A) Rehtori Olavi Tahvanainen ehti asua tässä Nakertajantien itäpuolen talossa perheineen vuosikymmeniä (Koivukujan risteyksestä hieman pohjoiseen). Olavi Tahvanainen toimi yhteiskoulun ja sittemmin lukion rehtorina vuodet 1962-1995. Tahvanainen kuoli 74-vuotiaana 9.6.2006. Teoksen Kangasniemi (2003) mukaan Svante Kupila oli rakentanut talon v. 1951 ja Olavin muutettua Kangasniemelle v.1959 hän asui Pirjo-vaimonsa kanssa aluksi talossa vuokralla. Pariskunta osti talon vuonna 1961. Tontilla on harjoitettu herukanviljelyä. Kuvista ylempi on kuvattu 29.4.2006 (Olavin vielä asuessa talossa) ja alempi 9.9.2006 (molemmat kuvat: S&J). (Jouko Laitinen, yhteiskoulussa 1957-65, sähköposti ~ 18.10.2006): Muistikuvieni mukaan nimismiehen (Toivo Lahikainen) kanslia oli jonkin aikaa vuosien -58-59 tienoilla Kupilan talon piharakennuksessa. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Kupilalta talon osti nimismies Toivo Lahikainen, jonka kanslia ennen virastotalon valmistumista oli taustalla näkyvässä piharakennuksessa.

B) Tahvanaisen talon pohjoispuolen naapurina on tämä nykyisin Tederien asuttama rakennus. Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Nakertajantiestä erkanee näillä kohdin länteen Haapakuja ja itään Pajukuja. Jussi Svala muistelee (17.10.2006), että tässä rakennuksessa olisi aikoinaan asunut valtion (TVH) autokuski Naumanen. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Talossa asui TVH:n autonkuljettaja Reino Naumanen vaimonsa ja poikansa (Keijo) kanssa. (Jukka Kiljunen, sähköposti 25.3.2007): TVH:n aura-auton kuski Reino Naumasen Keijo-poika oli minusta vuoden vanhempi. Tuli luokalleni kansakoulussa luultavasti kolmannelle. Entisen Naumasen talon pohjoispuolelta erkanee nykyisin Pajukuja itään. Risteyksen pohjoispuolella sijaitsee tämä punatiilirakennus (Somerola) - kuvattu 9.9.2006 (S&J). Tontilla sijaitsi aikoinaan Kapteeni Laitisen puinen asuinrakennus. Ennen vuotta 1972 - kun Pajukujaa ei edellä mainittujen rakennusten välissä ollut, kujatien paikalla sijaitsi kuvassa oleva Paakkunaisten talo. Kuvan lähetti Harri Paakkunainen (19.6.2012), joka kutsui tekstissään heidän silloista pohjoispuolen naapuritonttinsa rakennusta Laitisen taloksi. Sen paikalla nykyisin siis Somerolan tiilitalo. (Harri Paakkunainen, sähköposti 19.6.2012): "Nakertajassa Naumasen ( nyk. Tederien ) talosta seuraava talo ennen Laitisten taloa aikanaan oli Paakkunaisten talo. Talon rakensi 1951/1953 Kangasniemellä kirvesmiehenä ja nuohoojana ollut Erkki Paakkunainen vaimonsa Sanelman kanssa. Perheeseen kuuluvat lapset Olli, Pentti ja Harri. Paakkunaiset muuttivat talosta Jyväskylään 1953. Talossa ehtivät olla vuokralla mm. Paavo ja Saini Moilanen ( o.s. Puttonen ) + lapset Harri ja Katri, Kauko ja Taina Reinikainen perheineen (lapset Kari, Tuija jne muistaakseeni 8 lasta), sekä Anna Kortelainen. Talo purettiin tontin kohdalle tulevan tien, Pajukujan alta 1972 kesällä. Meillä oli kioski 1952-1953 talon pihassa ihan Nakertajantien ( vanha Pieksämäentie ) varressa, jossa möimme kaikenlaista kioskitavaraa ja äitini teki simaa ja paistoi munkkeja, joita myös myytiin kioskissa. Minulla on vielä tallella joitain sen aikaisia kioskiin ostettujen tarvikkeiden tavarantoimituslistoja. Kun lopetimme kioskin, Jurvasen Lauri oli kysynyt isältäni, voiko hän laittaa kioskin oman tonttinsa kulmalle ja jossa se olikin useita vuosia ja jossa kävimme usein kesäisin ollessamme Kangasniemellä - sekä tietysti myös Jurvasten kellarikaupassa." Kysyimme lisätietoja Laitisen talosta Siiri Laitiselta (ei sukua) (20.6.2012): Ennen Somerolan tiilitaloa paikalla oli Kapteeni Laitisen talo - hän toimi kapteenina joko Puulavesi- tai Ilmarinen-laivassa. Kapteenin vaimo Elsa oli töissa Kentän koululla keittäjänä. Heillä oli kaksi lasta, poika ja tytär Kerttu, jolta sainkin terveisiä tässä äskettäin. Tässä Harri Paakkunaisen 20.6.2012 lähettämässä kuvassa näkyy taustalla em. Kapteeni Laitisen asuinrakennus, mikä sijaitsi siis nykyisen Pajukujan risteyksen kohdalla Somerolan tiilitalon paikalla. Kuva on otettu vuoden 1951 tienoilla Paakkunaisten pihalta Laitisten suuntaan. Rakennukset ovat sijainneet melko kaukana varsinaisesta Nakertajantiestä, mikä tuolloin toimi vielä virallisena Mikkeliin johtavan tien alkuosana. Paakkunaisten talon pihalla vuonna 1951. Taustalla näkyy Laitisten talon ulkorakennus. Kuvan lähetti 20.6.2012 Harri Paakkunainen. Paakkunaisten talon pihalla vuoden 1951 tienoilla otettu kuva. Taustalla näkyy Laitisten talon ulkorakennus. Kuvan lähetti 20.6.2012 Harri Paakkunainen. Nuohoaja Paakkunaisten talon pihalla vuonna 1951 otettu kuva. Kuvan lähetti 20.6.2012 Harri Paakkunainen. (Harri Paakkunainen, sähköposti 20.6.2012): Talomme rakennettiin 1950 pitäjäläisiltä saaduista lahjoituspuutavaroista, muutimme taloon vuodenvaihteessa 1950 / 1951. . Erkki Paakkunaisen kokemuksista nuohoajana Kangasniemellä tehtiin aikoinaan lehtijuttu kuvan kanssa. Hän ehti toimia nuohoajana Kangasniemellä vuodet 1948-53. Lehden päiväys 11. lokakuuta. Lehtileikkeen lähetti Harri Paakkunainen 20.6.2012. Laskukuitti Paakkunaisten kioskin tavarahankinnoista päivämäärältä 16.7.1953 (Vilho J. Ikonen Oy) - lähetti Harri Paakkunainen 20.6.2012.

C) Näillä kohdilla - Nakertajantien länsipuolella Haapakujan risteyksessä - sijaitsee kuvassa näkyvä valkoinen puutalo. Kuvattu 29.4.2006 (S&J). Talo on ollut "Mälli-Oton" eli Otto Mannisen ja tämän Hilda-vaimon omistuksessa. Nykyinen omistaja on Liukkonen - maalari Osmo Liukkosen veli. Tämä rakennus sijaitsee Haapakujan varrella - molemmat kuvattu 6.12.2007 (S&J).

D) Haapakujan varrella (eteläpuolella) sijaitsee tämä Tiihosen rakennus. Kuvattu 29.4.2006 (S&J). Teoksen Kangasniemi (2003) mukaan talo on alunperin rakennettu niinkin aikaisin kuin v. 1930. Taloa on remontoitu vuosien 1998-2000 aikana. Talossa on kirjan ilmestymisen aikaan asunut sähkölaitosasentaja Lassi Tiihonen äitinsä kanssa. Eemil Tiihosen nimi liittynee myös talon historiaan. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Lassi Tiihosen isä oli Matti Tiihonen, joka oli innokas metsämies. Emil oli Lassin isoisä. Tietääkseni hän oli seurakunnan palveluksessa, työtehtävää en tarkemmin tiedä. Haapakujan läntisessä loppupäässä, tielinjan pohjoispuolella sijaitsee tämä Ollikaisten rakennus. Kuvattu 29.4.2006 (S&J). Teoksen Kangasniemi (2003) mukaan Anna-Leena ja Pauli Ollikaisen rakennus on alunperin rakennettu 50-luvun alussa ja laajennusremontti tehtiin v. 1983. Pauli Ollikainen toimi pitkään piirinuohoajana. Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan paikan nimi on Mäntyrinne ja kiinteistön perusti T.Hirvihalme vuonna 1950. Ollikaisille kiinteistö on kuulunut vuodesta 1963. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Talon alkuperäisiä asukkaita olivat Hirvihalmet, jotka muuttivat samanaikaisesti Australiaan Pylvänäisten kanssa (Hannu Kuusjärven talo). Hirvihalme oli muistaakseni ammatiltaan maalari ja kuoli melko pian Australiaan muuton jälkeen. Heidän etunimiään en muista, mutta rouva oli omaa sukua Puttosia, joita Vihinkankaan suunnalla asuu tietääkseni vieläkin. (MS, sähköposti 30.4.2013): Lisätietoa Toivo Hirvihalmeesta - äitini pikkuserkusta: Toivo Kuitunen muutti nimensä 1951 Hirvihalmeeksi. Vaimo oli puuseppä Jalmari Puttosen tytär Maiju Puttonen s.1922. Heidän lapsensa ovat Hannele, Katja, Tomi, Juha ja Anne. Asuvat Australiassa edelleen. Juha kävi armeijan Suomessa eikä näin joutunut Vietnamin sotaan. Vihikankaalla elää Puttosista vielä Pekka Puttonen. Toivo Hirvihalme eli Australiassa 36 vuotta ja kuoli 3.8.1995. Maiju-vaimo kuoli 29.6.2001.

E) Tämä mielenkiintoisen näköinen keltainen mökki punaisin ikkunakehyksin sijaitsee Haapakujan risteyksen eteläpuolella Nakertajantien länsipuolella. Kyseessä on Toini ja Hugo Mannisen koti. Tytär Leila asui talossa äskettäin tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Toinin ja Hugon poika Tuure pitää tätä taloa vielä kesänviettopaikkanaan. Mainittujen Mannisten aiempi asumus oli sijainnut Satamatien varrella, Muurisen (myöh. Ikosen maatalouskauppa) rakennuksen takana rinteessä. Talo siellä purettiin vuoden 1947 tienoilla, ehkä he muuttivat sieltä suoraan tähän (vrt. sivu #18). Kuvista ylempi on kuvattu 9.9.2006 Nakertajantieltä ja alempi puolestaan Haapakujan pihapuolelta 29.4.2006 (S&J). (Jukka Aaltonen, sähköposti 28.8.2016): Isovanhemmat Hugo ja Toini Manninen asuivat aikaisemmin Satamatien varrella olevasta mökissään (vrt. sivu #18). He muuttivat siitä pois 1947 Nakertajantielle, mutta mökkiä ei silloin varmaankaan purettu. Kauppakirjan mukaan se on myyty Reino Liukkoselle pois siirrettäväksi vuonna 1951. Olisiko siinä välissä mökissä ollut vuokralaisia kuten on muisteltu. Heidän Nakertajantien mökistään ovat nämä kuvat. Heillä oli kolme lasta. Tuure ja äitini Leila, jotka olivat syntyneet jo Satamatielle. Nakertajaan syntyi vielä Terttu. Äitini asui eläkkeelle jäätyään jopa puolet vuodesta mökissä kuolemaansa saakka vuonna 2006. Nykyisin se on suvun kesänviettopaikkana. Mannisten asuinrakennus Haapakujan risteyksessä kuvattuna 30.4.2006 (S&J).

F) Haapakujan jälkeen toinen (pohjoisempana) länteen poikkeava tie on Mäntykuja. Mäntykujan risteyksen eteläpuolella sijaitsee tämä vaaleanvihreä rakennus. Vasen kuvattu 29.4.2006 - oikealla oleva 9.9.2006 (S&J). Jussi Svala muistelee (17.10.2006), että tässä rakennuksessa asui aikoinaan Oskar Pynnönen, joka tunnettiin yleisesti nimellä "Kukko-Oskari". Hänellä on ollut oma tiilitehdas tien toisella puolella. Hän oli kuuluisa omintakeisista savonmurteisista mainoksistaan, joista joku oli "eksynyt" lainattuna jopa valtakunnalliseen lehteen. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): 1950- ja ehkä myös 1960-luvulla talossa asui muistini mukaan myös pariskunta Holm. He hoitivat Teboilin huoltoasemaa Liukkosenmäellä Joutsantien varressa. Entinen 'Kukko-Oskarin' rakennus kuvattuna pihan puolelta 6.12.2007 (S&J).

G) Nakertajantien länsipuolella, Mäntykujan risteyksen tietämillä sijaitsi 90-luvulle asti tämä asuinrakennus, joka oli ollut ajallaan niin kookas, että sitä oli kyläläisten puheissa kutsuttu nimellä "pikkupappila". Kyseinen purettu asuinrakennus oli aikoinaan kuulunut opettajapariskunnalle Maire ja Arvi Karelahti (ennen Blom). He avioituivat Kangasniemen opetusvuosinaan. Arvi toimi yhteiskoulussa vuodet 1932-1943 ja Maire (os. Lehtinen) vuodet 1933-43. Kangasniemestä pariskunta muutti opetustöihin Enson uuteen yhteiskouluun. Tässä 4.5.1991 otetussa videofilmin pysäytyskuvassa näkyy vielä Karelahtien asuinrakennus pystyssä (video: S&J). Sami Kohvakka antoi elokuussa 2009 käyttöömme tämän mielenkiintoisen kuvan, jossa näkyy Karelahtien rakennus kuvattuna pihan puolelta. Kohvakka/Häkkisen uusi asuinrakennus tälle paikalle alkoi nousta kesällä 2008. Karelahtien jälkeen taloa oli emännöinyt Rouva Kuronen ja talo tunnetaan tältä vaiheeltaan Kurosen talona. (Sirkka Närhi, o.s. Jurvanen, sähköposti 16.2.2010): Isäni Lauri Jurvanen oli siirtokarjalaisia, Harlusta lähtöisin ja Pohjanmaan evakkotaipaleen kautta päätyi Kangasniemelle, josta hänen kotiväkensä oli saanut asutustilan ja koska hän halusi perustaa oman puusepänverstaan ja puutavaraa oli tällä alueella hyvin saatavana. Muutimme Lohtajalta Kangasniemelle marraskuussa 1950 Annikki Kurosen talon alakertaan. Talosta en muista muuta, kuin ulkonäön ja hyvin voimakkaan väriset ja kuvioiset korkkimatot lattioissa. Siinä olivat naapureina Lampiset, kahdet Pylvänäiset, Lindgrenit y.m., joten lapsia riitti ja leikkipaikat löytyi rannasta ja Ainolan haasta, missä leikimme mm. maastojuoksua. Ns. Kurosen rannassa oli sauna, se ranta oli meidän jokapäiväinen uimapaikka. Seuraavina kesinä rannan alueelle rakennettiin keinut, siinä hommassa olivat vanhempamme tekijöinä. Kurosen talosta muutimme opettaja Rusasen vanhaan taloon, kun siitä vapautui huoneisto. Kurosen talossa asuivat 50-luvulla vuokralaisina Aune (os. Laitinen) ja Hannu Kuusjärvi, jotka sittemmin siirtyivät vuokralle tien toiselle puolelle Orasen taloon ja sieltä v.1959 ostamaansa Väinö ja Bertta Pylvänäisen taloon Nakertajantien pohjoiseen alkupäähän. Matti Mertanen kertoo (sähköposti 11.5.2007) heidän perheensä muuttaneen Kangasniemelle v.1956 (Nurmeksen Porokylästä) ja heidän ensimmäinen vuokrahuoneistonsa oli juuri kyseisessä rouva Kurosen talossa. Perhe oli kuitenkin pian muuttanut kirkonkylään rouva Mannisen taloon nykyisen Otto Mannisen tien ja Kimarintien risteyskohdalle. Matti muistaa ensimmäisen talon olleen erityisen suuren, mutta juuri muuta ei nuoren pojan mieleen ehtinyt ko. paikalta jäädä. Matti Hoviniemen muistin mukaan (17.10.2006) Eino Kuvaja omisti tontin sittemmin. Saamiemme tietojen mukaan juuri rouva Kuronen pyöritti rakennuksessaan vuoden 1953 aikoihin Lahdenpohjan verhoilu-nimistä yritystä, jonka mainoksen Kangasniemen Kunnallislehti julkaisi 28.10.1953:n numerossaan. Karelahtien aikainen piharakennus sinnitteli paikallaan vielä 21.8.2008 (S&J). Metsätyönjohtaja Heimo Manninen on muistellut näitä Nakertajantien maisemia läheisen, Liukkosenmäen länsipuolella sijainneen Vuorenrinne-lapsuuskotinsa näkövinkkelistä. Heimo (s.1927) muutti metsäalan töiden mukana Luhankaan v.1943, joten hänen muistelunsa osuu lähinnä 1930- ja 40-luvulle. Hänen arvokkaita muistiinpanojaan ja käyttöömme antamia valokuvia on käytetty myös myöhemmillä sivuilla #65 ja #67. (Heimo Manninen. 16.1.2007): MUISTIKUVIA NAKERTAJAN ALUEELTA. Nakertajan alue Mikkelin- ja Jyväskylänteiden risteyksestä Mikkelin suuntaan oli nuoruudessani rakennettu vain tien länsipuolen ja Niirasenlahden välisellä alueella. Tien itäpuolella oli rakentamaton Ainolanhaka. Jyväskyläntien varrella oli yhtenäistä asutusta maantien molemmin puolin Kiertokallion mutkaan saakka. Liikkuessani nyt vuosikymmenten jälkeen alueella muistelemassa menneitä, en tietenkään voi olla aivan varma, pitävätkö kaikki nyt esittämäni asiat paikkansa. Näin muistelen olevan: Arvi ja Maire Karelahdella oli rantasauna talonsa kohdalla nykyisen sairaalan pohjoispuolella olevassa niemekkeessä. Karelahdet olivat ystävällisiä ja antoivat meidän nuorien käyttää paikkaa uimarantana. Polku rantaan johti heidän talonsa portilta. Talon ja tien välissä tielle päin viettävässä rinteessä oli muistini mukaan puutarhamaa. Karelahden talon pohjoispuolella oli Oskar Niemisen hyväkuntoinen talo. He muuttivat 1935 Mäntyharjulle pitäen kuitenkin jatkuvaa yhteyttä Kangasniemelle. Heidän lapsensa Mila ja Helmer kävivät yhteiskoulun täällä asuen kotonani. Karelahden eteläpuolella oli Oskari Pynnösen (“Kukko Oskarin”) mökki. Niirasen lahden rannalla oli pikku mökki, missä asui “Ruusa “ Makkonen, hän oli usein meillä kotiapuna, joten kävin hyvin usein myös hänen mökissään. Sinne johtanut polku oli nykyisen Mäntytien paikalla. Käsitykseni mukaan Oskari Pynnösen mökki olisi ollut Mäntytien pohjoispuolella? Toivoakseni joku toinen voisi vielä tarkentaa näitä muistikuvia. Karelahtien talon tontti pysyi pitkään rakentamattomana - vain piharakennus tontin eteläreunalla muistutti menneistä. Kesällä 2008 paikalle alkoi nousta Kohvakka/Häkkisen uusi asuinrakennus ~ kuvattu 21.8.2008 (S&J).

H) Nakertajantien itäpuolella hieman Pajukujan risteyksen jälkeen sijaitsee tämä vaaleanruskea omakotitalo (Pirkko ja Esko Liikanen). Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Heidän eteläpuolen naapureinaan sijaitsee Somerolan rakennus. Teoksen Kangasniemi (2003) mukaan talo on rakennettu v.1975. Sähkölaitosasentaja Esko Liikanen peri talon isältään v.1997. Talossa tehtiin laaja remontti v.1999. Kansalaisopiston julkaisun Tunne kotikyläsi - tallenna tieto (1984) mukaan tällä kohtaa on aikoinaan sijainnut Erkki Puuran torppa. Hänen kerrotaan olleen monen alan tekijä - mm. kellonkorjaaja (1930-40) ja veneentekijä (1920-50).

I) Mäntykujan risteyksen kohdalla - Nakertajantien toisella puolella (Leppäkujan risteyksessä) sijaitsevat nämä kaksi rakennusta. Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Vasemmalla olevan punaisen tiilitalon (Pentti Pynnönen) paikalla on aiemmin asunut Eino Oranen. Orasen talossa asuivat vuokralaisina 50-luvun loppupuolella Aune (os. Laitinen) ja Hannu Kuusjärvi. Kuusjärvet muuttivat v.1959 tien toiselle puolelle Kokin talon etelänaapuriksi ostettuaan kyseisen rakennuksen Väinö ja Bertta Pylvänäiseltä, jotka muuttivat Australiaan. Pynnösen tiilitalon oikealla puolen oleva vaaleanvihreä puutalo kuuluu Aino ja Väinö Kähärälle. Kähärän puuasuinrakennus lähikuvassa - 9.9.2006 (S&J). Kähärän pohjoisnaapuritontilla sijaitseva tiiliasuintalo - 9.9.2006 (S&J).

J) Lyhyen Leppäkujan varrella, sen pohjoispuolella sijaitsevat näissä kuvissa näkyvät mielenkiintoiset Hurrin asuin- ja piharakennukset. Linja-autokuljettaja Toivo Hurri ja hänen Maija-vaimonsa rakensivat itse talonsa. Kuvattu 29.4.2006 (S&J). Tämä kuva Hurrien talosta on kirjasta Suomen omakotiasustus - Mikkelin lääni (1972). Kirjan mukaan kiinteistö perustettiin v.1948 ja talo rakennettiin itse. Ulkorakennus, jossa on sauna ja liiteri rakennettiin myös v.1948. Toivolla ja Maijalla tytär Maila Marjatta. Kuvassa kotinurkallaan istumassa (ilmeisesti) Maija ja Toivo Hurri. Edellisten kuvien Hurrin mökissä vuosikymmeniä asunut Maija Hurri asusteli vielä kesällä 2006 läheisessä rivitalossa, mutta muutti sittemmin hoitokotiin. Maija Hurri kuoli keväällä 2008 - ikää hänelle ehti kertyä kunnioitettavat 102 vuotta. Kuvissa mukana Maijan luona Nakertajan rivitaloasunnossa vierailulla 13.5.2006 käynyt Siiri Laitinen (kuvaaja: Raija Svala-Joutsi). Maija Hurri ehti viime kuukausinaan päästä vielä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kansikuvaankin muistellessaan sisäsivujen artikkelissa vuoden 1918 kansalaissotamme tapahtumia omilta tyttövuosiltaan - hän oli syntynyt 12.12.1905 Viipurin maalaiskunnassa. Nämä kolme kuvaa entisestä Hurrin talosta ja piharakennuksesta on kuvattu 18.4.2009 (kuvat: S&J).

K) Leppäkujan risteyksen kohdalla erkanee länteen hieman etelämpänä tien toisella puolella Mäntykuja. Kyseisessä risteyksessä sijaitsee tämä punainen puurakennus (nykyisin Teuvo Pynnönen). Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Jussi Svala muistelee (17.10.2006), että tässä talossa asui aikoinaan Ida ("Iita") Häkkinen, jonka lempinimenä oli "Pelimanni-Iita". Iitalta oli kädestä puuttunut peukalo - Iitan kädet näyttivät koko ajan kuin soittavan koskettimilla. Jussin muistin mukaan talo olisi ennen ollut harmaa ja Iitan jälkeen siinä olisi asunut ainakin Arto Malinen perheineen. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Talossa on aiemmin asunut myös Elsa Malinen, joka on Arto Malisen isoäiti. Nakertajantien itäpuolen tiilinen asuinrakennus (Kuitunen) - kuvattu 7.10.2006 (S&J).

L) Nakertajantien itäpuolelle palattaessa löytyy tämä punainen omakotitalo (Raili ja Raimo Lindgren) - Kuvattu 9.9.2006. (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Tällä paikalla asui aiemmin Yrjö Nuija Marinsa kanssa. Yrjö oli Karjalan evakkoja (Raudusta) ja entiseltä ammatiltaan porsaskauppias. Hän kävi meillä aina teurastamassa sian ja oli meidän ja monen muunkin naapurin vakituinen joulupukki. Siihen aikaan pukille oli tapana joissakin käyntikohteissa tarjota myös niin kovia ryyppyjä, että isäni joutui ainakin kerran kuljettamaan pukin kotiin muorin luo kun jalka ei enää pitänyt. Itse en vielä tähän aikaan tiennyt ryypyistä mitään, vaan luulin että lahjojen jakaminen oli vain niin kova homma, että pukki vanhana miehenä väsyi kesken. Raimo Lindgren osti Yrjön talon tämän kuoltua. Laajennuksen jälkeen talo on saanut aivan uuden alkomuodon. Yrjön mökissä oli vain kaksi pientä huonetta. Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan paikan nimi on Emola. Yrjö Nuija perusti kiinteistön v.1947 ja Lindgrenit ovat omistaneet rakennuksen vuodesta 1965.

M) Nakertajantien länsipuolella ennen länteen poikkeavaa Mäntykujaa sijaitsee tässä kuvassa vielä valkoisin mineriittilevyin vuorattu talo. Rakennuksen omistivat aikoinaan Otto ja Tyyne Pyykkönen ja sittemmin Martti Lampinen - pitkänmatkan hiihtäjänä mainetta niittänyt metsätyönjohtaja. Rakennuksessa aloitettiin uusien omistajien myötä remontti kesän 2006 aikana. Kuvattu 29.4.2006 (S&J) ~ ennen remonttia. Tässä 4.5.1991 otetussa videofilmin pysäytyskuvassa näkyy Lampisen talo vasemmalla ja seuraavina Pylvänäinen ja Kuusjärvi (video: S&J). Kesä 2006 oli mennyt rakennuksen remontin merkeissä - kuvattu 14.10.2006 (S&J).

N) Nakertajantien länsipuolella jatkettaessa pohjoiseen seuraavina seisovat rinnakkain nämä kuvissa näkyvät keltaiset puutalot. Kuvattu 25.2.2007 (S&J). Oikealla on Aune (os. Laitinen) ja Hannu Kuusjärven rakennus ja vasemmalla Viljo Pylvänäisen asuintalo. Teoksen Kangasniemi (2003) mukaan Kuusjärvet muuttivat taloon vuonna 1959 ostettuaan sen Väinö ja Bertta Pylvänäiseltä, jotka muuttivat Australiaan. Vasemmanpuoleisen ovat omistaneet Viljo ja Bertta Pylvänäinen. Erikoista kyllä, naapureina toisilleen on asunut kaksi Bertta Pylvänäistä! Vilho Pylvänäinen muistetaan kunnostautuneena hiihtäjänä. (Jukka Kiljunen, sähköposti 30.8.2006): Väinö ja Bertta Pylvänäinen rakensivat oman talon Nakertajan korkeimmalle kohdalle Viljo Pylvänäisen ja Vilppu Ukkosen väliin. Talonsa siis valmistui ihan 50-luvun alkupuolella. Seisoo siinä muistikuvieni alusta alkaen. Heidän tyttärensä Anna-Maija pääsi parhailla pisteillä keväällä Yhteiskouluun, muttei edes aloittanut, kun lähtivät Hirvihalmeen perheen kanssa jo muutamien viikkojen kuluttua koulun alkamisesta syksyllä 1959 Australiaan. Anna-Maija Everett os. Pylvänäinen kirjoitteli loppuvuoden 2008 aikana muistojaan sekä Kangasniemeltä että Australiasta. Anna-Maijan muistelmat on luettavissa oheiselta erikoissivulta: ANNA-MAIJAN MUISTELMAT . Jussi Svala muistelee (17.10.2006) vasemmanpuoleisessa Viljo Pylvänäisen talossa joskus aikoinaan asuneen "Ohrakankaan tytön". Turun yliopistossa nykyisin tutkijana toimiva Eero Sappinen (FT) asui lapsuutensa 1950-luvulla etelämpänä Salmenkyläntien varrella (vrt. sivu 64). Hän on ystävällisesti halunnut jakaa kanssamme lapsuudenmuistojaan kyseisiltä alueilta: (Eero Sappinen, sähköposti 22.3.2007): Muistan lapsena Viljo Pylvänäisen talossa asuneen myös "Lyyli-tätin", joka oli ompelija ja tietääkseni Bertan sisar eli 'Ohrakankaan tyttöjä'. Pylvänäisen ja Kuusjärven talot kuvattuna 18.4.2009 (S&J) - edustalla raskasta työkalustoa. Leena Räsänen lähetti toukokuussa 2022 seuraavat neljä kuvaa Väinö ja Bertta Pylvänäisen asuinrakennukseen liittyen (LR:n kuvatekstit): Leena Räsänen: "Väinö ja Bertta Pylvänäisen talo Nakertajassa vuonna 1960. Enoni Väinö Pylvänäinen oli tunnetusti taitava kirvesmies ja hän rakensi talonsa itse. Väinö ja Bertta Pylvänäinen muuttivat neljän lapsensa kanssa Australiaan vuonna 1959, kun samassa taloudessa asunut Väinön äiti, Iida Pylvänäinen, o.s. Tiihonen, oli kuollut. Australiassa Väinö työskenteli suomalaisten rakentajien arvostetussa porukassa mm. pääkaupunki Canberran julkisten rakennusten työmailla. Leena Räsänen: "Pylvänäisten talon pihapiiriä vuonna 1965. Piharakennuksessa asui mummoni, Iida Pylvänäinen, kuolemaansa asti. Vuonna 1965 talon omistivat jo Hannu ja Aune Kuusjärvi." Leena Räsänen: "Lomallaan rintamalta vuonna 1943 enoni Väinö Pylvänäinen on rakentamassa perheelleen taloa Nakertajaan. Kuvassa on myös esikoistytär, Pirjo Marita (synt. 1942). Sotavuosien aikana Väinö oli asepalveluksessa pioneerina neljä vuotta." Leena Räsänen: "Hannu Kuusjärvi oli Väinö Pylvänäisen serkku. Hän osti vaimonsa Aunen kanssa Pylvänäisten talon vuonna 1959 näiden muutettua Australiaan."

O) Tämä keltainen talo (nimeltään Savilahti) sijaitsee Nakertajantien pohjoisimpana sen itäpuolella olevista taloista ennen Salmelantien risteystä. Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Talon rakensivat v.1945 Oskari ja Taimi Lindgren. Piharakennus valmistui v. 1956 (kirjasta Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni'~ 1972). Samainen asuinrakennus kuvattuna punaiseksi maalattuna 6.12.2007 (S&J).

P) Kauniit kukkaistutukset koristavat tämän sievän puurakennuksen pihamaata (Kokki). Kuvattu 9.9.2006. Talo sijaitsee toiseksi viimeisenä tien länsipuolella ennen Salmelantien risteystä. Teoksen 'Kangasniemi' (2003) mukaan talon nimi on Rantalehto. Saara ja Vilho Kokki rakensivat talon itse vuonna 1961 ja muuttivat siihen asumaan Kirkonkylästä. Nakertajantien ja Salmelantien risteyksessä - etelästä tultaessa viimeisenä - sijaitsee tämä valkoisin mineriittilevyin vuorattu talo (nyk. Pynnönen). Kuvattu 9.9.2006 (S&J). Talossa muistellaan asuneen aikoinaan Otto Tullan ja hänen jälkeensä paikalla olisi isännöinyt Oton sukulainen Väinö Malinen. Talossa ovat asuneet myös Irma ja Erkki Pylvänäinen. Kirjan Suomen omakotiasutus - Mikkelin lääni (1972) mukaan tämä rakennus valmistui v.1930 Otto Tullalle ja hän omisti sen vuoteen 1965. Tämän Koivulahti-nimisen paikan ostivat v.1965 Erkki ja Irma Pylvänäinen, jolloin entinen omistaja Otto Tulla oli jäänyt taloon vielä myös asumaan. Uudet omistajat peruskorjasivat talon v.1965 Eemil Tiihosen piirustusten mukaan. Samainen Otto Tullan v. 1930 rakennettu talo kuvattuna 4.1.2009 - väri on muuttunut valkoisesta valöööriasteikon toiseen ääripäähän - tumman harmaaksi. Otto Tullan entinen asuinpaikka kuvattuna etelämpää Nakertajantieltä 18.4.2009 (S&J).