A Sivulla #12 käännyimme Lapassalmen pengertieltä takaisin kirkonkylälle ja 'Kirkkolahdenkujalle'. Nyt jatkamme kulkua ns. 'Salmenkylän lenkin' reittejä ensin Lapasniemen ja Lapaskankaan maisemissa ja sitten Jyväskyläntietä aina 'Salmenkylän risteykseen' asti. 'Lapassalmen' pengertieltä katsottaessa kaakkoon 'Pappilanniemen' suuntaan 30.4.2006 ('S&J') Puulaveden maisema oli aurinkoisen keväinen. Vasemmalla ylhäällä näkyvä iso saari on nimeltään 'Honkasaari'. Kuvasta vasemmalle näkyisi 'Kiviniemen' maa-alue, missä on sijainnut Kangasniemen leirintäalue ('Lomakylä Puulan Muikku'). Melkein samalta paikalta kuvattu 'kolme kevättä myöhemmin' eli 26.4.2009 ('S&J').

B Kirkonkylältä tullessa kevyt liikenne pääsee turvallisesti omaa väyläänsä pitkin aina Lapaskankaan risteyksen luona sijaitsevalle 'Teboil'-huoltoasemalle asti. 'Wiljam Sarjalan tiellä' oikealla kiitävät autot eivät häiritse esim. lenkkeilijöitä. Kuvattu 1.10.2006.

C Lapaskankaan risteyksessä, kulmittain vastapäätä 'Teboil'-asemaa sijaitsee tämä kuvassa oleva 'Shell'-huoltoasema ja sen 'Simpukka'-niminen kahvio ja ruokapaikka. Paikkaa pyörittivät pitkään sen valmistuttua 80-luvun loppupuolella Vuokko ja Reijo Laitinen. Molemmat kuvat otettu 30.4.2006. Tämä sisäkuva 'Simpukasta' on otettu 21.6.2009 ('S&J'). Tämä ulkokuva 'Simpukasta' on otettu 21.6.2009 ('S&J').

D) 'Lapastie' yhdistää Lapassalmen pengertien pohjoispään suoraan 'oikotietä' pohjoiseen Jyväskylän valtatielle ja sitä kautta Lapaskankaan teollisuusalueelle. Autoliikenteellä ei ole kuitenkaan yhteyttä valtamaantielle 'Lapastien' pohjoispäässä. Kuvattu 29.10.2006. 'Lapastien' varteen ('Lapasniemi') on vuosien varrella kehittynyt laaja rivitalojen yhdyskunta. Kevyenliikenteen väylät ovat turvallisia ja istutukset näyttäviä. 'Lapasniemen' ja 'Lapaskankaan' alueet ovat olleet antoisia paikkoja soramonttujen ystäville. 'Lapastien' varteen on vanhoille hiekanottopaikoille tehty edustavat lasten leikkipaikat ja pelikentät. Kuvattu ensilumen päivänä 29.10.2006, jolloin lapsia pulkkineen riitti laskurinteille.

E) 'Lapasniemessä', kolmen ympäröivän tien muodostaman lähes tasasivuisen kolmion keskellä, sijaitsee tämä Eero Pynnösen rakennus pihapiireineen. Molemmat yläkuvat otettu 30.4.2006 ('S&J'). Tämä talvinen pihakuva on otettu 5.11.2006 ('S&J'). Nämä Eero Pynnösen asuinrakennuksen ja navetan kuvat otettiin sunnuntaiaamuna 26.4.2009 ('S&J). Kyläläisten puheissa Lapaskankaan alueille ollaan oltu jo pitkään sijoittamassa huoltoasemia ja erilaisia hehtaarihalleja - tämäkin rakennustontti lienee suunnitelmien pyörteissä?

F) Kangasniemen varsinainen 'teollisuusalue' löytyy Lapaskankaalta. Paikka rajautuu 'Jyväskylä-Mikkeli'-valtatien ja Pieksämäen tien väliselle alueelle. Heti Pieksämäen tieltä teollisuusalueelle ('Hallitie') käännyttäessä tulee näkyville tämä alueen teollisuusyritysten 'luettelotaulu', joka tässä on kuvattuna 1.10.2006. Päivitystä edelliseen - samainen 'luettelotaulu' kuvattuna 26.4.2009 eli kaksi ja puoli vuotta edellisen kuvan jälkeen. Muutoksia tapahtunut kuvataulussa kaksi: 'Vest-Wood Suomi Oy' poistunut - tilalla 'Virepuu Oy' ja 'Leipomo Lämpimäiset Ky' poistunut.

G) Nämä tämän kuvaruudun kuvat (alapuolella) ovat kaikki kuvatut 1.10.2006 Lapaskankaan teollisuusalueen itäpuolelta:

H) Nämä tämän kuvaruudun kuvat (alapuolella) ovat kaikki kuvatut 29.10.2006 Lapaskankaan teollisuusalueen länsipuolelta: Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto Tehomet Oy:lle: Vuoden 2006 'Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot' jaettiin neljälle yritykselle 'Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä' Pullerihallissa (Hämeenlinnassa) lauantaina 7.10.2006. Vuoden 2006 palkituista yksi oli valaisinpylväitä markkinoiva ja valmistava Tehomet Oy Kangasniemeltä (Kettunen). Leipomo Lämpimäiset 29.10.2006 vielä toiminnassa. Myöhempiä muutoksia tämän kuvaruudun aiheisiin: 'Leipomo Lämpimäiset' (keltainen rakennus ylempänä) oli kevääseen 2009 mennessä lopettanut jo toimintansa ja sen tiloissa toimi nyt (kuvattu 10.5.2009 - 'S&J') Heikki Mannisen lihamyymälä 'Aromiliha'.

I) Tämä kuva 'Hovinikkarit Oy'-firmasta ('Hovikeittiöt Oy') on otettu 80-luvun alkupuolella. Pakettiautossa tekstit 'Hoviportaat - Hovikeittiöt'. Tämä 'Hovinikkarit Oy'-kuva on otettu 29.10.2006.

J) Tämän kuvaruudun kaikki kuvat Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueelta ovat kevätsunnuntailta 26.4.2009.

K) Tämän kuvaruudun kaikki kuvat Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueelta ovat kevätsunnuntailta 26.4.2009 ('S&J').

'Vanha Pappila' L) Kangasniemen vanha pappila kuvattuna 29.10.2006 ('S&J'). Kirjassa 'Etelä-Savon rakennusperintö' (1984) kerrotaan tästä pappilasta seuraavasti: Entinen kirkkoherran pappila, joka valmistui 1889 silloisen Pieksämäki-Kangasniemi-tien varteen ja salmen rannalle. Vuorattu, aumakattoinen päärakennus on rakennettu pystyhirsistä. Piharakennukset on purettu, lukuunottamatta kellaria ja kiviharkoista rakennettua navettaa. Pappilansalmen rannassa on hirsinen venevaja ja pienessä saaressa kaunis, puuleikkauksin koristeltu uimahuone. Pappilan puutarhasta on vielä rippeitä jäljellä. Tämä lähikuva pappilan länsiosasta on kuvattu 15.10.2006 ('S&J'). Pappilan väritys oli 80-luvun alkupuolella vaalea - kuvattu 27.4.1981 ('S&J'). Väinö J.Viinikaisen kirjoittama kirjanen 'Pappilanvaiheilta' kertoo fiktiivisesti Kangasniemen pappilan elämästä vuoden 1922 tienoilta alkaen. Tekijä itse on kirjoittanut seuraavan esipuheen: LUKIJALLE: Tässä kirjassa kerrotaan länsisavolaisen pitäjän elämää kolme-neljä vuotta Vapaussodan jälkeen. Kerrotaan tieolosuhteista asioidessa kirkonkylän liikkeissä, kerrotaan Pappilasta sekä muista asioista: Lähivuosina raivonneesta Espanjan taudista, joka koitui monen vanhuksen ja huonokuntoisen kohtaloksi. Ammattikupparista, joka oli ainoa parantaja kylällä siihen aikaan. Lemmen leiskauksista, vihkimisestä, kastetilaisuudesta, virkavallan ja sanoisinko pitäjän kerman suhtautumisesta voimassa olevaan kieltolakiin. Pitäjän asukkaat puhuivat savoa ja siihen sotkeutunutta pitäjän omaa murretta. Rovasti ja muu virkavalta puhuivat koulussa opittua kirjakieltä. Lähdemme nyt seuraamaan kuuluksi tulleen Isonpappilan tapahtumia, Väinö J.Viinikainen. Viinikaisen kirja on mitä ilmeisemmin ns. 'omakustanne' ja sen julkaisuvuosi ja painopaikkakaan ei käy julkaisusta ilmi. Kirjan kuvailemaan aikaan osui Kangasniemen rovastien virkakaudet seuraavasti: Gustaf Basilius Jusleen (rovastina 1908-1924) ja Matti Nikodemus Lauha (1924-1932), mutta Viinikaisen kirja on 'mielikuvitteellinen' ja rovastin ja ruustiinan henkilöhahmot eivät juurikaan pohjautune todellisuuteen. Kirjoittaja kuvaa kirjassaan erityisesti pappilan kivisiltaa kaihoisasti - siitä ja sen Viinikaisen kuvauksista lisää alempana tällä sivulla ja etenkin seuraavalla sivulla #62. Tämä kuva pappilasta on kuvattu Salmenkyläntieltä (lännestä järven yli) 21.3.2008 ('S&J').

M Taiteilijapariskunta Hiltusten rakennuttama 'Taidelinna', jossa he asuvat perheineen ja pitävät galleria- ja kokoustiloja. Kuvattu ensilumen aikaan 29.10.2006. 'Taidelinna' rakennettiin vanhojen kivinavettojen kivipaaseista 1980-luvulla. Taidelinnan tornin huipulla komeilee tämä erikoinen, leijona-aiheinen tuuliviiri. Kuvattu 20.9.2008. Tässä Taidelinnan sisäänkäynti - kuvattu 15.10.2006.

N 'Taidelinnaa' vastapäätä, valtatien pohjoispuolella sijaitsee Erkkilän maatila, jonka asuinrakennus ja navetta näkyvät kuvassa (29.10.2006 - S&J')). Tämä Erkkilän navetan itäpääty on kuvattu 29.10.2006 ('S&J'). (Jukka Kiljunen, sähköposti 18.10.2006): Lapaskankaan harjanteen ja kotisalmeni välissä on Erkkilän tilaan (Vanhan Pappilan yläpuolella) kuulunut Hämeensaari. Tilan osti pappilan maista Viljo Erkkilä, Pohjanmaalta tullut, jatkaja Erkki, vanhin poikansa Jouko. Erkin sisarukset: Enda - suntiona Hugo Ursinin jälkeen, Ensio - uuden Pappilan kompleksin talonmies ja vaimonsa Hilkka, kirkkoherran viraston kanslisti. Vielä Linnea-sisko. En muista, missä työssä. Linnea oli sisarustemme pyhäkoulun opettaja. Pyhäkoulua pidettiin vuoronperään kodeissa. Puulan laskun jälkeen Hämeensaari kuroutunut niemeksi. Sen keväisin veden peittämäksi vesijättökosteikoksi pohjoisosan itäpuolelle jäi Ojasten-/Ojastonsuo ja etelästä avautuva matala Ojastenlahti. Haukien pesäpaikka. Puhuttiin myös Ojastenpellosta mantereella saaren pohjoispään itäpuolella. Jommassa kummassa muodossa nämä lienevät myös karttaniminä. Hämeensaaren ensimmäiset kesämökkitonttien rakentajat: 1.ylihoitaja Nykänen em. Varastonrantaa vastapäätä v.-55 paikkeilla, 2.vuoden pari tämän jälkeen valokuvaaja Erkki Vassinen, pohjoinen niemenkärki, 3. Vassisen eteläpuolelle rajanaapurina kelloseppä Raimo Hakanen, 4.Hakasesta etelään rajanaapurina käsityön opettajani kansakoulun 3.luokalla, Ilmo Somerola. En tiedä, rakensiko Somerola tontilleen mökin. Kirkkoherra Tukia piti ennen Leirimajan rakentamista asuessaan Vanhassa Pappilassa saaren uloimmassa niemekkeessä, nyk.rkm Palmun paikkaa vastapäätä (ennen Palmua maanmittausinsinööri Lauri Klemolan kesäpaikka ja asunto maastotyökauden aikana, virasto Mikkelissä), juhannusaaton hartauden kokkotulineen.Paikalla pari kookasta kiveä. Juhannusaaton hartaudessa salmi täyttyi lukuisista veneistä, joita tuli kirkonkylästä asti. Akustiikka pelasi luonnostaan. Yksityiskohtia - ovi ja ikkuna Erkkilän navettarakennuksessa, kuvattu 10.5.2009 ('S&J').

O 'Taidelinnasta' muutama kymmenen metriä eteenpäin ja etelään kääntyy tie, mikä ennen johti vanhalle Pappilansalmen kivisillalle (29.10.2006). Näissä kahdessa 29.10.2006 otetussa kuvassa näkyy paikka, missä Pappilansalmen ylittänyt vanha kivisilta sijaitsi. Reijo Haikaraisen talo näkyy vasemmalla ja laituri on melko tarkalleen sillan lähtöpaikalla - tosin erisuuntaisesti kuin silta aikanaan. Kivisilta ylitti salmen sen kapeimmasta kohdasta suoraan nykyiseen Salmelan kurssikeskuksen tienhaaraan, mikä näkyy salmen toisella puolella tarkkaan katsoen. Entisen kivisillan lähtöpaikka Haikaraisen talon pohjoispuolella kuvattuna 29.10.2006.

P Tässä kuvassa näkyy, miltä tien jatko Pappilan puolella näytti heti kivisillan jälkeen - kuvattu 29.10.2006. Kuvan vasemmassa reunassa näkyvä suuri siirtomaalohkare on jäänyt monien 'aikalaisten' mieleen entisen sillan kupeesta.

Q 'Milma Ikosen mökki' näkyy Jyväskylän valtatien eteläpuolella vielä ennen 'Salmelantien risteystä'. Kuvattu 29.10.2006. Tämän mökin olivat aikoinaan rakentaneet Ida ja Kalle Kuitunen - mökki siirtyi 30-luvulla Ikosten omistukseen. Edellisen kuvan mökin itäpuolen naapuritontilla sijaitsee tämä entinen Kuitusten asuintalo (nykyisin Laukkarinen). Kuvattu 21.9.2008.

R 'Salmenkylän risteyksen' kohdalla oikealle (pohjoiseen) erkanee 'Korteniementie'. Kuvattu 29.10.2006.