Kangasniemen Osuuskauppa 1907-57-kirjassa Martti Väinölä kirjoittaa:
Siikaselän kylään Osuuskaupan sivumyymälä perustettiin v.1949 ja toiminta alkoi kyseisen vuoden loppupuolella. Huoneisto vuokrattiin maanviljelijä Kalervo Aarniolta ja siinä myymälä toimii nykyisinkin (1957). Myymälälle on jo pitkään suunniteltu omaa nykyaikaisempaa taloa, mutta pääoman kireys on sen ehkäissyt. Nyt on suunnitelma jo niin pitkällä, että rakennustarvikkeita on paikalla ja tontti, joka sijaitsee aivan uuden kansakoulun läheisyydessä, on varattu. Toivottavasti päästään rakennuspuuhiin aivan lähiaikoina.
Myymälätoimikunnan muodostavat (1957) emäntä Impi Lahikainen sekä maanviljelijät Eino Pylvänäinen, Leo Hokkanen ja Albin Lukkarinen. Myymälänhoitajana toimii (1957) Pentti Ikonen.

Vuoden 1957 rakennussuunnitelmat toteutuivatkin ja kuvassa näkyy v.1957 valmistunut osuuskaupan uusi Siikaselän sivumyymälä. Kuva on Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987), kuvan haltijaksi on merkitty Aino Pajanti.
Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjan (1987) mukaan vuodet 1949-57 Osuuskauppa sijaitsi Kalervo Aarnion talossa (Eteläselkä). Ensimmäinen kaupanhoitaja oli ollut Siiri Romo, hänen jälkeensä Valma Tiihonen, Onni Pihavainio, Aarno Sappinen ja viidentenä eli vanhan kaupan viimeisenä Pentti Ikonen.
Pentti Ikosen ollessa kaupanhoitajana Osuuskauppa rakensi oman kauppatalon (Kaupparinne), joka sijaitsi Siikaselän koulua vastapäätä tien toisella puolella. Pentti Ikonen jatkoi hommassaan uudessakin rakennuksessa, kunnes uudeksi kaupanpitäjäksi tuli Irja Oranen. Häntä seurasivat Martti ja Aino Pajanti, heidän jälkeensä Seija Romo, jonka aikana v.1969 kauppatoiminta päättyi.
Kauimmin kaupanhoitajina Kaupparinteellä Siikaselän Osuuskaupassa toimivat Martti ja Aino Pajanti ~ yli kuusi vuotta. Kaupparinteen entisessä myymälärakennuksessa asui Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjan (1987) ilmestymisen aikaan Jukka Aivio.

Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987): Tavaroiden kuljetus Siikaselän Osuuskauppaan suoritettiin liikkeen omilla autoilla. Kaupassa myytiin kaikkea tavaraa; ruokatavaraa, taloustavaraa, rakennustarvikkeita sekä koneista lähtien öljyt ja polttoaineet. Varsinaista liikehuoneistoa ei kylällämme ollut muilla kuin Osuuskaupalla.

Samainen perinnekirja (1987) kertoo Siikaselällä toimineen muitakin kauppoja:
* Hospentorin-niminen kauppa toimi alkujaan Mäkelässä. Kauppahuoneena oli toiminut saunakamari ja sitä pitivät Josefiina ja Otto Laitinen. Kaupan paikka vaihtui myöhemmin Onnelan pellonpäähän asuin- ja kauppataloon. Josefina oli ymmärtänyt hyvän yleisöpalvelun päälle ~ kahvia oli tarjolla asiakkaille joka päivä. Laitisten kaupankäynnin ajoituksen kerrotaan sijoittuneen ajalle 1885-1905 (päättyi konkurssiin). Onnelan kaupparakennus purettiin aikanaan pois ja vietiin Kangasniemen kirkonkylään, missä siitä rakennettiin Ralliharjun komea rakennus Santalan sahan viereiselle kummulle. Verotoimisto toimi tässä nykyisen uimalan vieressä sijainneessa rakennuksessa 1940- ja 1950-luvuilla. Ralliharju on esitelty (kuvineen) sivustollamme tarkemmin jo sivulla #71. Mäkelä oli perinnekirjan ilmestymisen aikoihin (1987) kuulunut Martti Pajantille ja Onnela Lauri Salokankaalle.
* Lahikaisen talon poika Eino Lahikainen piti aitassa kauppaa vuosina 1925-35.
* Siikaselän Sinimäessä oli aittakauppa vuosina 1920-40 ~ kauppaa piti Sinimäen isäntä Otto Ikonen, jonka kuoltua perikunta piti kauppaa vielä kahdeksan vuotta. Sinimäki oli kirjan ilmestymisen aikaan v.1987 merkitty kuuluvaksi Toini Ikoselle.
* Häntälässä piti kauppaa vuoden 1914 tienoilla Otto Hykkönen. Urho Manninen oli jatkanut kauppatoimintaa 1920-luvun alkupuolella ~ kaupanhoitajana veljensä Einari Manninen. Vuodet 1925-34 paikalla jatkoi kauppiaana Otto Pylvänäinen. Vuonna 1934 paikalle siirtyi Papumäestä kauppiaaksi Eemel Hokkanen, joka kuitenkin jo seuraavana vuonna 1935 siirtyi Synsiölle Osuuskaupan kaupanhoitajaksi. Siikaselällä toimiessaan Eemel Hokkanen osti kauppatavaran Kangasniemeltä kauppias Roposelta. Tavarat tulivat Siikaselkään linja- tai meijeriautoilla. Eemel Hokkasen jälkeen vuosina 1935-40 kauppaa piti Häntälän isäntä Leo Hokkanen. Talvisota lopetti Häntälän aittakaupan toiminnan - kaupanteko kortteineen oli mennyt liian hankalaksi. Häntälä oli kirjan ilmestymisen aikaan v.1987 merkitty kuuluvaksi Veikko ja Reino Hokkaselle.

Kangasniemen historia IV-teos (Erkki Laitinen * 2015) esittelee seuraavasti Hyyrylä-Siikaselän kyläkaupat 1950-luvun puolivälissä:
OK Hankapohja - Rutakosken sivumyymälä * perustettu 1930 * lopetettu noin 1980.
KOK Siikaselän sivumyymälä * perustettu 1949 * lopetettu 1969.

Kangasniemen historia IV-teos (Erkki Laitinen * 2015) mainitsee, että sähkö saatiin Siikaselkään 1957 ja Hyyrylään 1961.

Tämä kuva Siikaselän vuonna 1957 valmistuneesta koulutalosta on Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Aino Pajanti).
Perinnekirjan mukaan (1987) Kangasniemen Siikaselän kansakoulu aloitti toimintansa 24.8.1949 vuokrahuoneissa maanviljelijä Sulo Laitisen talossa (Vilpusmäki). Johtokunnan puheenjohtajana toimi tuolloin Eino Pylvänäinen ja ensimmäisenä opettajana Irma Orava. Eino Pylvänäinen jatkoi johtokunnan puheenjohtajan tehtäviä aina vuoteen 1972 asti.
Vilpusmäen rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa helmikuun 18. päivän vastaisena yönä vuonna 1951, jolloin mm. kaikki kanslia-arkistot tuhoutuivat.
Tulipalon jälkeen uuden koulurakennuksen valmistumiseen asti (1951-57) Siikaselän koulu toimi vuokralla Eelis Lahikaisen omistamassa Pellisen talossa.
Opettajina toimivat Irma Oravan (ja tulipalon) jälkeen Pirkko Salo (1951-52), Juhani Suvanne (1952-54), Aili Suvanne (1954-55), Irma Mölsä (1955-56) ja Eeva-Marjatta Koponen (Rautvaara) 1956-57. Käsityönopettajina olivat ennen uuden koulun valmistumista toimineet Eelis Lahikainen (1949-57), Impi Lahikainen (1952-53) ja Aino Laitinen (1953-54).

Tässä kuvassa vuodelta 1955 Siikaselän koulu sijaitsi vuokralla Eelis Lahikaisen talossa. Kuva on Siikaselän/Hyyrylän perinnekirjasta (1987 ~ Reino Hokkanen). Kuva osuu opettajaltaan joko Aili Suvanteen tai Irma Mölsän valtakauteen.

Uusi koulutalo valmistui siis v.1957 Siikaselän paikallistien varrelle Koulupelto-nimiselle tontille (Oralan kylässä). Pitkäaikaisina uusina opettajina uudessa koulussa toimi pariskunta Pekka ja Ritva Tapaninen, joista Pekka jäi eläkkeelle v.1986 ja hänen työtään jatkoi Hannu Väätäinen.
Lukuvuosien 1972-77 aikana Siikaselän koulu toimi kolmiopettajaisena, jolloin lisäopettajina toimivat lyhyitä jaksoja eri aikoina Esko Kähkönen, Lars Erik Fagerlund, Kimmo Hohkuri, Erja Reinikainen ja Asko Tupeli.

Hyyrylän koulupiiri liitettiin Siikaselkään v.1963 ja Makkolan koulupiiri v.1969.
Johtokunnan puheenjohtajana toimi 1973-74 Erkki Ikonen, kunnes johtokunta v.1974 muuttui kouluneuvostoksi Siikaselän kansakoulun muuttuessa Siikaselän peruskoulun ala-asteeksi.
Uuden kouluneuvoston puheenjohtajana toimi lukuvuodet 1974-84 Pentti Makkonen.
1.8.1985 kouluneuvoston tilalle tuli taas johtokunta, jonka puheenjohtajana toimi perinnekirjan ilmestyessä 1987 vielä Juhani Tahvonen.
Siikaselän koulun keittäjä/vahtimestari/siivoojina toimivat Taimi Lahtinen (1949-51), Impi Lahikainen (1951-57), Anna Lahikainen (1957-64), Ritva Pöyhönen (1964-66) ja Liisa Pöysä vuodesta 1966 ainakin vuoteen 1987 asti, jolloin perinnekirja julkaistiin.

Kangasniemen historia IV-teos (Erkki Laitinen * 2015) mainitsee, että Siikaselän kansakoulu perustettiin 1949. Vuonna 1957 siellä oli oppilaita 43. Seuraavassa myöhempää tilastoa: 1965 - 59 oppilasta, 1972 - 41 oppilasta, 1979 - 21 oppilasta, 1985 - 17 oppilasta ja 1992 - 21 oppilasta. Koulu lakkautettin 1998.

Saman lähteen mukaan Hyyrylän kansakoulu perustettiin 1926, vuonna 1944 oppilaita oli 45 ja vuonna 1957 koulua kävi 29 oppilasta. Hyyrylän koulu lakkautettiin 1963.

Tämä kuva Hyyrylän koulutalosta on Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Simo Ravolainen).
Perinnekirjan mukaan (Pentti Laitinen, 1987) Hyyrylän koulu valmistui ja koulutoiminta alkoi v.1926. Koulurakennus oli kaksikerroksinen ja hirsirakenteinen. Rakennukseen kuului kaksi luokkahuonetta sekä opettajien ja vahtimestarin asunnot. Koulu lakkautettiin v.1964 ja oppilaat siirtyivät Siikaselän kouluun/koulupiiriin.

Hyyrylän koulun opettajina toimivat Tyyne Viinikainen (1927-37), Marja Jahnukainen (1938-45), Iines Kauppinen ja Lempi Pelli (1946), Elli Kilpi (ainakin 1949), Orvokki Sinikara (1951), Kaija-Liisa Kananen (1954), Anna-Liisa Pesonen (1955), Maila Musturi (1956) ja Maila Laitinen (1957-63).
Veistonopettajina toimivat Eelis Manninen (1938-44), Reino Halttunen (1946), Eino Ylönen, Heikki Savolainen (1951-60) ja Toivo Ikonen (1960-63).
Keittäjä/vahtimestareina toimivat aluksi Ravolaisen talon tyttäret, sitten mm. Kirjavaisen perhe, Saimi ja Antti Kauppinen sekä Aili ja Vilho Halttunen (1950).
Johtokunnan puheenjohtajina toimivat Juho Ylönen (1927-46), Aati Kauppinen ja Aarne Parkkinen (1962-63).

Tämä kuva Hyyrylän koulutalosta on myös Siikaselkä/Hyyrylä-perinnekirjasta (1987 ~ Martti Pajanti).

Perinnekirjan mukaan Hyyrylän koululle perustettiin v.1928 kirjasto opettajan toimiessa kirjastonhoitajana. Kirjasto toimi koulurakennuksessa aina koulun lakkauttamiseen asti (1964), jonka jälkeen toiminta jatkui vuoteen 1967 asti Pynnölän talossa. Vuoden 1967 jälkeen toiminta jatkui siirtokirjastona Kauppilasta käsin (Liisa Laitinen).

Samaiselta paikalta Rutakosken entinen kaupparakennus kuvattuna 20.9.2008. Kuvaajana lähellä asusteleva R.Laitinen (lukion kuvataiteen kurssikuvaustehtävä). Tienviitassa lukee nyt Pynnöläntie. Entisen kaupan portaiden kohdalta ovi on kadonnut. Rakennus ollut viime aikoina joutsalaisen pariskunnan kesänviettopaikkana.

Perinnekirjan mukaan (Martti Pajanti ~ 1987) Rutakoski oli Hyyrylän kylän keskuspaikka 1920-50-luvuilla. Rutakoski sijaitsee Kangasniemen Synsiö-Hankasalmen tien varressa noin 11 km Hankasalmen asemalta Kangasniemen suuntaan. Rutakosken joki muodostaa yhteyden Lääminkijärvestä Rutajärveen, josta on jokiyhteys Niemisjärveen. Aikana, jolloin vesikuljetus oli tärkein puun kuljetusmuoto, Rutakosken joki oli tärkeä tukkipuun kuljetusväylä.
Rutakosken tilan omisti 1911-1950-luvulle maanviljelijä ja monitoiminen yrittäjä Juho Ylönen (Ruta-Jussi). Hän rakensi Rutakoskeen myllylaitoksen, jonka myöhempänä myllärinä oli toiminut Vilho Halttunen. Rutakoskessa oli ollut ensimmäinen mylly jo 1860-luvun lopussa, mutta se oli Juho Ylösen aikaan jo aikansa elänyt.

Juho Ylönen rakensi myllyn yhteyteen myöhemmin myös sahalaitoksen, johon kuului mm. vesivoimakäyttöinen pärehöylä. Myllyrakennukseen Ylönen rakennutti myös vesivoimakäyttöisen sähkölaitoksen, josta tuotettiin sähköä valaistukseen omalle tilalle ja myllylle, mutta myös laajemmalti kaupalle, kansakoululle ja muutamiin muihinkin lähitalouksiin Pynnölään, Jokelaan, Palokkaalle ja Ravolaiseen.
Myllyn yhteydessä toimi myös oma pajarakennus, jossa korjattiin lähinnä hevos- ja maatalouskalustoa.

Juho Ylönen rakensi kaupan 1920-luvulla Kangasniemi-Hankasalmi tien tuntumaan, melkein Rutakosken partaalle. Paikallisen väestön lisäksi Ylönen laski keväisin paikalle runsaslukuisesti saapuvat tukkimiehet ostovoimaiseksi tekijäksi kauppansa menestymiselle. Kauppaa hoiti Juho Ylösen miniä Hellä Ylönen. Kaupalla oli kylän ensimmäinen puhelin. Samoin Juho Ylönen hankki myös ensimmäiset henkilö- ja kuorma-autot kylälle.
Jo n. 1930-luvulla Juho Ylönen kuitenkin luopui kauppatoiminnasta ja myi rakennuksen Hankasalmen Osuuskaupalle sivumyymäläksi (vuonna 1987 nimenä Hankapohja, Keskimaa).

Sotien jälkeen tukkien vesiuitto väheni ja paikallisen sahalaitoksenkin merkitys samalla väheni (siirrettävät sirkkelisahat olivat tulleet rakennustyömaille).
Juho Ylönen luopui oman ikääntymisensä myötä maanviljelys- ja yritystoiminnastaan vuonna 1950, koska jatkajaa omasta perheestä ei ollut. Maanviljelyspuolen tilasta osti Sulo Marttinen, joka omisti tilan vielä perinnekirjan ilmestymisaikaan (1987).
Pentti Laitiselta saadun (19.9.2008) tiedon mukaan tilan nykyinen omistaja on Kalervo Aarnio.

Myllyn ja siihen liittyvät toiminnot osti v.1950 mylläri Aarne Parkkinen, joka rakensi myös omakotitalon myllyn välittömään läheisyyteen. Myllyn ja sahan paikalla sijaitsi v.1987 kalanviljelylaitos. Pentti Laitiselta saadun (19.9.2008) tiedon mukaan omistajina Sirkka ja Osmo Kuukkanen.

E) Aivan edellä kuvatun Rutakosken entisen kaupparakennuksen pohjoisnaapurina Hankasalmen tien itäpuolella sijaitsee tämä rakennus. Kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Asuinrakennus Rutakosken sillalta satametriä Kangasniemen suuntaan, tien itäpuolella, kosken kohinassa - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Asuinrakennus edellisen kuvan taloa vastapäätä tien toisella puolella - kuvattu 17.4.2011 (S&J).

Edellisen kuvan asuintalon navettarakennus kevätauringossa - kuvattu 17.4.2011 (S&J).