A) Edellisellä sivulla putkahdimme 'Rinnetietä' pitkin keskelle 'Pappilantietä' ja siellä katselimme kyseisen tien eteläosat. Tällä sivulla jatkamme tulopaikastamme 'Pappilantien' kulkemista pohjoiseen.
Pappilanniemen eteläisin seurakunnalle kuulunut rakennus, nykyinen omistaja Pesonen. Kuvattu järvenpuolelta idästä 6.5.2007 ('S&J').

Pappilantiellä lompsii yhdeksäsluokkalaisten luontokuvausryhmä työtehtävissään - kuvattu 2.4.2009 ('S&J').

'Pappilantien' ja ''Wiljam Sarjalan tien' väliin jäävän järvenpoukaman keskellä pistää seisovaa vettä liikkeelle tämä suihkulähde - kuvattu 21.9.2008 ('S&J').

B) Pappilanniemen itäisellä, järven puoleisella alueella on sijainnut 50-luvun puolivälissä rakennettuja seurakunnan toimisto- ja asuinrakennuksia, joita 2000-luvun alkuvuosina on alettu myydä yksityisille.
Alueen "luonne" tulee lähivuosina muuttumaan merkittävästikin. Alueelle on rantatonttiosille tulossa uusia rivitaloja.

"Kangasniemen Kunnallislehti" (Sirpa Katainen) kirjoitti 27.4.2006:
Itä-Suomen Asuntokeskus on saneerannut myös Pappilanniemen alueelle asuntoja, joista myymättä on enää kaksi, 112,5 ja 198 neliön huoneistot. Pienempi on juuri valmistunut ja suurempikin valmistuu aivan näinä päivinä.
Valmisteilla olevassa osayleiskaavassa on niemeen sijoitettu neljä rivitalotonttia. Viskari huomauttaa, että rivitalorakentaminen voisi käynnistyä sitten, kun toinen remontoiduista huoneistoista on myyty ja kaava vahvistettu.

Uudet rantaan tulevat rivitalot ovat suunnitteilla mm. tässä kuvassa näkyvälle ranta-alueelle. Kuvattu 6.5.2007.

Ensimmäinen uusi rivitalo edellisessä kuvassa näkyvälle paikalle rakenteilla ~ kuvattu 14.10.2007.

C) Pappilanniemen tienviereisistä rakennuksista pohjoisempi ja pidempi. Rakennuksen pohjoispäädyn kellaritiloissa on pidetty mm. partiokokoontumisia. Kuvattu 25.12.2005, jolloin rakennuksesta ainakin osa oli jo myyty yksityisomistukseen.

D) Pappilanniemen luonnonkauniin maiseman keskelle v.1955 valmistunut "kirkkoherranvirasto"-rakennus, johon rovasti Tukia perheineen muutti heti sen valmistuttua. Kuvattu 25.12.2005 - rakennuksen tiloista oli huoneistoja jo myyty yksityisille.
"Kirkkoherranviraston" pienessä kappelissa (rakennuksen pohjoispäädyssä) pidettiin vuosien varrella useita vihkiäisiä.

Tämä kuva kirkkoherranvirastosta on vanhasta postikorttisarjasta 1950-luvun loppupuolelta. Tämä otos oli mukana yhtenä yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla 'turisteille' myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä 'valokuvahaitarissa'. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Tämä kokoontaitettava valokuvahaitari on aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka on kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana 'Kangasniemi', mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.

Kangasniemen seurakunnan arkistosta on peräisin tämä kuva, jossa on kuvattuna ilmeisesti jokin seurakunnan 'valtuusto' tai vastaava. Rovasti Matti Tukia eturivissä toinen oikealta - muiden tunnistuksiin kaivataan apua. Tarkempi ajankohtakaan ei ole tiedossa.

Tunnistuksia: (JK, 29.12.2007) seisomassa toinen vasemmalta kappalainen Martti Hyvärinen ja vieressä kolmas vasemmalta maanviljelijä Viljo Erkkilä (Vanhan Pappilan naapurista). Istumassa vasemmalla Marja Pikkarainen.

(Matti Mertanen, sähköposti 1.3.2008): Kyselin äidiltäni Vieno Mertaselta tämän kuvan henkilöitä. Yhdessä ystäviensä kanssa olivatkin tunnistaneet yhtä lukuun ottamatta kaikki. Kyseessä on todennäköisesti Kirkkoneuvosto 1950-luvun lopusta.
Henkilöt: Alarivi vasemmalta: Marja Pikkarainen, Aino Ylönen (Istruala), kirkkoherra Matti Tukia, Eemil Tiihonen (Lohiniemi).
takarivi vasemmalta: 'Kuren Aati' eli Aati Laitinen (Aino Ylösen veli Istrualasta), Martti Hyvärinen, Viljo Erkkilä (tätä eivät tunnistaneet, mutta oli jo aiemmin tiedossa), Sulo Siitari, Vilho Lappalainen ja Arvi Tiihonen (Kutemajärvi).

Entisen 'kirkkoherranvirasto'-rakennuksen järvenpuoleinen itäjulkisivu on kunnostettu 'tiptop'-kuntoon yksityisille ostajille. Kuva 6.5.2007 ('S&J').

E Pappilanniemen pohjoiskärjen yhdistää Lapaskankaalle (ensin Lapasniemeen) siltapenger. Kuvattu 6.5.2007.
Jussi Svala muistaa kyseisen siltapengerrystyömaan ajalta 1950-luvun alusta, miten hän viime hetkessä ehti ajaa sorakuormurinsa turvaan keskeneräiseltä penkalta, mikä lähes koko salmen matkalta luhistui veteen (haastattelu, joulukuu 2005).
Pengersiltapaikka on pohjarakenteeltaan ollut niin hankala, että erään tieinsinöörin muistelemana tie jouduttiin rakentamaan lopulta toistasataa metriä leveäksi molemmilta puolilta pohjatöiltään.
Vielä ainakin 80-luvun alkupuolella koulupojat pyydystelivät näissä maisemissa piisameita.

Tämä sivu jatkuu 'Wiljam Sarjalan tietä' takaisin etelään kirkonkylään, mutta kyläläisten suosima 'Salmenkylän ulkoilulenkki' jatkuisi Lapassalmen sillalta edelleen pohjoiseen (vrt. kuvasivumme 60 ja 61).

Tämä kuva Lapassalmen ylittävän siltapengertien alkuosuudesta Tervaniemen kohdilta on otettu vuosien 1977-78 vaiheilla. Kangasniemen vanha uimala näkyy 'Pappilantien' risteyksen kohdalla.
Vanhalla uimapaikalla oli kuvan ottoaikoihin "tukkilauttaa muistuttava laiturisysteemi uimareille". Aiemmin laiturilla oli ollut myös puurakenteinen hyppytorni.
Ranta-alueella oli lisäksi pukuhuoneet, WC-koppi ja kioski (Lauri Jurvanen lapsineen).

Tämä 'tunnelmakuva' Lapassalmen ylittävältä pengertieltä kuvattiin 20.12.2007.

F Kangasniemen 'vanhan uimalan' laiturille oli aikoinaan pystytetty tämä kuvassa näkyvä komea uimahyppytorni. Kuva lienee 50-luvulta.

Kangasniemen 'vanhan uimalan' pukukoppirakennus näkyy taustalla tässä kuvassa, missä yhteiskoulun 3-luokkalaiset ovat retkellä uimalassa toukokuussa 1955.

Sama oppilasryhmä toukokuussa 1955 poseeraamassa uimalan laiturilla. Taustalla näkyy Lapassalmen ylittävä pengertie, mikä oli valmistunut 1950-luvun alussa.

G) Tämän kuvan 'Lapassalmen pengertiestä' lähetti Matti Mertanen (27.6.2007). Kuva lienee otettu melko pian tien valmistumisen jälkeen 50-luvulla. Kuvassa näkyy myös vanhan uimalan hyppytorni toisen laiturin päässä ja toisen pitkän laiturin päässä oleva koppi. Pengertien itäpuolella näkyy venekatos (kenen?).

Tämä otos Lapaskankaan pengertieltä 1950-luvun loppupuolelta oli mukana yhtenä yhdeksästä valokuvasta, jotka olivat mukana 1950-luvun lopulla 'turisteille' myynnissä olleessa Kangasniemeä esittelevässä 'valokuvahaitarissa'. Saimme kuvahaitarin käyttöömme 21.1.2012 Hyövyn Pylvänäisiltä. Valokuvahaitari oli aikoinaan kuulunut Savonseudun johtajattarelle Kaisa Huttuselle, joka oli kirjoittanut kannen taakse päivämäärän 31.3.1959. Etupinnalle vain on painettu sana 'Kangasniemi', mitään muita tietoja ei ole laitettu näkyviin - ei kuvaajaa, julkaisijaa eikä painopaikkaa.
Tämän nimenomaisen kuvan taakse Kaisa Huttunen on aikoinaan kirjoittanut tekstin: Kolme haaraa tiessä tässä, kuinka monta elämässä? Silti toivon, että tie L:n onnelahan vie'.

Nämä kaksi kuvaa vastavalmistuneesta 'Lapassalmen pengertiestä' lähetti myös Matti Mertanen (27.6.2007).

Aivan samoilta ajoilta edellisten kuvien kanssa on tämä 'Osuuskauppa 1907-57'-kirjasta (Martti Väinölä) peräisin oleva kuva.

H Tästä 30.4.2006 otetusta valokuvasta huomaa, ettei Kangasniemen vanhasta uimalasta ole enää jäljellä näkyvissä kuin pienet pätkät vanhojen laiturien hiekkapenkkoja ja jonkinlainen aavistus käsitteestä 'hiekkaranta'.

Uuden uimalan sijoittaminen entisen 'Santalan sahan' sijoille 'Satamatien' eteläpäähän ei osoittautunut sittemmin kovin onnistuneeksi ratkaisuksi, sillä vedenpohjaan sahalaitoksen toiminta-aikana hautautuneet sahausjätteet ovat ihanteellisia erilaisille leväkannoille, joiden vuoksi uutta uimalaa on usein jouduttu pitämään suljettuna parhaimpina kesäkuukausina (uimakoulujakin on jäänyt pitämättä).

Tämä syksyinen kuva entisestä uimarannasta on otettu 1.10.2006.

I Vanha uimala kuvattuna vielä toiminta-aikanaan 1980-luvun alussa. Kuvassa näkyvät uimalan pukuhuonerakennus ja kioski (Jurvanen).
80-luvun alussa kuvassa vasemmalla näkyvä kioski ehti nousta myös 'kansallisiin uutisiin', kun eräs paikkakunnan veijareista maksoi kioskilta ostamansa lihapiirakan lehdestä leikkaamallaan setelin värikuvalla! Hetken 'ajattelemattomuus' johti isoon juttuun 'väärennetyn rahan levittämisestä'. WC-koppi jää kuvassa puiden suojaan oikealla.

Tässä Jurvasen kioski vanhan uimalan kohdalla ~ kuvattu VHS-videolle 4.8.1989 (RSJ & JJ).

Vanhalta uimarannalta löytyi 4.8.1989 myös tämä varoituskilpi (VHS-videolta ~ RSJ & JJ). Autot ja pyykit piti pestä muualla ja kotieläimet opettaa uimaan toisaalla.

J Vanhalta uimalalta "kirkolle päin", Tervaniemen talon kohdalla, tien vastakkaisella puolella rannalla, sijaitsi tämä Tervaniemen taloon kuulunut viljankuivaamo, joka purettiin tammikuussa 1981. Kesäinen kuva on otettu syyskuussa 1979 ja talvinen kuva huhtikuussa 1980. Molemmat kuvat: 'S&J'. Paikan ohi Lapaskankaalle vievä tie sai muutamia vuosia sitten uudeksi nimekseen "Wiljam Sarjalan tie".

Aivan edellisissä kuvissa näkyneen viljakuivaamon liepeiltä on 50-luvun puolivälin paikkeilla otettu tämä valokuva uuden Lapassalmen pengertien ja uimalan suuntaan (laituri ja hyppytorni näkyvissä). Kuva on kirjasesta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57', jonka lainasi käyttöömme Liisa Pilves.

(JK, sähköposti 11.1.2010): Tästä uimalan näkymästä on tehty postikortti. Toivo Kyläniemi Ähtäristä kirjoitti, että Kerttu Viinikainen on postittanut tämän maisemakortin Kyläniemen perheelle Poriin Kangasniemeltä 6.8. 1958. Kuvaaja Albin Aaltonen. Aaltonen on ollut ammattivalokuvaaja, joka kiersi ympäri Suomea kuvaamassa maisemia ja muita korttiaiheiksi sopivia kohteita. Hänen otoksistaan tehtiin kaupallisiin tarkoituksiin postikortteja aiheesta riippuen suurinakin painoksina. Tämän kuvan lisäksi Kangasniemellä oli 50-luvun lopulla postikorttiaiheena myynnissä ainakin näkymä kellotapulista kirkkoaukiolle.