Osuuskaupan Kutemajärven sivumyymälä A Tämä mielenkiintoinen 50-luvun puolivälin otos Kutemajärven keskustasta julkaistiin kirjassa Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1957. Kirjan lainasi käyttöömme Liisa Pilves toukokuussa 2008. Kutemajärven Osuuskaupan sivuliike näkyy kuvassa tien oikealla puolella kuusen katveessa. Edellisen kuvan Kutemajärven Osuuskaupan sivuliikkeen kohta kuvattuna melko samoilta sijoilta 16.7.2009 (S&J). Edellisten kuvien Kutemajärven Osuuskaupan sivuliikkeen kohta kuvattuna melko samoilta sijoilta loppiaisena 6.1.2010 (S&J). Kutemajärven Osuuskaupan sivuliike aloitti toimintansa tammikuussa 1908. Päämyymälä 'kirkolla' oli aloittanut edellisvuonna toimintansa ja Läsäkoskelle oli ehditty samana vuonna perustaa ensimmäinen sivuliike. Tämä kuva on kirjasta 'Osuuskauppa 1907-57' ja siinä Martti Väinölä kirjoittaa (1957): Päätös sivumyymälän avaamisesta Kutemajärvelle tehtiin joulukuussa 1907, mutta kaupanteko myymälässä alkoi seuraavan vuoden tammikuussa. Huoneisto myymälää varten ostettiin maanviljelijä Matti Ikoselta. Kylässä toimivat innokkaina myymälän puuhaajina mm. Akseli Viinikainen, Asarias Tiihonen ja Otto Tiihonen. Myymälän epäedullisen sijainnin takia ostettiin liikemies Kalle Reinikaiselta v.1940 liiketalo ja tontti. Rakennus kunnostettiin v.1941-42 ja myymälä muutettiin siihen. Myöhemmin rakennettiin tontille uusi varastorakennus. Myymälän monista hoitajista tulkoon mainituksi Jooseppi Sällinen, joka hoiti sitä vuodet 1929-55. Nykyisin (1957) toimii myymälän hoitajana rouva Hilma Tiitinen. Hän otti toimen vastaan v.1956. Nykyinen (1957) myymälätoimikunta: emäntä Saimi Viinikainen sekä maanviljelijät Toivo Laitinen, Arvi Tiihonen ja Väinö Viinikainen. Tämä kuva Osuuskaupan Kutemajärven sivumyymälästä on puolestaan kirjasta 'Kangasniemen Osuuskauppa 1907-47', missä Wiljam Sarjala luettelee sivumyymälässa toiminutta henkilökuntaa (1948): Myymälänhoitajina ovat toimineet T.Asikainen, O.Piekiäinen, Kalle Lappalainen, Oskar Toivakka, Hjalmar Grönfors, Arvi Kiiskinen, Pekka Kuittinen, Mikko Pietarinen, Pekka Väisänen, Matti Manninen sekä 1.5.1929 lähtien Jooseppi Sällinen. Apulaisina ovat olleet Ilmi Sällinen ja Kerttu Manninen. Myymälä toimii nykyisin (1948) omassa huoneustossa, joka ostettiin liikemies Kalle Reinikaiselta v.1940. Rakennus kunnostettiin vuosina 1941-42. Tämä kuva myymälänhoitaja Jooseppi Sällisestä on Wiljam Sarjalan kirjoittamasta kirjasta Kangasniemen Osuuskauppa 1907-1947, missä Sarjala kirjoittaa (1948): Jooseppi Sällinen (synt. 5.12.1895) oli saanut jo kauppakokemusta ennenkuin tuli 1.5.1929 Kutemajärven sivuliikkeen hoitajaksi. Karjalaissyntyiseksi vaikuttaa hän liian hiljaiselta ja varovaiselta, jonka takia hänen paikkakunnalle tultua, rohjettiin vakavasti epäillä, ettei hän pitäisi puolia muita kauppoja vastaan. Epäilykset osoittautuivat kuitenkin jo ensimmäisenä vuotena turhiksi. Hiljaisen ja vaatimattoman ulkokuoren sisään on sopinut kuitenkin tarpeellinen annos kauppamiehelle välttämättömia avuja: palvelushalua, hyväntahtoista ymmättystä ja johdonmukaisuutta. Nämä avut ovat tehneet Sällisestä paljon pidetyn kauppamiehen (1948). Entisen 'Kutemajärven Osuuskaupan sivuliikkeen' maisemia kuvattuna loppiaisena 6.1.2010 (S&J). Keskustaajama oli saanut lahjoituksena katuvalot muutamia vuosia aiemmin. Kauppa ei enää toimi entisissä tiloissa, K - Kutemajärven Talouskauppa Ky on saanut mainoksensa piharakennuksen seinään, Nalikan Jakelu on saanut myös oman kylttinsä. Melkein lumen peitossa olevassa tienviitassa lukee Paappalantie. Kuvattu 6.1.2010 (S&J). Ristilä - Osuuskaupan myymälä v. 1941 - piirsi alkuvuodesta 1995 lukion kuvaamataidon projektityöhönsä Anu Liikanen: Myymälänhoitajat: Jooseppi Sällinen 1941-1955, Hilma ja Väinö Tiitinen 1955-1981. Nykyinen (1995) omistaja Arvi Sallinen. Jooseppi Sällinen oli aloittanut Kutemajärven Osuuskaupan sivumyymälän hoitamisen muissa tiloissa siis jo v. 1929. Entisen Kutemajärven Osuuskaupan sivuliikkeen kohdilta kuvattu 16.7.2009 (S&J).

Kutemajärven Talouskauppa: B) Kangasniemen Kunnallislehti (Arja Reinikainen) uutisoi 17.1.2013 Kutemajärven Talouskaupan toimenkuvan laajentamisesta Mikkelin suuntaan. Keski-Suomen Yle-Uutiset kertoi Kutemajärven Talouskaupan laajentaneen myymäläautotoimintaansa menestyksekkäästi myös Keski-Suomen puolelle. Alkuvuonna 1986 lehtijutussa muisteltiin Kutemajärven Talouskaupan 30-vuotista taivalta - Kaija ja Heikki Huoponen (Antti Ikosen leikekirjasta, kiitos).

Nalikkatori: C) Kutemajärven 'Nalikkatori' kuvattuna postikortissa (kuvaus: Keijo Kääriäinen, Lahti). Kortti käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. 'Nalikkatori'-nimitys viittaa Korholan koulurakennuksen ja entisen kauppapaikan läheiseen avoimeen kylän keskustaseutuun. (Viljo Häkkinen, sähköposti 1.2.2010): Ruokomäessäkin on Nalikkatoriksi kutsuttu paikka: Uudistalolle menevä tie ja oikealle Takkamäkeen menevä tie ja tämä risteys tarkoitti juuri sitä Nalikkatoria, jota kolmekymmenluvun nuoriso käytti lauantai-iltaisin kokoontumispaikkana. Kutemajärvellä on siis eri - saman niminen paikka. Mitä Nalikkatori-nimi kuvaa? En tiedä, enkä ole kuullut kenenkään edes asiasta puhuneen siinä mielessä. Nalikalla usein tarkoitetaan pientä puupalikkaa tai klapia. En osaa sanoa kuinka se tähän liittyy? (J.Joutsi, 2.2.2010): Nykysuomen sanakirjan mukaan sanalla nalikka on kaksi merkitystä: a) noin 40cm:n pituinen halko ja b) puolikasvuinen poika, nallikka. Jos risteyksessä nuorisoa parveili ja aikaansa kulutti, saattoi joku iäkkäämpi kulkija heitä nalikoiksi kutsua ja siitä nimi tarttui? Rinnakkaissanamuotona myös nassikka. Kutemajärven kyläsuunnitelma, 2013: Maisemoitu kyläkeskuksen ja Nalikkatorin ympäristö uusine opastauluineen toivottavat matkailijan pysähtymään Kutemajärvelle. Matkailija saa kyläkeskuksesta moni-puolista tietoa erilaisista palvelu- ja matkailupaketeista. Tämän mahdollistaa kylän eri yrittäjien tehokas verkottuminen (kuljetus, ruokailu, ohjelmapalvelut, majoittuminen, käsityöt, maataloustuotteet jne). Yhtäläisesti näistä uudistetuista palveluista nauttivat niin kesäasukkaat kuin vakinaiset kutemajärveläiset. Verkottuminen on tehokkaimmillaan, kun siinä on yrityksiä Kangasniemen muistakin kylistä. Kyläkeskuksen ilmeen parantaminen: 1) valaistuksen parantaminen, 2) katokselliset bussipysäkit, 3) jätekatos ja 4) Nalikkatorin alueen maisemanhoito, hiekkakentän kunnostaminen, esiintymislava. Uudet toiminnot ja hankinnat: 1) kohtaamis- ja harrastuspaikka Korholan koululle kerran viikossa, 2) lauantaitori kerran tai pari kertaa kesässä, 3) vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyö, 4) megafoni yleisötapahtumia varten ja 5) Palveluesitteen tekeminen. Korholan koulurakennus - Kutemajärvellä. Kuva koulun nettisivulta - kuvaajan nimeä ei ole mainittu. Sama koulurakennus siis kuin ylempänä postikortissa. Tämän jo alunperin kopioidun kuvan saimme käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Alkuperäinen kuvateksti: Aluksi toimi kiertokoulu eri taloissa, opettajina toimivat ainakin seuraavat henkilöt: Selma Venäläinen, Turpeenoja, Santra Hokkanen, Eeva Arkko, Alma Kartano, Josefiina Tiihonen ja Hilma Hämäläinen. Kunta osti tontin Tenkkelin maalta. Tontti sai nimekseen Tietoniemi, johon kunta rakensi v. 1902 valmistuneen koulurakennuksen, jossa koulu on toiminut koko ajan ja toimii edelleenkin. Tämän lisäksi pidettiin alakansakoulua (1-.2 luokat) vuosina 1930-37 Mäkitalossa. Korholan koulun oppilaiden ajatuksia Kutemajärven kylästä (kyläsuunnitelmasta): Kylässä hyvää: - Tässä kylässä on monenlaista hyvää. Tämä kylä on ihan hyvä. - Kylällä parasta on, että täällä on K-kauppa, jonne aion mennä töihin. - Kylä on rauhallinen ja kaikki asukkaat ovat ystävällisiä. Naapurit auttavat hyvin. Viihdyn kylällä todella hyvin. - Kylä järjestää paljon tapahtumia ja se on hyvä. - Meillä on todella hyvä koulu. Parasta on että Korholan koulu on vielä Kutemajärvellä. Hyvää on että on kyläkoulu ja hyvät maastot koulussa. - Luontoa on joka puolella ja ilma on raikasta. Järvissä on mukava uida, koska ne ovat puhtaita. - Täällä on hyvä kalastaa, sienestää ja marjastaa. - Hyvä asia on se, että autoja ja liikennettä on hyvin vähän suurkaupunkeihin verrattuna. - Tiet ovat hyvässä kunnossa eikä ne ole joten liian hiekoitettuja joten niillä voi silloin tällöin hiihtää. - Kesällä on hyvä pelata jalkapalloa kentällä. On hyvä kun syksyllä ja keväällä pääsee pyörällä kouluun. - Jouluvalojen sytyttäminen on hyvä tapahtuma. - Hyvät matkailumahdollisuudet. Kylään tarvittaisiin: - Tänne voitaisiin tehdä paljon omakotitaloja myytäväksi, että tulisi paljon lapsi-perheitä, ja koulua ei lopetettaisi. - Koululla pitäisi olla enemmän liikuntatarvikkeita. Lisää kiipeilytelineitä, keinuja ja uusi ATK-pöytä. Pihan pitäisi olla isompi. Koululle tarvitaan ruohokenttä ja sitä haluaisin todella paljon. Jalkapallokenttä voisi olla joka talvi jäädytetty. - Tiettyjä soittotunteja voisi pitää koululla koska joutuu kulkemaan kotoa kirkolle. - Kallion kohdalla voisi olla aita, jotta kukaan pikkulapsista ei menisi sinne ja tippuisi järveen. - Pulkkamäki voisi olla paremmassa rinteessä. Tänne voitaisiin tehdä pururata, jossa voisi lenkkeillä ja hiihtää. - Kylällä voisi olla urheilutapahtumia, esimerkiksi enemmän jalkapallo-otteluita koululaisille. - Kylässä voisi olla enemmän maatiloja. - Urheilukauppojen pitäisi olla suurempia ja niissä voisi olla kaikkea hyödyllistä jalkapallotavaraa. Kylällä voisi olla teiden varrella jäätelökioskeja. - Voisi tehdä erillisen karkkikaupan. Kylällä pitäisi olla pizzeria ja sarjakuvakauppa. Kylä tarvitsee pelihallin ja uuden ravintolan. Kauppoja voisi olla enemmän. - Nalikan torilla voisi olla tapahtumia, esim. vuosittainen karnevaalitapahtuma. - Olisi joku nähtävyys, vaikka patsas. Jotain seuroja. Tänne tulisi pankki. Uimahalli pitäisi saada. Rakennuksia Nalikantorille. Tarvitaan ylitystie, hirviaitoja. - Olisi Kutemajärven tv-ohjelma. Kaikki ystävystyisivät toisiinsa. - Taloja kunnostettaisiin. Ihmisiä voisi tulla kylälle enemmän. - Vuorikiipeilyä koulun kalliolle. Köysirata olisi kiva. Voisi olla ralleja enemmän. Moottorikelkkasafari. Pilkkikisoja kanssa. Talvella hiihtolatuja, laskettelukeskus. - Tänne tulisi turisteja. Enemmän maisemajuttuja turisteille. - Vähemmän tapahtumia. Kutemajärven seura voisi järjestää enemmän tapahtumia. Saataisiin enemmän rahaa. Muuta sanottavaa: - Koulun pitäisi alkaa myöhemmin, että voisi nukkua pitempään. Kunnon luokka-rauha. Enemmän opeja! - Lammessa pitäisi pystyä uimaan, joten sieltä pitäisi ottaa mömmöt pois. Lammesta täytyy saada paljon enemmän kalaa. - Luontopolkua voisi parantaa. Ei tehtäisi enää metsäaukeita. Ei sotkettaisi luontoa. Enemmän luontoa, puita tai pensaita. Lampi pitää puhdistaa. - Kyläkaupassa ei tarvitsisi myydä alkoholia tai tupakkaa. Tänne voisi tehdä porttikiellon niille jotka polttavat tupakkaa tai juovat paljon alkoholia. - Korholan koulun keittäjää ei saa potkia pois. - Roskanpoistotapahtumia. Teiden ojat voisi siivota. Teitä voisi parantaa. - Ei tulisi koskaan tehtaita. Vähemmän autoja ja rekkoja. Isommat asumismahdollisuudet. Ylimääräiset tai tarpeettomat rakennukset pitää purkaa.

Entinen Alajoen kansakoulu ~ Kangasniemen kunta lahjoitti Suomen Parkinson-liitolle 13.12.1991. D) Saimme tämän postikortin käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Entinen Alajoen kansakoulu, jonka Kangasniemen kunta lahjoitti Suomen Parkinson-liitolle 13.12.1991. Toimintakeskus Kouluranta-postikortin kuvasi Jouni Oksanen ja sen kustansi Art Jonesko Ky, Kortti on postitettu Kangasniemeltä Loimaalle 7.6.2006. Tämä kuva entisestä Alajoen koulusta eli myöhemmästä Koulurannasta on peräisin kohteen nettisivuilta (heinäkuu 2013 ~ kiitos): Toimintakeskus Koulurannan tarkoituksena on edistää ja kehittää eri sairausryhmiä edustavien yhdistysten, yhteisöjen sekä yksityishenkilöiden yhteistyötä ja toimia niiden yhdyssiteenä. Toimintakeskus Kouluranta sijaitsee Kangasniemen kunnassa, Kutemajärven kylässä ja on entinen Alajoen kansakoulu, jonka Kangasniemen kunta lahjoitti Suomen Parkinson-liitolle 13.12.1991. Suomen Parkinson-liitto lahjoitti Koulurannan Toimintakeskus Kouluranta ry:lle 1.12.2011. Koulurannalla on oma 2,17 ha tontti joka rajoittuu Kutemajärveen ja omaa rantaa on n. 150 m sekä toimitiloja seuraavasti : - päärakennus, jossa majoitus 16 henkilölle, kokoustiloja 2 kpl, juhlatilat n, 100 henkilölle, keittiö, ruokailutilat ja saunatilat. - rantasauna, jossa takkatupa ( majoitus 2-3 henkilölle, ei talvella ). Lisäksi ulkorakennus, jossa kaksi kesäaittaa ( majoitus 4 henkilölle ), kota, jossa tilaa n. 20 henkilölle, metsäkirkko n. 100 henkilölle, pururata n. 1 km (ja ulkoliikuntavälineet), minigolf ( 6 rataa ) ja ulkokenttä ( lentopallo, sulkapallo ) KOULURANTA ON ERINOMAINEN PAIKKA HÄIDEN (VIHKIMINEN METSÄKIRKOSSA ) SUKUJUHLIEN, KESÄPÄIVIEN, YM. TILAISUUKSIEN PITÄMISTÄ VARTEN. Koulurannan kokoustila - kuva kohteen omilta nettisivuilta (heinäkuu 2013 ~ kiitos).

Kutemajärven Osuuskassa (alkaen v.1908): E) Kutemajärven Osuuskassan opettaja-kirjanpitäjä Ville Pekkola perheineen ('Osuuspankki 1908-2008'-kirjasta). Kangasniemen ensimmäinen osuuskassa oli perustettu 15.2.1908 Kauppilaan, toinen kassa perustettiin jo kaksi päivää myöhemmin eli 17.2.1908 Kutemajärvelle. Kymmenen perustajajäsentä olivat: opettaja Ville Pekkola (Korhola), maanviljelijät Valeria Lahikainen, Kaarlo Tissari, kaupanhoitaja Taavetti Asikainen ja maanviljelijät Benjamin Laitinen, Heikki Partti, Albin Vianter, Otto Hokkanen, Asarias Tiihonen ja Akseli Viinikainen (Kutemajärvi). Kassan toimipiiriksi vahvistettiin Kutemajärven ja Vihaven kylät ('Osuuspankki 1908-2008'-kirja). Tässä kuvassa ollaan Hännilän talon eli silloisen 'Kutemajärven Osuuskassan' toimipaikan edustalla. Kassa toimi tässä talossa vuodet 1925-33, jolloin kassanhoitajana toimi kuvassa oikealla näkyvä Arvi Tiihonen. Vasemmalla kuvassa Arvin isä Asarias Tiihonen, joka oli kassan peristajia ja sen hallituksen entinen jäsen. Talon seinässä näkyy kassan emaloitu nimikilpi. Kuva on kirjasta 'Kangasniemen Osuuspankki 1908-2008' ja kuvan lähteeksi on merkitty 'OP-Keskus'. Kutemajärven Osuuskassan toimipaikat: Korholan kansakoulu (1909-1919), Jänismäki (1919-1925), Hännilän talo (1925-33), Ylölänmäen talo (1934-53), Pajulan torppa (1953-54) ja 'Puhelinosuuskunnan talo' (1954-92). Pitäjän kassat yhdistyivät v.1963 'Kangasniemen Osuuskassaksi/pankiksi' ja Kutemajärven kassasta tuli 'sivukonttori'. Kutemajärven Osuuskassan toimihenkilöt: Ville Pekkola (1909-21), Oskar Toivakka (1922-24), Arvi Tiihonen (1925-33), Kalle Hänninen (1934-52, 1960-61), Ritva Toivakka (1953), Laura Laitinen (1954-57), Matti Laitinen (kassanjohtajana 1962, konttorinhoitajana vuoteen 1992 asti). Saimme tämän kuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Alkuperäinen kuvateksti: Kuvassa on Kutemajärven Puhelinosuuskunnalta ostettu hirsirakenteinen talo talvisessa asussa 1960-luvun alussa. Tässä rakennuksessa osuuskassan toiminta aloitettiin päädyssä olevasta sisäänkäynnistä 1950-luvun lopulla. Osuuskassan toiminta on tapahtunut eri paikoissa: kansakoululla, Hännilässä (nyk. Veikko Tiihonen), Ylölänmäellä (nyk. Leo Hänninen), Koivurinteellä (nyk. Ari Huoponen), Pajulassa (nyk. Eero Nykänen) ja puhelinosuuskunnan talossa. Seppo Turkin kokoelmien alkuperäistä kuvatekstiä - Vesa Häkkisen välityksellä huhtikuussa 2003 - kiitos. Matti Laitinen palveli Kutemajärven pankkivirkailijana vuodet 1962-92 (kuva kirjasta Osuuspankki 1908-2008). Matti Laitinen kertoo 'Osuuspankki 1908-2008'-kirjassa oman pankkiuransa syntyvaiheilta mielenkiintoisen tarinan kirkonkylän pankinjohtaja Otto Ropposen tapaamisesta: Urani alkunaikoina kyläkassamme johtaja Kalle Hänninen täytti jo 68 vuotta. Tarkastuskirjoihin ilmestyi merkintä johtajan yli-ikäisyydestä. Päätin ottaa tilaisuudesta vaarin ja pyrkiä kassaan harjoittelijaksi. Lähdin hakemaan Otto Ropposelta lausuntoa. Hän istui valtaistuimellaan tutussa paikassa Kangasniemen Osuuskassassa. Kuultuaan asiani Otto sanoi: 'Voisitko antaa jonkin käsialanäytteen?'. Olin toiminut lasten ja nuorten urheiluohjaajana, joten taskussani sattui olemaan valmennettavien nimilista. Otto silmäili sitä ja lausahti: 'Saahan tästä selvän!'. Sitten hän innostui ajatuksesta: 'Olet oman kylän poikana Herran lahja sille paikalle!'. Niin pääsin syyskuun 1962 alussa kokeilemaan harjoittelijana siipiäni kyläni kassassa.' (haastattelun koonnut Ahti Kovanen).

Riätälin kauppa Kutkylässä: F) Riätälin kauppa Kutkylässä ~ kuvasi alkuvuodesta 1995 lukion kuvaamataidon projektityöhönsä Anu Liikanen: Toiminut 1955-1974, kauppiaat ja nykyiset (1995) omistajat: Aino ja Vilho Seppänen. Kutkylä sijaitsee Kutemajärven keskustaajamasta muutamia kilometrejä Pieksämäen suuntaan ja Alajoen kohdilta Koittilan sivutietä saman verran luoteeseen. Riitta ja Pertti Kosonen lähettivät 23.11.2016 em. Riätälin kaupan omistaneiden Aino ja Vilho Seppäsen pojan Jussi Seppäsen ylöskirjoittamia muistikuvia - kiitos kaikille myötävaikuttajille: Muistikuvia Riätälin kaupan vaiheista * (muistiin merkinnyt puotipoikana 1962-63 toiminut Jussi Seppänen). Riätälin kaupan elinkaari: Kutkylällä syntynyt Vilho Otonpoika Seppänen (1913 - 1989) oli päässyt räätälin oppiin Juvalle kansakoulun käytyään. Ennen asevelvollisuutta ja talvi- ja jatkosotia hän toimi räätälin oppipoikana Juvalla ja Hankasalmella. Sotareissuilta palattuaan hän jatkoi räätälin töitä kiertämällä talosta taloon myös Kutemajärvellä. Kutkylän silloiset isännät olivat tarjonneet räätälille rakennuskelpoista tonttia kylältä ja ehdottaneet rakentamaan mökin ja asettumaan aloilleen. Näin kylälle tuli Riätälin mökki 1946 tienoilla, vuotta myöhemmin hän avioitui Aino Romon kanssa. Tuohon aikaan räätälintöitä riitti. Mittatyönä valmistetut miesten työvaatteet, puvut ja turkit oli haluttuja vaatekappaleita. Ajat muuttuivat silloin niin kuin aina ja todennäköisesti valmisvaateteollisuus alkoi vaikuttaa räätälin työtilauksien määrään. Kyläkaupan perustaminen oli tullut ajankohtaiseksi 1955. Aluksi kauppa toimi riätälin mökin kamarissa. Seuraavana kesänä kuitenkin oli rakennettava lisätilaa toimintaa varten, eli rakennus sai nykyisen muotonsa. Kauppa toimi vuoden 1974  loppuun saakka. Kaupan lopettamiseen oli useitakin syitä. Kaupan palvelutason nostaminen ajan vaatimusten mukaiseksi ei ollut mahdollista Riätälin mökissä. Myös kylän väkiluku väheni monestakin syystä. Pääasiallisesti kauppaa hoitaneen äiti-Ainon  sairastuttua vakavasti vuotta aikaisemmin oli lopettamispäätös tuolloin väistämätön. Puotipojan muistikuvia kaupasta: Kauppa oli ajalleen tyypillinen pienimuotoinen sekatavarakauppa. Kaupan aukioloajat olivat melko liukuvat perustuen asiakkaiden tarpeisiin. Tavarat tilattiin tukkukaupalta Canth & Kumppanit Pieksämäki, kirjeitse, ihan sen takia ettei ollut puhelinta. Tuotevalikoimaan kuului päivittäistavaroita kuten jauhoja, ryynejä, kahvia, sokeria, suolaa, hiiva, rasvasillit, tupakat, karamellit, hevosen kengät, nauloja, pokasahan teriä yms. Useimmat noista tuotteista oli ns. irtotavaraa eli ne punnittiin mekaanisella punnusvaa'alla. Samalla vaa'alla punnittiin niin 1,5 kg sokeripussi kuin hevosenkengätkin. Myös limonaadit kuten Portteri,Pyynikin Helmi, Sitruunasooda ja Apsi olivat suosittuja Pilsnerin ja Vaarinkaljan ohella. Lisäksi makkarat ja lihat oli "tilaustavaraa" , ne toi silloisen Karjaportin kuorma-auto Mikkelistä kerran viikossa aina edellisenä viikkona tehtyjen tilausten perusteella. Puotipojan kannalta haastavimpia tehtäviä oli varsinkin talvella irrottaa kylmässä varastossa olleesta jäisestä puutynnyristä rasvasilli punnittavaksi ja voipaperiin pakattavaksi asiakkaalle. Kesäkuumalla makkaroiden ja lihojen säilytys oli myös haasteellista, huomioiden että kaupassa ei ollut sähköjä eli jääkaappia tai pakastinta ei myöskään ollut. Terveystarkastaja kävi kerran vuodessa tarkistamassa myymälän tilat ja toiminnot. Kaupan alla oleva maakellari oli hyväksytty viileäsäilytystilaksi ja oikein pahan päivän tullen makkarat ja lihat laskettiin ämpärissä kaivoon jäähtymään.  Kutkylä oli tuohon aikaan elinvoimainen ja virkeä maanviljelys- ja karjatiloja käsittävä yhteisö. Riätälin kaupan asiakkaina oli poikkeuksetta kaikki silloiset kylän taloudet. Asiakkaiden kaupassakäynti oli tarpeellisten tavaroiden hankkimisen lisäksi mielestäni mainio sosiaalinen tapahtuma. Kauppaan saattoi kertyä useampia kylänmiehiä ja -naisia jutustelemaan ja tasaamaan tietoja kuten Valjakan Esko asian ilmaisi. .

G) Kuvassa on 'poikkileikkaus Kutemajärven Puntalan talon luhtiaitasta'.(kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, piirros Jouko Kankkunen - kesät 1937-38). Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista' ('Savotar IV' ~ 1949, 'Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja'). Kaukonen kirjoittaa: Luhdilliset aitat ovat aikoinaan kotiutuneet Etelä-Savoon ja tulleet esim. Pieksämäellä, Kangasniemellä, Hirvensalmella ja Mikkelin pitäjässä 1800-luvulla verrattain yleisiksi yksinäisaittojen ohella 'raitin' laitamilla. Niiden muisteltiin tulleen muotiin vauraissa taloissa 1800-luvun alkupuolella. 1930-luvun lopulla luhtiaittoja oli muutamia kymmeniä Kangasniemellä jäljellä. Pihamaita uusittaessa niitä on purettu, ja hirret on käytetty eri tarkoituksiin. Uusia luhtiaittoja ei liene enää 1900-luvulla rakennettu, sillä nykyisin uusia aittoja tehdään puun säästämiseksi usein laudoista. Muutaman kymmenen vuoden perästä tuskin on enää montakaan vanhaa kunnossaan olevaa luhtiaittaa nähtävissä. Kangasniemen luhti- eli piisiaitat ovat rakenteeltaan samantyyppisiä eri puolilla pitäjää. Niissä on erotettavissa kaksi eri muotoa, joita näin myös Pieksämäellä ja Hirvensalmella. Toisessa on kaksi aittaa päällekäin, ovet ja luhti ovat toisessa päätyseinässä. Kaksi rinnakkaista aittaa sekä ala- että yläkerrassa sisältävä nelihuoneinen 'luhtirivi' on yleisempi. Solan rinta on avoin sekä edestä että sivulta. Sivuseinän puoli on useimmiten kaarevalle aukolle veistetty, mutta näkee myös kokonaan avonaisia luhdin eli piisin sivuja. 'Luhti'-nimitystä ei tunneta Hirvensalmella eikä Kangasniemen eteläosassa, esim. Hokan kylässä, vaan siellä puhutaan 'piisiaitasta'. 'Piisi' tarkoittaa ulkonevaa, avorintaista osaa. Opettaja O.Kuitusen mukaan Kangasniemen Hirvensalmen puolisella kolkalla käytetään aitan ja kokkitallin luhdista myös nimitystä 'pelsin'. 'Luhti'-nimitys on harvinainen, 'kaksinkertaiseksi aitaksi' tai 'yläaitaksi' (yläkertaa tarkoittaen) luhtiaittaa usein nimitetään, samoin esim. Pieksämäellä, jossa taas en tavannut 'piisiaitta'-nimitystä. (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)

Alahovi: H) Alahovin päärakennus - kuvattu koulun kuvaamataidon oppilastyönä ilmeisesti 80-luvulla. (Etelä-Savon rakennusperintö-kirja, 1984). Alahovi, Kutemajärvi: Entinen Savon jalkaväkirykmentin majurin virkatalo, jonka rakennukset ovat osat maantieltä avautuvaa kaunista pelto- ja järvimaisemaa. Päärakennuksen vanhempi osa on vuodelta 1759 ja laajennusosa vuodelta 1856. Osittain kaksikerroksinen hirsirakennus on vuorattu ja sitä somistaa pihan puoleisella sivulla poikkipääty. Tiivistä pihapiiriä reunustavat mm. hirsinavetta vuodelta 1901, tuparakennus, kaksikerroksisia aittoja 1800-luvulta sekä tuuheita koivuja ja vaahteroita. Yksityiskäytössä. Alempana tässä kuvaruudussa vielä yksitoista kuvaa Alahovista, sen piharakennuksista ja lähiympäristöstä - kaikki kuvat otettu loppiaisena 6.1.2010 (S&J). 'Tulosuunta' kuvissa etelästä Vihavelta pohjoiseen Kutemajärven suuntaan.

Alahovilta Kutemajärven kyläkeskustan suuntaan: 1. I) Alahovin luota kuvattu pohjoiseen Kutemajärven kyläkeskuksen suuntaan, vasemmalla erottuu ilmeisesti 'Ylähovi' - kuvattu loppiaisena 6.1.2010 (S&J). Kaikki alla olevatkin kuvat ovat samalta päivämäärältä 'ajosuunnan mukaisesti' sijoitettuna. 2. 3. 4. Kuvissa #3 ja #4 sama kuvauspaikka (6.1.2010 ~ S&J). 5. 6. Kuvissa #5 ja #6 sama kuvauspaikka (6.1.2010 ~ S&J). 7. Kuva #7 on jo Kangasniemi-Pieksämäki-maantieltä juuri ennen Kutemajärven kyläkeskustaa (6.1.2010 ~ S&J).

Tenkkeli: Kutemajärven kyytiasema: J) Pertti Kosonen toimitti 12.2 2015 (kiitos) ylläolevan kuvan seuraavin saatesanoin: Otto ja Anni Tissari lapsineen Tenkkelin pihassa Kutemajärvelä. Tuvan päädyssä olevassa opastekyltissä lukee "Kutemajärven kyytiasema". Kuva otettu noin vuonna 1925. Auto Kutemajärven ensimmäinen "hoppavoortti". Samaisen Kutemajärven kyytipysäkin tarkastuspöytäkirja päivämäärältä 17.10.1927 (asiakirjan toimitti 12.2.2015 Pertti Kosonen - kiitos). Kutemajärven Tenkkelin hiilimiilulla: Pertti Kosonen toimitti 17.3 2015 (kiitos) ylläolevan kuvan seuraavin saatesanoin: " Otto Tissari Kutemajärven Tenkkelin hiilimiilulla. Otto Tissari säkittää puuhiiliä, joita hän toimitti häkäpönttöautoihin polttoaineeksi sotien aikana ja välittömästi sotien jälkeen - jopa puolustuslaitokselle oli isot toimitussopimukset. Taustalla työmies Olli Nykänen." Pertti Kososen kuvasatoa tämäkin (17.3.2015, kiitos): " Kutemajärven ensimmäinen kuorma-auto vuodelta 1937 - Chevrolet eli "letukka". Kyseinen auto soutui todennäköisesti sotaan, myöhemmät dokumentit puuttuvat. Auton omisti Otto Tissari, kuva otettu Alajoen myllyltä, jossa oli myös raamisaha. Myllyn ja sahan omisti Otto Tissari, joka toimitti sahatavaraa lähikaupunkien rakennusliikkeille. Hattupäinen mies kuvassa on Otto Tissari. Lavalla seisomassa Toivo Partti, joka oli autonkuljettajana, myöhemmin sotien jälkeen hän toimi kirkonkylällä itsenäisenä kuorma-autoilijana. Pertti Kososen kuvasatoa edelleen (17.3.2015, kiitos): "Tenkkelin Otto Tissarilta joutui henkilöauto merkiltään Pontiac (De Lux Sedan vm. -38) sotaan - ja palautettiin. Ohessa pöytäkirja auton arvon alennuksesta komennusajalta."

Kutemajärven Valkeisenvuoren torppa (Hokkaset 1910-20-luvuilla): K) Ilkka Hokkanen Valkealasta lähetti (24.4.2012) tämän vanhan perheotoksen sukualbumistaan (Kangasniemen Kutemajärven kuvia): "Isäni Sulo Hokkanen oli kotoisin Kangasniemen Kutemajärveltä nyt jo kadonneesta Valkeisenvuori-torpasta, joka sijaitsi Pitkän Valkeislammen länsipuolella. Kuvassa takana Albin, Aadolf (Aati) ja Aliina. Edessä vasemmalta Otto, isoisäni isä Otto Antinpoika Hokkanen ja Anna Leena Hokkanen os. Lukkarinen." Ilkka Hokkanen lähetti (24.4.2012): "Takana vasemmalta Isoisäni Vilho Hokkanen ja Aadolf eli Aati - edessä istuu Aliina Hokkanen. Kuvat lienevät 1910-1920-luvulta." Ilkka Hokkanen lähetti (23.9.2013): "Tunnistan ainoastaan takarivissä toisena vasemmalta olevan isoisäni Vilho Hokkasen." Ilkka Hokkanen lähetti (23.9.2013): "Isosetäni Otto Otonpoika Hokkanen, viimeinen Vuoren torpassa asunut Hokkanen. Oton kohtaloksi koituivat Pitkärannan taistelut talvisodassa, hän haavoittui vaikeasti 26.2.1940 ja kuoli 31.5.1940 sotasairaalassa." Ilkka Hokkanen lähetti (23.9.2013): " Talvisodan aikana Vuoren torppaan muutti Tahvo Mannisen perhe, kuvassa kortinpeluussa talvisodan veteraanit Viljo Laitinen, Tahvo Manninen ja Toivo Tiihonen." Ilkka Hokkanen lähetti (23.9.2013): " Tahvo Mannisen perhe ~ Vuoren torppa 1940. Haarajoen perinnekirjan mukaan Vuoren torpan viimeinen asukas oli Lauri Reinikainen, joka muutti Haarajoelle 1959. Minua kiinnostaisi kaikki mahdollinen lisätieto kuvista ja Vuoren torpan viimeisistä vaiheista! (sivuston ylläpitäjän kautta esimerkiksi)." Ilkka Hokkanen lähetti 23.9.2013 tämän vanhan henkikirjan Kutemajärveltä: "Tuolloin Valkeisenvuori eli Vuoren torppa oli Henrik Toivakan omistaman Ahvenkangas-tilan torppa. Mökissä näyttää 1880-luvulla asuneen Josef Mieskolainen, joten isoisäni isä Otto Antinpoika Hokkanen perheineen lienee muuttanut Valkeisenvuoreen 1890-luvulla", kirjoittaa Ilkka Hokkanen saatesanoissaan.

Kutemajärven uutisia 1950-luvulla (Kangasniemen Kunnallislehti): L) Oikosulusta Kutemajärven Lähtelässä kertoi Kunnallislehti joulunumerossaan 22.12.1954. Tämä pikku-uutinen julkaistiin Knagansiemen Kunnallislehden kolmannessa numerossa 28.10.1953.

Vanha 'uskomustarina' (1935-36): M) (Sirkku Piispanen: Kansanomainen moraali - Tutkimus savolaisista ja pohjalaisista uskomustarinoista. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, 2009): Vastustava maaginen toiminta (Etelä-Savo, Kangasniemi, Kutemajärvi): Kangasniemen Kutemajärven kylässä L---n talossa joutui eräs noin 14 vuoden vanha poika paholaisen kuljetuksiin vuoden 1935 tietämillä. Sitten on aikaa kulunut noin 70–80 vuotta. Tapauksen kulku oli ollut seuraava: Talossa oli ollut parhaillaan lannanajo eli ”sonnanviättö”, kuten sanotaan. Talonpoika ja renkipoika olivat menneet ruokatunnilla uimaan, mutta ne olivat isännän mielestä viipyneet liian kauan. Tästä oli isäntä kovasti suuttunut ja kironnut pojat ”paholaisen” vietäviksi. Kun sitten pojat olivat tulleet pihamaalle, oli talon poika Samuli äkkiä tempautunut ilmaan ja lentänyt portin yli ja lähtenyt menemään kovaa vauhtia länteen päin isolle suolle. Isä oli juossut jälessä, muttei saavuttanut poikaansa. Poika ei tullut kotiin, eikä löytynyt mistään, vaikka joukolla oli etsitty. Huomessapäivänä oli pojan isä lähtenyt tästä asiasta tietäjän puheille. Sattui näet muutaman virstan päässä olemaan uuninteossa virkansa menettänyt entinen kirkon pykmestari, kuuluisa tietäjä Eerikki Leppänen. Kun sitten tietäjä sai hänelle varatun viinapullon, oli hän sitä maistellut ja katsellut viinan läpi. Oli vihdoin sanonut: ”Kun menet kotiisi, niin poikasikin tulee samassa.” Kun isä sitten tuli kotiansa, näki hän poikansa tulevan kovasti juosten kartanon ympäri, joten isä luuli hänen sivu menevän. Mutta pihaan oli poika tullut ja kiertänyt siihen samaan porttiin, mistä oli vietykin. Kun sitten oli tiedusteltu, misä poika oli ollut, oli hän sanonut olleensa erään tuntemattoman pojan kanssa, joka lennätti häntä kovasti käsipielestä ja vei Kinavuoreen (noin kilometrin päässä talosta) ja makuutti siellä kallionkolossa. Kun etsijät olivat lähellä ja huhuilivat, oli tuntematoin poika sanonut, että ei virketä mittää, antaa niije ehtijä, ollaan vua piilossa. Muutenkin oli tuntematon poika ollut hyvin rattoisa, niin ettei hänen seurassaan tullut ikävä. Silloin kun isä oli tietäjän avulla poikaansa pelastamassa, oli tuntematon sanonut: ”Nyt sinua kaivataan kottii,” ja läksi poikaa juoksuttamaan kohta kotiin. (2585) Kangasniemi 1935–1936.

N) Kutemajärveä koskevia kysymyksiä/tiedusteluja: A) (Veli-Matti Tarvainen, sähköposti 19.3.2014): Olet kirjoittanut Kutemajärvestä. Isoisäni Edvard Tarvaisen vanhemmat ovat torpasta #20. Jos joku Kutemajärven nykyasukas tietäisi tarkemmin, missä kyseinen torppa #20 on sijainnut, voisin ajaa sinne ensi kesänä täältä Espoosta. Yhteydenotot voi helposti tehdä tämän sivuston ylläpitäjien kautta. Isoisäni oli Edvard Tarvainen 1.9.1878, hänen isänsä Tobias Tarvainen 16.7. 1847 (vaimo Karoliina Puranen) molemmat kuolleet 9.4.1918. Tobiaksen isä oli Jaakko Martinpoika Tarvainen ( Jacob Mårtensson Tarfwain) 10.6.1781 (puoliso Liisa Juhontytär Matilainen 1792 ). Jaakon isä oli Martti Jaakonpoika Tarvainen (Mårten Jacobsson Tarfwain) 10.1.1753 - puoliso Anna Halttunen s.1762. Asuivat Kutemajärven kylän torpassa N:O 20. Martin isä oli Jaakko Tarvainen s. 25.7.1722, puoliso kaiketi Maria Jöransdotter Suuronen (Halttula N:O 3). Talvisodan aikana Kanneljärveltä Silvaksen siirtolaisperhe evakossa Kutemajärven Pekkalan talossa: B) On pyydetty kysymään, onko jollakin kerrottavana lisää Kutemajärven Pekkalan talon osalta seuraavasta aiheesta, joka perustuu Osmo Silvaksen (syntyisin Kanneljärven pitäjän Saatjärveltä 1928) kirjoittamiin Talvisodan ajan muistelmiin: 2.12.-39: Kanneljärveltä evakuoitua karjaa lastattiin iltayö. Viimeinen juna lähti 8.15 Perkjärven asemalta. Saavuttuamme Perkjärven asemalle siellä vallitsi melkoinen kaaos, kun karjaa ja tavaroita lastattiin avonaisiin tavaravaunuihin. Myöhemmin illalla ihmiset pääsivät tyhjiin umpinaisiin tavaravaunuihin. Junan lähtöä en muista, olin varmaan nukahtanut kylmästä ja väsymyksestä tavaravaunun lattialle. Muistan vasta kun vaunun luukusta näkyi päivänvaloa. Johonkin aikaan tulimme Mikkelin asemalle, josta meidät vietiin Mikkelin kirkkoon. Lotat olivat järjestäneet evakuoiduille lämmintä ruokaa, jota jakoivat kirkon käytävällä. Nukuimme kirkon penkeissä jonkin aikaa, kunnes matka jatkui kuorma- ja linja-autoilla. Kanneljärveläisten evakuointipaikaksi oli suunniteltu Eura ja Kauvatsa, mutta me päädyimme Kangasniemelle Kutemajärven kylään Pekkalan taloon. Talvisodan päätyttyä muutimme tilapäisesti sukulaisten luokse Ilomantsiin.

O) Kutemajärven Paappala ~ kirjallisia tietoja: (Von Beckerien sukuhistoriaa, 2012): VON BECKER, Anders (Axelin poika) s. Saris Seppälässä Sysmässä 13.12.1746. Vapaaehtoinen ja kadetti kadettikoulussa Tukholmassa. Kersantti tykistössä ja Helsingin kenttäpataljoonassa, ero ennen vuotta 1786, mutta osallistui vapaaehtoisena Porrassalmen taisteluun 1788 ja siellä hän haavoittui. Kuoli kartanossaan Paappalassa Kangasniemellä 12.4.1808 kuumeeseen. Avioitui 9.3.1786 Anna Sofia Sundströmin (s. Suomasema Orivesi 2.12.1762 k. Ylähovissa Kangasniemellä vanhuuteen) kanssa, joka oli Eräjärven kappalaisen Henrik Sundströmin ja Margareta Hoffmanin tytär. VON BECKER, Axel. s. Paappalassa 24.1.1793. Opiskelija Turussa 13.11.1808. Auskultantti Vaasan hovioikeudessa 19.3.1812. Varatuomari 20.10.1816. Varalääninsihteeri Viipurin läänissä isonjaon tapahtumisen aikaan 30.9.1817. Tuomarin arvo 11.11.1819. Ero 20.1.1821. Sisäänkirjattu Turun hovioikeuteen 8.4.1823. k. naimattomana Kangasniemen Pappilassa. 16.3.1852. VON BECKER, Johan Gideon. s. Paappalassa 21.2.1796. Opiskelija Turussa 4.10.1815. Filosofian maisteri (tohtori) 27.6.1823. Väliaikainen kollega Kuopion triviaalikoulussa 26.11.1828. Alempi kollega 9.11.1831. Pappisvihkimys Porvoossa 6.4.1839. Ylempi kollega samassa koulussa 17.4. sv. Ensimmäinen kollega korkeammassa alkeiskoulussa Kuopiossa 15.12.1842. Kirkkoherra Pälkjärvellä 5.12.1845. k. siellä naimattomana 18.9.1846. VON BECKER, Reinhold (Andersin poika) s. Paappalan kartanossa Kangasniemellä 26.12.1788. Opiskelija Turussa 6.6.1807. Filosofian kandidaatti 1810. Fil. tohtori 6.7. sv. Historian dosentti Turun akatemiassa 23.6.1813. Konsistorin amanuenssi 24.2.1814. Apulaisprofessori historiassa 2.5.1816. Väliaikainen professori historiassa useita kertoja mm. 1824-27, 1832-34. Hoiti sitten suomen kielen kääntäjän tointa senaatissa 1829-56. Professorin arvo 16.4.1834. Pohjolan muinaiskirjoitusyhdistyksen jäsen. RrySt3 1857. Hallinnoi avioliiton kautta mm. Tarvolan, Ravea Lillgårdin ja Kerolan kartanoita. Kirjoitukset, katso Carpelan-Tudeer Helsingin yliopiston opettajia ja virkamiehiä (1925). Oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista 1831. K. Helsingissä 10.6.1858. Avioitui Nikkilässä Huittisissa 6.8.1822 Carolina Idestamin (as. n. 164) (s. Nikkilässä 29.7.1797 k. Helsingissä 5.12.1858 keuhkotulehdukseen) kanssa, joka oli Huittisten kirkkoherrn rovasti Daniel Idmanin ja Ulrika Charlotta Mörtengrenin tytär.