A) Tämä ilmakuva 'Satamatien pohjoispäästä' on vuodelta 1958. Satamatien idyllinen miljöö säilyi tällaisena aina 80-luvulle asti.

Tämä kuva on myös vuodelta 1958. Vilho Laitisen tasakattoinen, kaksikerroksinen valkoinen puurakennus erottuu matkailijakodin eteläpuolella. Sen edessä kuvassa erottuu pienempi 'diakonissamökki', jossa tämän kuvan ottamisaikoihin asusteli räätäli Udd.
Laitisen ja Uddin talojen välistä johti tie 'rantamökkinä' tunnetulle puurakennukselle, mikä erottuu kuvassakin. Kyseisessä talossa olivat aikaisemmin asuneet (silloin paikka oli ollut saarena) Hilda ja myöhemmin tytär Sanni Seppänen. Heidän jälkeensä 'rantamökissä' asui (mm. tämän kuvan ottamisen aikoihin) Aapo ja Hanna Laitinen, joilla oli seitsemän lasta.
Yksi lapsista, Leena, kirjoitti elokuussa 2008 sivustollemme koulumuistojaan 50-luvun loppupuolelta (vrt. sivumme #4) ja samalla muisteli myös 'rantamökin' aikojaan:

(Leena Pynnönen os. Laitinen, sähköposti 27.8.2008): Asuin kansakouluaikana rantatien varressa ns. "rantamökissä" lukuisan lapsikatraan joukossa. Rantamökkihän oli varmaan tuttu hyvin monille kirkonkyläläisille!
Svalan Elsa kehitteli rantamökin lapsista laulunkin, jota lauloi lapsenlapselleen nukuttaessaan tätä päiväunille. Svalan mummo, joksi me häntä kutsuttiin, muistettiin lapsiystävällisenä, iloisena ihmisenä.
Tie rantamökkiin vei alatieltä vaatturi Uddin ja Vilho Laitisen välistä. Kuulopuheiden mukaan rantamökki oli ollut aikoinaan hyvinkin veden ympäröimä mökki. Meitä oli mukava joukko 'Satamatien' lapsia, jotka tiiviisti leikittiin yhdessä lapsuusaikoina. Minähän en itse ollut enää kirkonkylässä 13 vuotiaasta. Lapsijoukkoomme kuuluivat me kaikki Laitisen seitsemän lasta, Honkasen pojat Kari, Hannu ja Lasse, Määttäsen Pirkko, Hännisen Leena, Maija ja Aila, Käyhtyn Tytti, Pirjo, Mervi, Heli ja Ari, Muurisen Paula ja Sirenin Liisa (asuivat jonkin aikaa Pirtin yläkerrassa), Makkosen Pirkko ja Ikosen Jukka. He olivat minun tärkeimmät ja tutuimmat "leikkiajan kaverit alatieltä". Nykyisin elelen Mikkelissä iloiten omista lapsenlapsistani ja saan heidän kanssaan touhutessa vastapainoa työlleni perushoitajana vanhusten parissa.

Aapo ja Hanna Laitisen perheen jälkeen 'rantamökissä' ehti asua vielä 60-luvun puolivälin paikkeilla Taimi Kaulio (poika Ilpo).

Tämä ilmeisesti 60-luvun alkupuolella otettu ilmakuva havainnollistaa hyvin Satamatien miljöötä. Kuvan vasemmasta alanurkasta Satamatie "nousee" oikealle ylös pohjoiseen kirkon ja tapulin etuaukiolle.

B) Satamatien alku kirkon edustalla - kuvannut Seppo Virtanen 1950-luvun lopussa. Vasemmalla Juntusen matkustajakoti, keskellä Laitisten talo ja oikealla Pynnösten talo.

Aiemmin 30-luvulla "Suurosen matkustajakotina" alkanut majoitustoiminta jatkui sittemmin "Juntusen matkailijakotina" (Terttu ja Ari Juntunen). Taustalla valmistumassa Laitisten talo. Kuva otettu talvella 1982-83 ('S&J').

C) Satamatien ja Kirkkoniementien risteysalue kuvattuna heinäkuussa 1980 ('S&J'). Miljöö oli säilynyt tällaisena vuosikymmeniä. Vasemmalla "Juntusen matkailijakoti", keskellä Laitisten "vanhempi" talo ja oikealla Pynnösten talo.

Samainen risteysalue kuvattuna 9.11.1980 ('S&J'). Kaikki ennallaan lumipeitteestä huolimatta.

Vajaa kaksi viikkoa kulunut edellisen kuvan ajankohdasta. Matti Laitisen uuden asuintalon rakennustyöt ovat alkaneet. Kuvattu 22.11.1980 ('S&J').

Eelis ja Lyyli Pynnösen talo - ylempi kuvattu vesikelillä 23.11.1980 ja alempi talven 1982-83 aikana ('S&J').
Talossa asui myöhemmin mm. kutoja Ida Pynnönen. Vasemmalla näkyy Hännisten talo.

(Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Olen syntymätodistukseni mukaan ollut Lyyli Pynnösen sylissä kastetilaisuudessa. Hän varmaan auttoi minut tähän elämään vanhassa sairaalassa Sarjalan vastapäätä. Kummit olivat kuitenkin äitini sisar ja hänen miehensä.
Lyyli Pynnösen poika Reijo oli taksiautoilija - hän ja jopa Reijon isä kuskasivat minua usein 'riijuureissuilla' myöhemmässä vaiheessa.
Muistan Reijon kertomuksen laulustani. Ikääni en muista, mutta olin kuulemma laulanut siinä kirkon edessä olevalla aukealla hyvin kovaäänisesti 'tyttöni mun, tyttöni mun, olethan sinä joskus mun'. Iskelmämusiikki on säilynyt matkassa, nykyään enimmäkseen 'kotikaraokena'.

Tämä kuva on otettu 10.1.1986 ('S&J'), jolloin Pynnösten talo on jo tyhjillään purkua odottamassa. Taaempana Hännisten talo ja Ikosen maatalouskauppa. Tien vasemmalla puolella vielä "Juntusten matkailijakodin" nurkka ja kauempana näkyy Makkosten talo.

Hännisten talo. Ylimmäinen syyskuva otettu 11.10.1981, keskimmäinen talvikuva otettu talven 1982-83 aikana ja alimmaisessa kuvassa (syyskesällä 1986) taloa jo puretaan. Piharakennuksessa toimi aikoinaan kuntalaisten yleinen sauna. Kaikki kuvat: 'S&J'.

D Laitisten ja Makkosten rakennusten pihanäkymiä rannanpuolelta kuvattuna 21.9.1980 ('S&J'). Edessä Makkosten ulkorakennus.

Pirkko ja Matti Laitisen uusi rakennus valmistumassa vanhan talon viereen, kuvattu 23.11.1980 ('S&J').

Matin isä Vilho piti aikoinaan talonsa yläkerrassa kahvilaa, jonka nimenä oli "Uusi-Kahvila" kai erotuksena edellisen omistaja Laitisen (="Sumppi-Matin") kahvilasta samalla paikalla.
Vilho Laitinen piti myös aikanaan talon alakerrassa kauppaa. Autoilijan hommia hän myös ehti tehdä. Laitisen piharakennuksessa oli aikoinaan vähän aikaa putkatilakin.

Kangasniemen yhteiskoulun 'veteraani' Jouko Laitinen muisteli sähköpostissaan (31.7.2006) kouluaikaansa, jolloin hänen asuinkortteerinsa oli kolmen lukuvuoden ajan Vilho Laitisen talossa:
(Jouko Laitinen, sähköposti ~ 31.7.2006): Kolmen ensimmäisen lukuvuoden ajan eli syyslukukaudesta 1957 kevätlukukauden 1960 loppuun asuin nykyisellä Satamatiellä Vilho Laitisen tasakattoisen talon toisen kerroksen isossa kamarihuoneessa, jossa asui em. vuosina 3-5 poikaa kerrallaan. Kulmakamarin toinen ikkuna oli matkustajakodin suuntaan ja toinen Hännisen taloon päin. Vilholla ja hänen vaimollaan Aililla oli käytössään talon toisessa kerroksessa em. kamarin lisäksi kaksi huonetta ja keittiö. Heidän poikansa Matti kävi näinä vuosina lukiota Mikkelin yhteiskoulussa.
Vilho toimi tähän aikaan vanginkuljettajana. Ulkorakennuksessa oli putka, jossa säilytettiin pidätettyjä tai Mikkelin läänivankilasta käräjillä käytettäviä vangittuja henkilöitä. Käräjien jälkeen vanginkuljettaja vei lääninvankilaan passitetut ei-vaaralliset henkilöt linja-autossa Mikkeliin. Vaarallisiksi luokiteltujen toimittamisesta vankilaan vastasivat poliisit. Vanginkuljettajajärjestelmästä luovuttiin joskus 1960-luvulla. Pidätettyjen ja vangittujen säilyttämisestä ja kuljettamisesta huolehti siitä lähtien poliisi. Säilytystilat (putka) tulivat Kangasniemelle rakennettuun uuteen virastotaloon.
Laitisen talon alakerta oli edellä mainittuina vuosina vuokrattu aluksi kauppias Matti Honkasen perheelle ja sitten metsätyönjohtaja Nojosen perheelle (olisikohan hänen etunimensä ollut Heikki; ihan varma en siitä ole) .
Vilho Laitisella olin ns. täysihoidossa, kun kouluruokailua ei silloin ollut.

Tässä 16.6.1981 ('S&J') otetussa kuvassa puretaan Laitisten vanhaa rakennusta ja uutta viimeistellään.

Laitisten ja Makkosten talon välissä Satamatien itäpuolella sijaitsi tämä ns. "Diakonissan mökki" (Udd).
Ylempi kuva on otettu kesällä 1981 ('S&J'). Piharakennuksen purkuvaihekin kertoo jo itse rakennuksen odottavasta pikaisesta kohtalosta.

E Vanhan kunnantalon sisäpihalta kuvattu itään Satamatielle aivan 1980-luvun loppupuolella ('S&J'). Oikealla Makkosen talo, keskellä koulutoimistonakin toiminut parakkimainen hammaslääkärin toimitiloiksi tehty talo ja vasemmalla näkyy vanhan kunnanviraston uudemman pohjoissiiven kulmaus. Sen kellaritiloihin koulutoimisto muutti parakkitiloistaan ja samoissa alakerran tiloissa toimi myös aikanaan kirjasto.
Satamatien loppuosassa sen itäpuolella näkyy Laitisten uusi talo ja Juntusen matkailijakoti seisoo vielä paikallaan. Uuden kunnantalon rakennustyömaa näkyy jo alkaneen, sillä matkailijakotia vastapäätä olevalle pysäköintialueeksi tasatulle tontille on aluttu tien reunasta alkaen kaivaa jo monttua.

Koulutoimistona viimeisinä vuosinaan toiminut ent. hammaslääkärin toimitilarakennus kuvattuna tammikuussa 1986 ('S&J').

F) Seppo Virtanen 1950-luvun loppupuolella ottama kuva Satamatieltä - Laakson talon kohdilta kirkolle. Nykyisessä Laakson talossa (vasemmalla) toimi kuvan ottamisen aikaan Tauno Kuitusen sekatavarakauppa (liiketekstissä 'T.O.Kuitunen').
Kuitusen takaa näkyy Ikosen maatalouskauppaa, jonka päätyseinässä mainostetaan radioliikettä, joka tuolloin oli Toivo Laakson hoidossa. Betanian kulmalla tien oikealla puolella erottuu 'Shell'-jakelupisteen merkki. Olisikohan jakelupönttö näkyvissä tien vasemmalla puolella Ikosen maatalouskaupan kulmalla?
Kuvan oikeassa reunassa Husson tumma ulkorakennus. Betanian takaa erottuvat ensin Ida Huiskosen rakennus, sitten Makkoset, Laitiset ja matkailijakoti (Juntunen).

Aira Laakso vahvisti (26.2.2009) oletuksemme, että kuvassa Ikosen maatalouskaupan kulmauksessa oli todella Aira ja Toivo Laakson pitämä liike. Aira muisteli heidän pitäneen liikettään kyseisessä liiketilassa vuosien 1956-58 ajan, jonka jälkeen he olivat siirtyneet KOP-talon tiloihin.

G) Ikosen maatalouskaupparakennus kuvattuna 22.11.1980.

Matti Ikonen perusti v.1928 "Savon Moottoriveneveistämön" Aati Hokkasen kanssa ja veistämölle tehtiin Ikosen kauppakartanon itäpuolelle "alakadun" varteen tämä erillinen rakennuksensa. Parhaaseen aikaan veistämössä oli töissä kymmenenkin miestä.
Ikosen ja Hokkasen veneveistämö "kaatui" vuosien 1934-35 aikaan, mutta Aho jatkoi samalla paikalla veneiden tekoa. Pauli Pyrhösellä oli samoissa tiloissa sittemmin puuverstas (muutti myöhemmin 'Emppu' Hämäläisen tiloihin nykyisen uimalan paikkeille). Rakennuksessa ehti toimia ennen sotia vielä Kuitusen paja sekä Jalmari Puttosen ja Taavi Tullan puusepänverstas. Sota-aikana paikka siirtyi Muuriselle ('Muurisen paja'), joiden hallussa yläkerran huoneistot olivat pitkälle 1980-luvulle asti.

Talossa on ollut myös Matti Honkasen pukimo, mikä myöhemmin toimi 'Seurakunnan kerrostalossa' nykyisen 'Beckerintien' ja 'Keskustien' kulmauksessa. Honkanen muutti tästä talosta asumispaikkansa 'Otto Mannisen tien' ja 'Pallokujan' risteyksessä olevaan taloon (myöhemmin siinä talossa Kärjes ja Mattila).
Tässä rakennuksessa toimi aikansa myös 'matkahuolto'.

Aira ja Toivo Laakso pitivät Ikosen maatalouskaupan eteläpäässä radioliikettä vuosina 1956-58.

Rakennuksen liiketiloissa toimi kuvanottohetkellä Markku Vuoren "Kangasniemen Vuoripuu" eli "Kotiteollisaitta" (nimi päätykulman mainoksessa). Lehdet ja kirjat vaihtoivat omistajaa antivariaattipuolella ja toimipa samoissa tiloissa Vuorella myös "kehystyspalvelu".
Viimeisenä ennen rakennuksen purkamista 2000-luvun alussa myymälätiloissa toimi Mikael Kuitusen "Vanhaintavarainkauppa".

Lähikuva Markku Vuoren "Vuoripuu"-liikkeen sisäänkäynnistä. Kuvattu 22.11.1980.

Ikosen rakennuksen eteläpäädyssä toimi hetken myös Pentti Niemisen "Sähkölangot"-liike.
Liike oli kuvaushetkellä juuri muuttamassa "Säästöpankin taloon 30.11.1987". Siellä liike toimi vielä muutamia vuosia, kunnes toiminta loppui kokonaan.

Tämä kuva on otettu 2.2.1986. Varsinaisissa kauppatiloissa toimi tuolloin Ikosen maataloustarvikekauppa. Taustalla vasemmalla puolella katua näkyy vielä Ikosen vanha varastorakennus, jossa aikoinaan valmistettiin myös limonadia.
Varaston takana näkyy vielä Hännisen valkoinen puutalo, jota saman vuoden syyskesällä jo purettiin.

(Leena Pynnönen, sähköposti 29.8.2008): Ikosen makasiinien takana aivan vastapäätä Huiskosta oli nuoruudessani 50-luvulla hevospuomi. Siihen pitäjiltä tulleet jättivät usein hevosensa, kun asioivat kirkonkylällä, tai tulivat markkinoille. Samaisella alueella leikimme 'alatien' lasten kanssa "kymmenen tikkua laudalla"-leikkiä. Makasiinien takana oli paljon oivallisia piilopaikkoja.