A Tämän näköisessä asussa "Osuuskaupan" leipomo- ja baarirakennus oli vielä vuoden 1957 aikoihin. Ikkunoiden yläpuolella luki pienillä kirjoituskirjaimilla "ravintola .... maitoa, leipää ja lihaa". Raili Riepponen muisteli (syyskuu 2006), että ollessaan Osuuskaupan baarissa töissä yläkerran asuinhuoneistoissa asuivat tuolloin myymälänhoitajat Happonen ja Urmas Suomi. Hän muistaa Kerttu Telatien pitäneen myös rakennuksen museon puoleisessa päässä hetken Vuorelman käsityöliikettä. Kyseinen liike sijaitsi aikansa myös Telatien omassa talossa. Kirjakauppa oli siirtynyt tästä talosta jo v.1956 vuokratiloihin vastavalmistuneeseen silloiseen uuteen "Osuuspankin" rakennukseen, jonne tuli myös kemikalio-osasto. Kirjakaupan tiloihin sijoitettiin ruokatavaraosasto, joka alkuun kukoistikin, mutta 70-luvun aikana "Osuuskauppa" rakensi päätiloihinsa lisäsiiven ja toinen ruokakauppa jäi tarpeettomaksi. Rakennuksessa sijaitsi lisäksi leipomo ja joukko henkilökunnan asuntoja. Tämän ja viereisen "Ikosen kakkosrakennuksen" varhaisvaiheet esiteltiin sivustomme edellisellä sivulla #38. Tässä kuvassa näkyy Osuuskaupan leipomo- ja baarirakennus kuvattuna vuoden 1956 jälkeen - sen takana näkyy 'Esso'-huoltoasema toiminnassa.

B "Osuuskaupan" rakennuksen eteläpäässä oli "Osulan baarin" terassiosa, jossa kylänmiehet aktiivisesti parantelivat maailmaa kylänreitin menoa seuraillessaan. Baaria hoiti pitkään Liisa Pirinen ja hänen jälkeensä Lempi Kuitunen. Kuva on 50-luvun puolivälistä.

C "Osuuskaupan" leipomo- ja baarirakennuksen taakse (kunnantalolta katsoen) rakennettiin v.1955 "Esso"-autohuoltoasema. Entiset autotallit kunnostettiin tarkoituksen mukaiseen kuntoon ja niihin hankittiin tarvittava kalusto. Huoltoaseman hoitajana toimi alussa Olli Manninen. Kuvassa huoltamo "iltavalaistuksessa" pian perustamisensa jälkeen. Tässä vuoden 1957 kuvassa asemanhoitaja Olli Manninen ja huoltomies Eino Oranen arkipuuhissaan "Osuuskaupan Essolla". Jukka Kiljunen kirjoitti sähköpostissaan (3.6.2006) 'Esso'-huoltamon alkuajoista seuraaavasti: Esso-aseman sisälle työnnettiin helikopteri yöpymään joskus joulun alla 50-luvun loppuvuosina tai 60-alussa. Ei mahtunut ihan kokonaan. Häntä jäi vähän ulkopuolelle. Kirkonkylän kaikki pennut ja paljon aikuisiakin oli kyllä tuona päivänä liikkeellä ihmettä katsomassa. Samainen huoltoasema kuvattu tammikussa 1986 ('S&J') -"Esso" on muuttunut "Shell-huoltoasemaksi, jonka pitkäaikaisena hoitajana toimi Aulis Valtonen.

D "Osuuskaupan" ja "Ikosen" leipomo- ja baarirakennukset olivat kevättalvella 1985 saavuttaneet "viimeisen muotonsa" (kaikki kuvat: 'S&J'). Syyskesällä 1986 oli näiden talojen kohdalla jo valtava monttu uutta "Osuuspankin" rakennusta varten. Näissä kevättalven 1985 kuvissa "Osuuskaupan" rakennuksessa oli jäljellä enää "puolivaloilla" toiminut baari ("kahvio - kioski" lukee ikkunassa). Ulkoterassi eteläpäädyssä ei kesäisinkään enää ollut juuri asiakkaita ruuhkaksi asti houkutellut. "Ikosen" puolella toimi kuvanottoaikaan "maataloustarvikkeiden" kauppa. Leipomo ja muut toiminnat olivat loppuneet jo tässä vaiheessa. "Ikosen baari" oli hetken toiminut "Säästöpankin" rakennuksessa aivan 1970-luvun lopussa. * * * * * Kansantaiteilija Mauri Antero Numminen (s.1940, Somero) julkaisi vuonna 1986 kirjan 'Baarien mies', jonka ideana oli kuvata hänen keikkamatkoillaan tutuksi tulleita kansanomaisia keskikaljabaareja ympäri Suomea - mitä 'alkuvoimaisemmissa' kunnossa olevia baareja, sen parempi Nummisen arvoasteikon mukaan. Kirjaan materiaalia kerätessään hän oli vieraillut myös Kangasniemellä vuoden 1985 aikoihin (eli melko lähellä edellisten kolmen valokuvan ottamisen aikoja) ja kokemukset olivat olleet kovin synkkiä. Molemmat hänen hyväksymänsä keskikaljabaarit Kangasniemellä - Osuuskaupan 'AAA'-baari ja Esson huoltamon baari - olivat suljettuja. 'AAA'-baari oli tuolloin jo lopullisesti suljettu ja odotti purkua, Essolla oli taas Nummisen vierailuiltana ehditty antaa jo valomerkki. Ei auttanut Nummisen kuin majoittua paikalliseen (ilmeisesti Juntusen) matkailijakotiin. Seuraavassa suora lainaus Mauri Anteron kirjasta, jossa hän kirjoittaa päähenkilöstään - eli itsestään - erikoisesti yksikön kolmannessa persoonassa eli 'hän'-muodossa selkeästi puhuttelusanalla 'Numminen'. Numminen oli matkustanut kantatietä numero 13 kaakosta luoteeseen, kun hän päätti pysähtyä Kangasniemellä katsomaan Isonvihan aikaiselle taistelulle pystytettyä muistomerkkiä. Sen on Kangasniemen kotiseutuyhdistys pystyttänyt vuonna 1974. Numminen ei ollut käynyt paikkakunnalla pitkään aikaan, joten muistomerkin silmäileminen oli paikallaan. Nyt oli iltaoluen aika. Numminen käveli AAA-baarin luokse. Hänen pettymyksensä oli suuri. Talo oli tyhjillään. Ohikulkijat kertoivat että talo purettaisiin, ja paikalle rakennettaisiin pankki. Eikö Kangasniemi halua säilyttää mitään arvokasta? Numminen sadatellen ihmetteli itsekseen. Oli sen verran myöhä, että Esson huoltamon keskiolutkahviossakin oli tullut valomerkki. Tuohtuneena Numminen päätti mennä nukkumaan. Matkustajakodissa oli runsaasti väkeä. Asiakkaat olivat Kansan Raamattuseuran viidensien Suvipäivien osanottajia. Juhlat kiertävät ja vuorottelevat kolmessa kunnassa: Hartolassa, Joutsassa ja Kangasniemellä. Numminen joutui neljän hengen huoneeseen kolmen muun henkilöän kanssa. Aamulla matka jatkui Toivakan ja Vaajakosken kautta. Laukaassa Numminen huomasi bensiinin olevan vähissä.

E "Osuuskaupan" ja "Ikosen" "kakkosrakennukset" jäivät varmasti monen ennen 1970-luvun puoliväliä syntyneen kangasniemeläisen muistikuviin "tuttuina julkisivuina", mutta niiden läntisen pihapuolen näkymät ovat varmastikin jo monien mielistä kadonneet. Tämä takapihakuva on otettu sunnuntaina 25.10.1981 ('S&J'). "Ikosen" rakennuksen länsipuolen huoneistoissa asui 1900-luvun alussa Amanda Svala lapsineen. Hänen poikansa Vilho ehti Elsa-vaimonsa kanssa asua Amandan luona 1930-luvun alussa, jolloin Jussi Svala syntyi tässä rakennuksessa v.1931 kätilö Pynnösen avustuksella. Kätilö Lyyli Pynnönen kohtasi vuoden 1931 "asiakkaansa" Jussi Svalan tämän 60-vuotisjuhlissa "Osuuspankilla" v.1991 (kuva: 'S&J'). Lyyli Pynnönen muisti vielä hyvin, miten Jussin "urakan" jälkeen oli ollut jo kiire toisen tulevan autoilijan luo - Seppo Saksa syntyi samana päivänä.

F Kevättalven 1985 ilta-aurinko "kultasi" nämä rakennukset - kuin vertauskuvallisestikin niiden tarinan loppupään lähestyessä.

G Vielä viimeinen näkymä ko. rakennuksiin sunnuntaina 2.2.1986 silloisen lukion (nyk. Beckerin koulun) ikkunasta. Tästä kuvasta oli pian katoava kaikki - myös taustalla kipristelevä vanha kunnantalo.

H Syyskesällä 1986 "Osuuskaupan" ja "Ikosen" kakkosrakennukset olivat puretut ja paikalla oli syvä kuoppa tulevaa uutta "Osuuspankin" rakennusta varten. Vanha kunnantalo katseli vielä montun reunalla lähestyvää omaakin kohtaloa. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy kerrostalo "As. Oy Koulukatu", joka valmistui v. 1968.

I Helmikuussa 1987 uusi "Osuuspankin" rakennus oli alkanut jo nousta . Taustalla vielä näkyvä vanha kunnantalo purettiin syksyllä 1992.

J Näissä kuvissa rakennetaan uutta "Osuuspankkia", mikä valmistui v.1988. Kertaheitolla oli kirkonkylän keskustan "perusilme" muuttunut. 1900-luvun alusta asti näillä kohdin olivat puinen kunnantalo ja tien toisella puolella "Osuuskaupan" ja "Ikosen" kakkostalot ottaneet vastaan Kangasniemelle pohjoisesta saapuvat vierailijat.

K Tämä valokuva vastavalmistuneesta Osuuspankintalosta on kirjasta 'Arkkitehtuuri Itä-Suomessa ~ Meijän miljöö' (Kirsti Kovanen & Leena Saraste, Rakentajain Kustannus Oy, 1989 ~ kuva: Leena Saraste). Kirjassa on tämän vuoden 1989 aikoihin otetun valokuvan yhteydessä seuraavaa 'elettyä' tekstiä: Itäsuomalaiset kirkonkylät muistuttavat rakenteeltaan lännen ryhmäkyliä. Ennen kaavojen edellyttämää säännöllisyyttä eivät tiet ja tontit noudattaneet suorien viivojen tai suorien kulmien geometriaa. Alituisten poikkeamisien takia syntyivät kyläkuvan sattumanvaraiset ja maalaukselliset piirteet. Hajoava kyläkuva ja epäselvä ympäristö ovat kirkonkylän arkipäivää 1980-luvulla. Kirkonkylien oletettiin kasvavan kaupunkien tapaisiksi yhdyskunniksi kivitalojen reunustamine pääkatuineen ja niiden ympärillä levittäytyvine asuntoalueineen. 1970-luvulla voitiin todeta, että maaseudulle oli syntynyt uusi asutustyyppi, pienoiskaupunki. Sodanjälkeinen aika toi kirkonkyliin kaikki rakennusten muotivirtaukset 1960-luvun lähiökerrostalosta 1980-luvun kauppakeskuksiin asti. Useimmiten niitä ehdittiin toteuttaa vain yksi ja seurauksena oli, että kirkonkylät tarjoavat tällä hetkellä hyvän esimerkkikokoelman viime vuosikymmenien rakentamisesta, mutta myös saman hajonneen ympäristön ongelmineen kuten isovelikaupunkikin. Maatalouden leima, pellot ja raitilla pörräävä traktori, on häviämässä. Samaan aikaan levitti virtaviivainen tiesuunnittelu monta tunnelmallista kirkonkyläraittia nopeasti ohitettaviksi läpikulkuväyliksi. Vain harvoissa kylissä rakennettiin uusi pikatie kylän ohi, jolloin jäi mahdollisuus laajentaa kirkonkylää uuteen rakentamattomaan paikkaan. Mutta paremmin kuin vanhoissa kaupungeissa, joissa kehitys on kulkenut vääjäämättä rakennuskannan nopeaa uudistumista kohti, ovat vanhat kirkonkylät säilyttäneet äidinkasvonsa. Urheiluliike 'Kone-Urheilu' oli aiemmin sijainnut 'Säästöpankin' talossa (Jorva ja myöhemmin Särkkä) - siirtyi tästä sittemmin torinreunan kerrostalon päätyyn ent. Alkon tiloihin. Osuuspankkitalon kulmaan - entisen urheiluliikkeen liiketiloihin tuli sittemmin apteekki, joka sittemmin siirtyi 'Säästöpankin' taloon (='Merita' ja 'Nordea' myöhemmin). Osuuspankkirakennuksen uudemmista vaiheista seuraavalla sivulla #40. Kuvassa oikealla takana 'Suurosen kauppakartano'.

L) "Osuuspankkitalo" kuvattuna kahdesti samalla kertaa - tarkka ajankohta valitettavasti puuttuu (ilmeisesti melko pian rakennuksen v. 1988 tapahtuneen valmistumisen jälkeen). Liikkeiden mainoskilvistä erottuvat fysikaalinen hoitolaitos "Media", "Alko", "Super-Säästö", "Kiinteistökeskus" ja "Apteekki". Apteekki siirtyi myöhemmin 'Säästöpankin taloon'. "Alko" muutti v.1997 uuteen "Osuuskaupan" rakennukseen. Uuden Osuuspankin näyttävät ja tilavat asiakaspalvelutilat kuvattuna v.1996, kun Kangasniemen lukion toisluokkalaiset eli 'Wanhat' tekivät pankille perinteisen vierailunsa. Kuva on kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008' - kuva on peräisin pankin omista kokoelmista. Kirjan kuvatekstin mukaan pankkisalin kentiapalmu on peräisin Nojolasta vuodelta 1935.

M Tämän sivun loppuun vielä vertailukuvat aikaperspektiivillä. Ylempi katunäkymä "Osuuspankin" kulmilta on otettu 5.12.2005 ('S&J') - kulman liiketiloissa 'Paulan Soppi', alempi on otettu 1920-luvun puolivälissä tismalleen samasta paikasta. 80 vuotta on kuvien välillä aikaeroa - yhden ihmisiän muutos.