinikaisen talo Töyrylä. Siitä länteen, ennen Kankaistenlammesta laskevaa jokea oli vanha taitekattoinen huonokuntoinen talo. Kolmekymmenluvulla siinä asui itsenäisesti lakiopintoja harrastanut asioitsija Jere Hokkanen. Ammattinaan hän avusti ihmisiä lakiasioiden hoidossa, muun muassa käräjillä. Kolmekymmenluvulla hänellä oli myös pieni kauppa. Meille lapsille oli mieluista kun saimme käydä siellä ostamassa jotain pientä. Kauppias palkitsi käyntimme aina antaen karkkeja kaupantekijäisiksi.
Sota-aikana taloon muutti kotoani meillä siirtolaisena asunut Nikolai Sorvalin perhe. Talo on purettu viisikymmenluvun alussa. Sorvalit rakensivat viljelystilan Levälahteen.
Joen länsipuolella oli Taneli Pynnösen talo, jossa asui minun muistiaikanani Pynnösen leski, hän oli ompelija, tyttärensä Sirkan kanssa. Viljo Laitinen, joka tunnettiin hyvänä kaivon tekijänä, rakensi tontille uuden talon. Nykyisin se on Mirja Laitisen ja hänen veljensä Markun kesäasuntona.
Tien pohjoispuolella, joen rannalla oli poliisi Tyrväisen talo. Rakennukset joen rannalla olevaa saunaa lukuun ottamatta ovat jäljellä.
Seuraavana asuntona länteen oli Oskar Mikkolan talo. Oskarin kuoltua talossa asuivat hänen perilliset: Tauno, Maija, Veikko, Kauko ja Saara. Neljäkymmentäluvun lopulla Tauno rakensi huoltoaseman ja korjauspajan Liukkosen mäelle. Mikkolan jälkeen talon omisti Veikko Marttinen ”Karkea Veikko.” Nykyinen uusi talo on Ari Marttisen.
Vastapäätä oli poliisi Pynnösen talo, josta kerron yhden lapsuuteni muiston: Pynnösen tontti jatkui Kankaistenjoen rantaan, siellä oli vanha paja, pajan luona henkilöauton romu, poikien mieluinen leikkipaikka. Siitä tarina: Kolmekymmenluvulla kieltolain aikaan poliisit jahtasivat monin tavoin pirtutrokareita. Jälleen kerran tuli tieto, että Kangasniemelle on tulossa kuorma-autolasti pirtua. Poliisit Tyrväinen, Pynnönen ja Lappalainen lähtivät vastaan henkilöautolla. Ei tainnut olla piikkimattoa trokareiden pysäyttämiseen, joten henkilöauto ajettiin poikittain tielle, arveltiin kuorma-auton pysähtyvän. Toisin kävi, trokarit ajoivat vauhdilla auton päälle, henkilöauto pyörähti ympäri useita kertoja. Autonromu kuljetettiin Pynnösen pajalle, niin siitä tuli meille leikkipaikka. (Martti Lappalainen on lisännyt tietojani siten, että auto oli Tyrväisen ja kolaripaikka oli Pylvänälässä ”Muntinsuoralla”).
Pynnösen yläpuolelle mäen päälle rakensi Tauno Mikkola sotien jälkeen huoltoaseman, missä hän harjoitti myös autokorjaamotoimintaa. Alku sujui hyvin, mutta jossain vaiheessa hänelle tuli rahoitusongelmia, mitkä johtivat konkurssiin.
Konkurssihuutokaupassa kesällä 1955 huoltamon ostivat Reino Liukkonen ja Edvard Pynnönen hinnalla, mitä olivat takaamassa. TEBOIL vuokrasi pitkäaikaisella sopimuksella huoltamon, maksaen siten takuumiesten saatavat. Myöhemmin talossa aloitti Ilmo Ylösen liikeyritys PUULANKONE, mikä nykyisin on viereisellä tontilla.
Huoltamorakennuksessa on nykyisin puutyöverstas ja kalakauppa.

E) 'Keskustien' mäkeä ylös 'Kankaistentielle' noustessa oikealla eli eteläpuolella tietä näkyy rinteessä kaksi erillistä rivitaloa. 'Alempi' eli läntisempi rivitalo on vanhustentalo (kuvattu 25.12.2006 - 'S&J').

Tämä 'lähempänä Kankaistentietä' oleva rivitalo kulkee 'opettajien asuntolan' nimellä yhä, vaikka nimitys onkin käytännössä jo vanhentunut. Kuvattu 15.3.2008 ('S&J').

Leena Pynnönen lähetti (22.2.2009) tämän valokuvan 'uuden kansakoulun' opettajista kuvattuna edellämainitun 'opettajien asuntolarivitalon' edustalla.
Uusi koulu oli valmistunut v.1958 ja tässä kuvassa opettajat vasemmalta: johtajaopettaja Kalevi Keskinen, Olavi Lamberg, Ahti Kovanen, Ilmo Somerola, Tuulikki Miettinen, Maria Somerola ja Helmi Romo.

F) 'Kankaistentieltä' vielä risteysalueelta näkymä alas 'Keskustietä' pitkin teollisuusalueen suuntaan, mäen alla kulkee ylempänä tällä sivulla esitelty 'kaivanto-oja' etelä-pohjoissuunnassa - kauempana 'Perälän rautakauppa'. Kuvattu 3.7.2006 ('S&J').

G) 'Keskustien' ja 'Kankaistentien' risteyksen pohjoispuolellakin sijaitsee 'vanhustentalona' tunnettu rivitaloryhmä. Nämä kaksi kuvaa 'vanhustentaloista' on otettu 11.6.2006. Matti Tukia oli 'Vanhusten yhdistys'-rakennusten alulle panija.

Tämän kuvaruudun vanhustentalojen maisemiin, entisen hyppyrimäen maastoon, on tehty vanhuksille nautittavat ulkoilureitit. Hyväkuntoiset hiekkatiet, keinut ja grillikatokset luovat alueelle viihtyisän ilmapiirin. Täydet pisteet hankkeen toteuttaneille tahoille! Ylempi kuvattu 14.6.2009 ('S&J') - alempi 21.8.2008 ('S&J').

H) Vanhusten rivitalojen pohjoispuolelle, 'Kankaistentien' länsipuolelle ja 'Joutsantien' eteläpuolelle rajoittuu metsäinen ja jyrkkäkin 'Papinkallioksi' kutsuttu alue, jolla aikoinaan sijaitsi talvinen hyppyrimäki.
Tästä 30.7.2006 ('S&J') otetusta kuvasta käy ilmi (pohjoissuuntaan kuvattuna) länsirinteen jyrkkyys. Paikalla ei ole enää mitään hyppyrimäen rakenteita jäljellä ja myös alastulorinne on kasvanut umpeen. Taustalla näkyy 'Joutsantie'.

Tämä kuva on otettu mahdollisimman tarkasti entisen hyppyrimäen kohdalla suoraan alas länttä kohti. Mäen jyrkkyys ei tästä 30.7.2006 ('S&J') otetusta kuvasta aivan 'riittävästi' välity, mutta paikanpäällä ajatuskin paikalla olleen mäen laskemisesta suksilla hirvittää.

Näissä kahdesta kuvasta ylemmässä Kangasniemen suojeluskunta rakentamassa hyppyrimäkeä 17.11.1935 'Papinkalliolla' (nimitys tuli ilmeisesti läheisestä 'pikkupappilasta') (kuva: AN). Alemmassa kuvassa mäkikotkat tositoimissa v.1944 (kuva: AL).

Altti (Leo) Niinineva (s.1933) on 'Kangasniemen yhteiskoulu 1925-50'-historiikkikirjassa kirjoittanut nelisivuisen kirjoitelman 'Mäkihypyt harrastuksena 1940-luvulla'.
Hän oli KYK:n oppilaana vuosina 1942-48. Altti kertoo saaneensa mäki-innostuksensa Aimo-veljeltään. Suksia oli säilytetty seurakuntatalon alaeteisessä matkaharmoonin vieressä - olihan poikien isä kanttori Armas Nyman.
AN: Kerran oppikoulun alaluokilla ollessani paiskauduin lennon lopuksi niin voimakkaasti rinteeseen, että menetin tajuntani. Kaverini Reino Tullinen luuli minun pelleilevän, kuten usein tällaisessa tilanteessa olin tehnytkin.
Paikalle sattui Liukkosenmäeltä päin joku viidesluokkalainen, joka herätteli minut ja saattoi kotiin. Lääkäri Mäkipentti arveli, että aivotärähdyksen takia on paras olla koulusta pois muutaman päivän.
Rauhan palattua ja olojen hieman kohentuessa Kalske hankki puuseppä Puttosen valmistamia koivuisia 'yhdestä puusta' tehtyjä suksia.
Mäenlaskijoista nuoren polven edustajia olivat Kokkosen Onni ja Eino, Siitarin Yrjö, Pyykkösen Matti ja Eero, Paavolaisen Mikko ja me "kanttorin veljekset" Aimo ja minä.
Vanhemmista hyppääjistä oli KYK:n entinen oppilas, Lievestuoreen Antti Alanen taitava hyppääjä. Rami Loposen kanssa kilpailin myös. Puuhamiehenä tässäkin lajissa oli Tapio Ikonen. Pentti Siitarilla oli nimissään mäkiennätys ennen alamäen muutostöitä.
Meitä lähti jopa SM-kisoihin Kokemäelle viitisen poikaa junalla, jo Tampereen jälkeen selvisi, että kisat oli peruttu, koska siellä länsirannikolla ei ollut yhtään lunta!
Mäen alamäen remontin jälkeen hypyt pitenivät jo yli 25 metrin - mäkiennätys jäi Kokkosen Onnille ja minulle.
'Puulan hiihdot' olivat suosittuja, mäenlaskukilpailu kuului ohjelmaan. Esimerkiksi vuonna 1947 kisoja oli seuraamassa yli 1200 katsojaa.
Hyppyrimäki oli nuorten kohtauspaikka. Sinne käveltiin ja pyöräiltiin. Kangasniemen yhteiskoulun yläluokkien oppilaille paikka oli ikimuistoinen, varsinkin hyppyrimäen ylälava. Tottakai sieltä katseltiin kirkonkylän kauniita maisemia, jos nyt sitten pieneltä teerenpeliltä jäi aikaa.

I Näkymä 'Papinkalliolle' eli hyppyrimäen seutuville viereisen risteysalueen yli työväentalon suunnalta kuvattuna 1.1.2006 ('S&J'). Hyppyrimäki sijaitsi puiden takana ja laskusuunta oli kuvasta 'poispäin'.

Tässä kuvassa näkymä 'Papinkalliolta' takaisin edellisen kuvan ottamissuuntaan eli risteysalueen yli työväentalolle (30.7.2006 - 'S&J').

'Papinkallion' pohjoispuolelta - aivan 'Joutsantien' varresta - löytyvät nämä komeat etelänruttojuuri-istutukset (26.8.2007 - 'S&J').