19) Satamatie - kirkolta torille - ja Pirtille:
1950-luvulta 1980-luvun loppuun.

osa 1 : Kirkolta Ikosen maatalouskaupalle asti

(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 7.10.2021)

A) Tämän upean kuvan Satamatiestä Seppo Virtanen kuvasi kirkkotapulista 1950-luvun loppupuolella. Tällaisena aikalaiset muistavat ainutlaatuisen Satamatien miljöön, joka sai aikanaan jonkinasteisen suojelupäätöksenkin, mutta kuten tiedetään - ajan myötä melkein kaikki on kadonnut. Vasemmassa alakulmassa erottuu Lasten Pukimo-Mannisten asuintalo, joka purettiin erillisen myyntirakennuksen remontin yhteydessä vuoden 1984 tietämillä. Taustalla maamerkkeinä paloasema toriaukion eteläreunalla ja sen oikealla puolella vanha apteekkirakennus nykyisen torin reunan kerrostalon paikalla. Pirtti, majatalo ja useimmat rantamakasiinit vielä tallella kuvausajankohtana. Satamatiestä on paikallisten puheissa usein käytössä vieläkin ilmaisut alakatu ja alatie. Myös muodossa rantatie kuulee nykyisestä Satamatiestä vieläkin puhuttavan.

B) Nämä ilmakuvat Satamatien pohjoispäästä ovat vuodelta 1958 - otettu eri suuntaan. Satamatien idyllinen miljöö säilyi tällaisena aina 80-luvulle asti. Kuvissa erottuu hyvin Vilho Laitisen tasakattoinen, kaksikerroksinen valkoinen puurakennus matkailijakodin eteläpuolella. Sen eteläpuolella pienempi diakonissamökki, jossa tämän kuvan ottamisaikoihin asusteli räätäli Udd.
Laitisen ja Uddin talojen välistä johti tie rantamökkinä tunnetulle puurakennukselle, mikä erottuu oikeanpuoleisessa kuvassakin. Kyseisessä talossa olivat aikaisemmin asuneet (silloin paikka oli ollut saarena) Hilda ja myöhemmin tytär Sanni Seppänen. Heidän jälkeensä rantamökissä asui (mm. tämän kuvan ottamisen aikoihin) Aapo ja Hanna Laitinen, joilla oli seitsemän lasta.
Yksi lapsista, Leena, kirjoitti elokuussa 2008 sivustollemme koulumuistojaan 50-luvun loppupuolelta (vrt. sivumme #4) ja samalla muisteli myös rantamökin aikojaan:

(Leena Pynnönen os. Laitinen, sähköposti 27.8.2008): Asuin kansakouluaikana rantatien varressa ns. rantamökissä lukuisan lapsikatraan joukossa. Rantamökkihän oli varmaan tuttu hyvin monille kirkonkyläläisille! Svalan Elsa kehitteli rantamökin lapsista laulunkin, jota lauloi lapsenlapselleen nukuttaessaan tätä päiväunille. Svalan mummo, joksi me häntä kutsuttiin, muistettiin lapsiystävällisenä, iloisena ihmisenä. Tie rantamökkiin vei alatieltä vaatturi Uddin ja Vilho Laitisen välistä. Kuulopuheiden mukaan rantamökki oli ollut aikoinaan hyvinkin veden ympäröimä mökki. Meitä oli mukava joukko Satamatien lapsia, jotka tiiviisti leikittiin yhdessä lapsuusaikoina. Minähän en itse ollut enää kirkonkylässä 13-vuotiaasta. Lapsijoukkoomme kuuluivat me kaikki Laitisen seitsemän lasta, Honkasen pojat Kari, Hannu ja Lasse, Määttäsen Pirkko, Hännisen Leena, Maija ja Aila, Käyhtyn Tytti, Pirjo, Mervi, Heli ja Ari, Muurisen Paula ja Sirenin Liisa (asuivat jonkin aikaa Pirtin yläkerrassa), Makkosen Pirkko ja Ikosen Jukka. He olivat minun tärkeimmät ja tutuimmat leikkiajan kaverit alatieltä. Nykyisin elelen Mikkelissä iloiten omista lapsenlapsistani ja saan heidän kanssaan touhutessa vastapainoa työlleni perushoitajana vanhusten parissa.

Aapo ja Hanna Laitisen perheen jälkeen rantamökissä ehti asua vielä 60-luvun puolivälin paikkeilla Taimi Kaulio (poika Ilpo).

Satamatien alkupään maisemia kuvattuna 1950-luvun puolivälissä (Matti Mertanen, 28.6.2007).

Tämä ilmeisesti 60-luvun alkupuolella otettu ilmakuva havainnollistaa hyvin Satamatien miljöötä. Kuvan vasemmasta alanurkasta Satamatie nousee oikealle ylös pohjoiseen kirkon ja tapulin etuaukiolle.

C) Satamatien alku kirkon edustalla - kuvannut Seppo Virtanen 1950-luvun lopussa. Vasemmalla Juntusen matkustajakoti, keskellä Laitisten talo ja oikealla Pynnösten talo.

Aiemmin 30-luvulla Suurosen matkustajakotina alkanut majoitustoiminta jatkui sittemmin Juntusen matkailijakotina (Terttu ja Ari Juntunen). Taustalla valmistumassa Laitisten talo. Kuva otettu talvella 1982-83 (S&J).

Juntusen matkailijakoti kuvattuna kirkon edustalta 9.1.1982 (S&J).

Juntusen matkailijakoti kuvattuna 80-luvun puolivälissä (S&J). Laitisen talo naapurissa on valmis.


Satamatien pohjoispään näkymiä kuvattuna Meijerilahden poukamasta kesällä 1987 (S&J). Taustalla Osuuspankin rakennus valmistumassa. Vanhan kunnantalon pysäköintiaukio (Ruukkujentasanko) vielä käytössä. Matkailijakoti siis oikealla.

Juntusen matkailijakoti kuvattuna kesäkuussa 1989 (S&J).

D) Satamatien ja Kirkkoniementien risteysalue kuvattuna heinäkuussa 1980 (S&J). Miljöö oli säilynyt tällaisena vuosikymmeniä. Vasemmalla Juntusen matkailijakoti, keskellä Laitisten vanhempi talo ja oikealla Pynnösten talo.

Samainen risteysalue kuvattuna 9.11.1980 (S&J). Kaikki ennallaan lumipeitteestä huolimatta.

Vajaa kaksi viikkoa kulunut edellisen kuvan ajankohdasta. Matti Laitisen uuden asuintalon rakennustyöt ovat alkaneet. Kuvattu 22.11.1980 (S&J).

Eelis ja Lyyli Pynnösen talo - ylempi kuvattu vesikelillä 23.11.1980 ja alempi talven 1982-83 aikana (S&J). Talossa asui myöhemmin mm. kutoja Ida Pynnönen. Vasemmalla näkyy Hännisten talo.

(Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Olen syntymätodistukseni mukaan ollut Lyyli Pynnösen sylissä kastetilaisuudessa. Hän varmaan auttoi minut tähän elämään vanhassa sairaalassa Sarjalan vastapäätä. Kummit olivat kuitenkin äitini sisar ja hänen miehensä.
Lyyli Pynnösen poika Reijo oli taksiautoilija - hän ja jopa Reijon isä kuskasivat minua usein riijuureissuilla myöhemmässä vaiheessa.
Muistan Reijon kertomuksen laulustani. Ikääni en muista, mutta olin kuulemma laulanut siinä kirkon edessä olevalla aukealla hyvin kovaäänisesti "tyttöni mun, tyttöni mun, olethan sinä joskus mun". Iskelmämusiikki on säilynyt matkassa, nykyään enimmäkseen kotikaraokena.

Tämä kuva on otettu 10.1.1986 (S&J), jolloin Pynnösten talo on jo tyhjillään purkua odottamassa. Taaempana Hännisten talo ja Ikosen maatalouskauppa. Tien vasemmalla puolella vielä Juntusten matkailijakodin nurkka ja kauempana näkyy Makkosten talo.


Helvi Ojala kirjoitti Savon Sanomissa 24.10.1985 Eelis ja Lyyli Pynnösen talon saamasta purkutuomiosta.


Hännisten talo. Ylimmäinen syyskuva otettu 11.10.1981, keskimmäinen talvikuva otettu talven 1982-83 aikana ja alimmaisessa kuvassa (syyskesällä 1986) taloa jo puretaan. Piharakennuksessa toimi aikoinaan kuntalaisten yleinen sauna. Kaikki kuvat: S&J.


Helvi Ojala uutisoi Savon Sanomissa 3.3.1982 Hännisen perikunnan omistaman Kuuselan tilan siirtymisestä kunnan omistukseen 190.000 markan kauppahinnasta. Uudelle kunnantalolle tarvittiin tilaa. Alkuperäisessä kuvatekstissä on siis painovirhe - kyseessä oli Hänninen - ei Häkkinen.

Helvi Ojala kirjoitti Savon Savomissa vielä 15.5.1986 Hännisen talon purkutuomiosta.


Kesällä 1989 sekä Pynnösten että Hännisten talot ovat puretut (kuva: S&J). Paikalle on suunnitteilla uusi massiivinen kunnantalo. Juntusen matkailijakoti on saanut jo purkutuomion.

Kesää 1989 (molemmat kuvat: S&J) - kunnantaloa varten on raivattu iso tyhjä tontti. Alemmassa kuvassa oikealla kunnan hammaslääkäri Kankaansyrjän toimitiloiksi aikoinaan tehty rakennus, jossa sittemmin 80-luvulla toimi mm. koulutoimisto (koulutoimenjohtaja Heikki Eränen). Taustalla keskellä vielä pystyssä Makkosten talo, jonka alkuperäisenä pariskuntana olivat räätäli Urho Makkonen ja hänen vaimonsa Olga. Heidän tyttärensä Aino (Käyhty) asusteli Eino-aviomiehensä ja Urho-isänsä kanssa sittemmin talon pohjoispäädyssä (vasemmalla), eteläpäädyssä asui Urhon Reino-poika Siiri-vaimonsa kanssa.
LINKKI : Valokuvia Urho Makkosesta. Urho Makkosesta tarkemmin myös edellisellä sivullamme #18.

Makkosten talon takaa näkyy kerrostalo Majalanhovi, jonka paikalla siis aiemmin sijaitsi Lehtovaaran/Huiskosen talo.

Tämä kuva on vuodelta 1989. Oikealla Majalanhovi, Makkonen, Laitisten uusi talo melkein piilossa ja matkailijakoti Juntunen. Vasemmassa reunassa Ikosen kauppatalon todella vanha varastorakennus, jossa aikoinaan Ikosen työntekijöistä mm. Vilho Svala valmisti limonadia. Erityisesti vadelmajuoma tuntuu jääneen aikalaisten mieleen.

E) Laitisten ja Makkosten rakennusten pihanäkymiä rannanpuolelta kuvattuna 21.9.1980 (S&J). Edessä Makkosten ulkorakennus.

Pirkko ja Matti Laitisen uusi rakennus valmistumassa vanhan talon viereen, kuvattu 23.11.1980 (S&J). Muistan olleeni mukana uuden rakennuksen kivijalan valutalkoissa - talkooporukka koostui lahinnä Matin ja Pirkon työkavereista. Samalla kertaa kannettiin vanhemman rakennuksen yläkerrasta kapeita portaita alas isokokoinen piano.

Matin isä Vilho piti aikoinaan talonsa yläkerrassa kahvilaa, jonka nimenä oli Uusi-Kahvila kai erotuksena edellisen omistaja Laitisen (="Sumppi-Matin") kahvilasta samalla paikalla. Vilho Laitinen piti myös aikanaan talon alakerrassa kauppaa. Autoilijan hommia hän myös ehti tehdä. Laitisen piharakennuksessa oli aikoinaan vähän aikaa putkatilakin.

Kangasniemen yhteiskoulun veteraani Jouko Laitinen muisteli sähköpostissaan (31.7.2006) kouluaikaansa, jolloin hänen asuinkortteerinsa oli kolmen lukuvuoden ajan Vilho Laitisen talossa:
(Jouko Laitinen, sähköposti ~ 31.7.2006): Kolmen ensimmäisen lukuvuoden ajan eli syyslukukaudesta 1957 kevätlukukauden 1960 loppuun asuin nykyisellä Satamatiellä Vilho Laitisen tasakattoisen talon toisen kerroksen isossa kamarihuoneessa, jossa asui em. vuosina 3-5 poikaa kerrallaan. Kulmakamarin toinen ikkuna oli matkustajakodin suuntaan ja toinen Hännisen taloon päin. Vilholla ja hänen vaimollaan Aililla oli käytössään talon toisessa kerroksessa em. kamarin lisäksi kaksi huonetta ja keittiö. Heidän poikansa Matti kävi näinä vuosina lukiota Mikkelin yhteiskoulussa.
Vilho toimi tähän aikaan vanginkuljettajana. Ulkorakennuksessa oli putka, jossa säilytettiin pidätettyjä tai Mikkelin läänivankilasta käräjillä käytettäviä vangittuja henkilöitä. Käräjien jälkeen vanginkuljettaja vei lääninvankilaan passitetut ei-vaaralliset henkilöt linja-autossa Mikkeliin. Vaarallisiksi luokiteltujen toimittamisesta vankilaan vastasivat poliisit. Vanginkuljettajajärjestelmästä luovuttiin joskus 1960-luvulla. Pidätettyjen ja vangittujen säilyttämisestä ja kuljettamisesta huolehti siitä lähtien poliisi. Säilytystilat (putka) tulivat Kangasniemelle rakennettuun uuteen virastotaloon.
Laitisen talon alakerta oli edellä mainittuina vuosina vuokrattu aluksi kauppias Matti Honkasen perheelle ja sitten metsätyönjohtaja Nojosen perheelle (olisikohan hänen etunimensä ollut Heikki; ihan varma en siitä ole) .
Vilho Laitisella olin ns. täysihoidossa, kun kouluruokailua ei silloin ollut.

Tässä 16.6.1981 (S&J) otetussa kuvassa puretaan Laitisten vanhaa rakennusta ja uutta viimeistellään.

Laitisten ja Makkosten talon välissä Satamatien itäpuolella sijaitsi tämä ns. Diakonissan mökki (Udd).
Ylempi kuva on otettu kesällä 1981 (S&J). Piharakennuksen purkuvaihekin kertoo jo itse rakennuksen odottavasta pikaisesta kohtalosta.

F) Vanhan kunnantalon sisäpihalta kuvattu itään Satamatielle aivan 1980-luvun loppupuolella (S&J). Oikealla Makkosen talo, keskellä koulutoimistonakin toiminut parakkimainen hammaslääkärin toimitiloiksi tehty talo ja vasemmalla näkyy vanhan kunnanviraston uudemman pohjoissiiven kulmaus. Sen kellaritiloihin koulutoimisto muutti parakkitiloistaan ja samoissa alakerran tiloissa toimi myös aikanaan kirjasto.
Satamatien loppuosassa sen itäpuolella näkyy Laitisten uusi talo ja Juntusen matkailijakoti seisoo vielä paikallaan. Uuden kunnantalon rakennustyömaa näkyy jo alkaneen, sillä matkailijakotia vastapäätä olevalle pysäköintialueeksi tasatulle tontille on aluttu tien reunasta alkaen kaivaa jo monttua.

Koulutoimistona viimeisinä vuosinaan toiminut ent. hammaslääkärin toimitilarakennus kuvattuna tammikuussa 1986 (S&J).

G) Seppo Virtanen 1950-luvun loppupuolella ottama kuva Satamatieltä - Laakson talon kohdilta kirkolle. Nykyisessä Laakson talossa (vasemmalla) toimi kuvan ottamisen aikaan Tauno Kuitusen sekatavarakauppa (liiketekstissä T.O.Kuitunen).
Kuitusen takaa näkyy Ikosen maatalouskauppaa, jonka päätyseinässä mainostetaan radioliikettä, joka tuolloin oli Toivo Laakson hoidossa. Betanian kulmalla tien oikealla puolella erottuu Shell-jakelupisteen merkki. Olisikohan jakelupönttö näkyvissä tien vasemmalla puolella Ikosen maatalouskaupan kulmalla?
Kuvan oikeassa reunassa Husson tumma ulkorakennus. Betanian takaa erottuvat ensin Ida Huiskosen rakennus, sitten Makkoset, Laitiset ja matkailijakoti (Juntunen).

Aira Laakso vahvisti (26.2.2009) oletuksemme, että kuvassa Ikosen maatalouskaupan kulmauksessa oli todella Aira ja Toivo Laakson pitämä liike. Aira muisteli heidän pitäneen liikettään kyseisessä liiketilassa vuosien 1956-58 ajan, jonka jälkeen he olivat siirtyneet KOP-talon tiloihin.

H) Ikosen maatalouskaupparakennus kuvattuna 22.11.1980 (S&J).


Vuonna 1928 Vilho J. Ikonen perusti Savon Moottoriveneveistämön, jonka toimintaa hän pyöritti hokkalaisen Aati Hokkasen (="Kesämälahen Aati") kanssa. Veistämöä varten rakennettiin kaupan tontille alakadun (nyk. Satamatie) varteen oma rakennus - myöhemmin tunnettu Ikosen maatalouskauppana, missä Muuriset pitkään asuivat. Kyläläisten puheissa rakennusta kutsuttiinkin 50-luvulla juuri Muurisen liiketalona . Muurinen oli kuorma-autoilija.
Veneveistämö toimi Ikosen suojissa 1930-luvun alussa, jolloin samalla paikalla veneiden valmistusta jatkoi Aho. Rakennuksessa toimi sotavuosiin asti lyhyitä aikoja mm. peltiseppä Valter Laitinen, Kuitusen paja ja puusepänverstas (Taavi Tulla ja Jalmari Puttonen). Matti Ikonen perusti v.1928 Savon Moottoriveneveistämön Aati Hokkasen kanssa ja veistämölle tehtiin Ikosen kauppakartanon itäpuolelle alakadun varteen tämä erillinen rakennuksensa. Parhaaseen aikaan veistämössä oli töissä kymmenenkin miestä.
Ikosen ja Hokkasen veneveistämö kaatui vuosien 1934-35 aikaan, mutta Aho jatkoi samalla paikalla veneiden tekoa. Pauli Pyrhösellä oli samoissa tiloissa sittemmin puuverstas (muutti myöhemmin "Emppu" Hämäläisen tiloihin nykyisen uimalan paikkeille). Rakennuksessa ehti toimia ennen sotia vielä Kuitusen paja sekä Jalmari Puttosen ja Taavi Tullan puusepänverstas. Sota-aikana paikka siirtyi Muuriselle (kuorma-autoilija * Muurisen paja), joiden hallussa yläkerran huoneistot olivat pitkälle 1980-luvulle asti.


Talossa on ollut myös Matti Honkasen pukimo, mikä myöhemmin toimi Seurakunnan kerrostalossa nykyisen Beckerintien ja Keskustien kulmauksessa. Honkanen muutti tästä talosta asumispaikkansa Otto Mannisen tien ja Pallokujan risteyksessä olevaan taloon (myöhemmin siinä talossa Kärjes ja Mattila).

Eeva Laitinen muisteli 13.4.2013, että Matti Honkasella oli aikoinaan kyseisessä rakennuksessa myös huonekaluliike. Sieltä Eevan äiti oli aikoinaan ostanut nojatuolin, mikä Eevalla on yhä käytössään.

Matti Honkanen mainosti pukimoaan Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953. Hän satsasi myöhemminkin säännöllisesti paikallislehden mainoksiin.


Aira ja Toivo Laakson Urheilu ja Radio Oy mainosti Kangasniemen Kunnallislehdessä 1.3.1956 kevään korvilla myyntiin tulleita polkupyörämallejaan.

Aira ja Toivo Laakso pitivät Ikosen maatalouskaupan eteläpäässä radioliikettä vuosina 1956-58. Tässä Ikosen rakennuksessa toimi aikansa myös matkahuolto.
Rakennuksen liiketiloissa toimi kuvanottohetkellä Markku Vuoren Kangasniemen Vuoripuu /Lahja-Aitta - Kotiteollisaitta (=nimi päätykulman mainoksessa). Lehdet ja kirjat vaihtoivat omistajaa antikvariaattipuolella ja toimipa samoissa tiloissa Vuorella myös kehystyspalvelu.
Viimeisenä ennen rakennuksen purkamista 2000-luvun alussa myymälätiloissa toimi Mikael Kuitusen Vanhaintavarainkauppa.

Lähikuva Markku Vuoren Vuoripuu-liikkeen sisäänkäynnistä. Kuvattu 22.11.1980 (S&J).

Ikosen rakennuksen eteläpäädyssä toimi hetken myös Pentti Niemisen Sähkölangot-liike. Kuvattu 1987 (S&J). Liike oli kuvaushetkellä juuri muuttamassa Säästöpankin taloon 30.11.1987. Siellä liike toimi vielä muutamia vuosia, kunnes toiminta loppui kokonaan. Liikkeen nimi oli siis Sähkölangot - ei Sähkölangat, kuten usein virheellisesti on muisteltu.

Kansalaiskoulun käsityötunteja pidettiin rakennuksen suojissa ainakin 60-luvun loppupuolella.

Tämä kuva on otettu 2.2.1986 (S&J). Varsinaisissa kauppatiloissa toimi tuolloin Ikosen maataloustarvikekauppa, joka oli syyskuussa 1984 palannut kuuden vuoden jälkeen Ikosen varsinaisesta ylämyymälästä takaisin Satamatien varrelle. Vuodesta 1984 maatalouskaupan yhteydessä toimi myös pienkonekorjaamo. Maatalouskaupan ja pienkonekorjaamon vastaavana toimi Kunnallislehden mukaan (syyskuu 1984) Pentti Hokkanen.
Taustalla kuvassa, vasemmalla puolella katua, näkyy vielä Ikosen vanha, punainen varastorakennus, jossa aikoinaan valmistettiin myös limonadia (työntekijänä mm. Vilho Svala). Varaston takana näkyy vielä Hännisen valkoinen puutalo, jota saman vuoden syyskesällä jo purettiin.

(Kangasniemen historia 3, Erkki Laitinen * 2015): "Ensimmäisen limonaditehtaan Kangasniemelle perusti värjäri Vilhelm Markkanen 1900-luvun ensi vuosikymmenillä. Se toimi 1920-luvulle asti. Vuoden 1923 teollisuuskalenterissa Markkanen ilmoitti tehtaansa päätuotteeksi erilaiset kivennäisvedet. Ilmeisesti ne olivat kuitenkin limonadia.
Toisen virvoitusjuomatehtaan perusti kauppias Viljo J. Ikonen vuonna 1912. Ikosen tehtaan limonadimestarina toimi pitkään Vilho Svala ja hänen jälkeensä Anni Seppänen. Juomien pullottajana ja pullojen pesijänä toimi Anni Reinikainen. Pääosa tehtaan tuotannosta myytiin Ikosen omassa kaupassa ja kauppakartanon päähän rakennetussa kioskissa. Kirkonkylässä toimi maailmansotien välisenä aikana kaksi muutakin virvoitusjuomatehdasta. Niiden perustajat olivat Eemil Seppänen ja Aleks Purhonen.
".

(Leena Pynnönen, sähköposti 29.8.2008): Ikosen makasiinien takana aivan vastapäätä Huiskosta oli nuoruudessani 50-luvulla hevospuomi. Siihen pitäjiltä tulleet jättivät usein hevosensa, kun asioivat kirkonkylällä, tai tulivat markkinoille. Samaisella alueella leikimme alatien lasten kanssa kymmenen tikkua laudalla-leikkiä. Makasiinien takana oli paljon oivallisia piilopaikkoja.

I) Rivitalojen rannalta kuvattu Kirkkoniementien suuntaan 21.9.1980 (S&J). Kuvan vasemmasta reunasta Jussi Svalan talo, Pyykkösen talo ja oikealla meijeri.

Svalan laiturilta kuvattu kirkon suuntaan 21.9.1980 (S&J). Uusi seurakuntatalo näkyy kirkon edessä. Mannisten punainen piharakennus siitä vasemmalle. Ranta-alueelle "kunnanhuoneella" tehdyt ruoppaamissuunnitelmat julkaistiin kuvausaikaan.

Talven 1980-81 aikana Meijerinlahden rannat ruopattiin. Tämä kuvattu 1.4.1981 (S&J).


Maaliskuussa 1982 (S&J) ruoppausoperaation jäljet olivat siistiytyneet jo tähän muotoon.

seuraavalle sivulle #20

Sivuluettelo 1-107

etusivulle