A) Kiteen tietoja: (Wikipedia * 2026): Kitee (ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa on 9 445 asukasta. Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka takia noin tuhat asukasta lähti evakkoon. Sana kitee pohjautuu itämurteiden adjektiiviin kiteä, esimerkiksi kiteä pakkanen tai kiteästi eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myös yhdistetty ketun pesää tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lönnrotin sanakirjassa. Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Savonlinnaan liitetyt Kerimäki ja Savonranta, Kiteeseen liitetty Kesälahti sekä Parikkalaan liitetty Uukuniemi. Historiallisesti Kitee on kuulunut Laatokan Karjalaan. Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä, ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1.–6.) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1.–9.) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostavat yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja ovat S-market sekä K-Supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Keskustassa on kaksi huoltoasemaa. Ravintoloita ovat Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Waschko. Myös päätien varrella on liiketoimintaa, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella. Kylät: Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Himo, Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kesälahti, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara. Järviä: Kiteen pinta-alasta yli neljännes on vesialueita. Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat muun muassa Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Iso Heinäjärvi, Pieni Heinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi) ja Piimäjärvi. Kiteen suurimmat teollisuusyritykset ovat Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät). Nähtävyyksiä: Kivikirkko, jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjöström * Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (1998) * Kiteen eläinpuisto * Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensä 250 metriä) * Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä (Arppe, 1847) * Kotiseutumuseo entisessä viljamakasiinissa * Heinäjärven vanha mylly * Elias Lönnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimälässä * Vanha Puhos (Arppe ja höyrylaiva Ilmarinen, vanha mylly, Perinnekonepäivät) * Kiteen Meijerinranta * Aquapark, vesipuisto. Kiteellä on kaksi henkilöliikenteen rautatieasemaa. Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä ja Kesälahden rautatieasema Kesälahdella. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on harrasteilmailun käytössä oleva lentopaikka. * Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25. maaliskuuta 2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä. Tohmajärvi torjui kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, vuosina 2007 ja 2011. Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26. huhtikuuta 2012 ja liitos tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti liittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä, mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivät. Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä). Kiteen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjäkkäät sekä marjatalkkuna. Kiteen pesäpallostadion: Rantakentän katsomoa ~ nimimerkki "Eliel" kuvasi kesäkuussa 2007 (Kiteen Pallo-Vimpelin Veto) (Wikipedia * public domain). Kitee on tunnettu pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi vuonna 2005. Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen. Tunnettuja kiteeläisiä: Nils Ludvig Arppe, teollisuusmies * Mika Keränen, kirjailija * Johanna Kurkela, laulaja * Erkki Palosuo, professori * Miitta Sorvali, näyttelijä * Eeva Tenhunen, kirjailija * Tomek Valtonen, jääkiekkoilija, valmentaja.

B) Kiteen rautatieasema: Jukka Voudinmäki kuvasi Kiteen asemalla 7.8.2007: "IC10 veturinaan Sr1 3012 pysähtyy Kiteen helteiselle asemalle." (kiitos käyttöluvasta * 2015-12-L), (Wikipedia * 2026): Kiteen rautatieasema (lyh. Kit, ruots. Kides järnvägsstation, ratakm 460+016) on rautatieasema Karjalan radalla, Kiteen Tolosenmäessä valtatie 6:n tuntumassa. Asemalla ei ole enää lipunmyyntiä, mutta asemalla pysähtyvät suurin osa Helsingin ja Joensuun välisistä kaukojunista (lukuun ottamatta junaa IC 7). Paikallisliikennettä Kiteen asemalle ei ole ollut. Asema on Suomen toiseksi suurin puunlastausasema. Kiteen keskustaan on matkaa 8 kilometriä, Rääkkylään noin 30 kilometriä. Asemalla on lippuautomaatti. Asemarakennuksen lisäksi asemalla on VR:n paritaloasuinrakennus ja ratatyömaan muistomerkkinä vanha Orenstein & Koppelin höyrykäyttöinen kaivinkone. Asemalta on ollut linjanvaihde entiseen Kit-Selliin. Tolosenmäessä rautatieaseman tuntumassa valtatie 6 risteää seututeihin 484 ja 487. Olavi Huotari (23.5.2007): "T2710 Joensuusta Imatralle ohittaa Kiteen asemaa. Veturina on Sr1 3020." (Kiitos käyttöluvasta * 2015-12-M).

C) Kiteen kivikirkko: Jani Havukainen kuvasi Kiteen kivikirkon kesällä 2006 (Wikipedia * CC BY-SA 2.5). (Wikipedia * 2026): Kiteen kirkko on Keski-Karjalan seurakunnalle kuuluva kirkkorakennus Kiteellä kaupungissa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Sitä kutsutaan yleisesti kivikirkoksi. Kiteen keskustassa sijaitseva arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema harmaakivinen pitkäkirkko valmistui 1886 ja vihittiin loppiaisena 1887. Onnettoman vahingon takia kirkko paloi sisätiloiltaan vielä samana vuonna ja voitiin ottaa uudestaan käyttöön vasta kolmen vuoden korjaustöiden jälkeen 1890. Nimimerkki "Niera" otti tämän Kiteen kirkon sisäkuvan helmikuussa 2016 (Wikipedia * CC BY-SA 4.0). Kirkossa on 1500 istumapaikkaa. 28-äänikertaiset urut on Kangasalan Urkutehtaan valmistamat. Ikonostaasiseinää muistuttavalla alttariseinällä on Pyhää ehtoollista esittävä, taiteilija Berndt Lagerstamin maalaama alttaritaulu vuodelta 1924, joka on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta. Kirkkoa on peruskorjattu 1968 ja 1991. Alun perin alttarin yläpuolella ollut saarnastuoli muutettiin tavanomaisemmalle paikalle 1920-luvulla. Kirkko sähköistettiin 1924. Kirkon sisustus on kutakuinkin alkuperäisessä asussa. Tornin kaksi kelloa on hankittu palovahinkokorjauksen aikana 1880-luvun lopulla. Kirkko ja lähellä oleva kirkkoherranpappila kuuluvat Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennetuihin kulttuuriympäristöihin. Rakentaminen: Sjöström suunnitteli korkeatornisen kivikirkon, jossa kattolistat, ikkuna- ja oviaukot ja muut koristeosat oli muurattu punatiilestä. Kirkossa on poikkisakarat, jotka ovat runkohuonetta matalammat. Rakentamiseen tarvittava harmaa graniitti saatiin Kiteeltä, myös tiilet poltettiin omassa pitäjässä. Kirkon rakennusurakka annettiin maakauppias Laurikaiselle. Urakka oli määrä saada valmiiksi syyskuussa 1887, mutta työt valmistuivat jo 1886 loppuvuodesta. Kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1887. Vihkimisen toimitti lääninrovasti Evert Brynolf von Konow ja kirkko oli viimeistä sijaa myöten täynnä, tieto uudesta komeasta kirkosta houkutteli katsojia. Vihkiäisvuoden syksyllä Laurikainen oli korjaamassa kirkon peltikattoa. Ilmeisesti työssä apuna käytettävistä hehkuvista hiilistä karkasi tuli kattorakenteisiin ja sieltä kirkon muihin puuosiin tuhoten kirkon sisustuksen kokonaan. Kirkkoa ei ollut vakuutettu ja käräjöintien jälkeen lasku tuhojen korvaamisesta lankesi kokonaan seurakunnalle. Seuraavan kolmen vuoden aikana kirkko korjattiin entiselleen. Ulkopuolista urakoitsijaa ei käytetty, vaan rakennustoimikunta huolehti korjaamisesta, osa toimikunnan jäsenistä maksoi oman osuutensa rakennustyönä. Kirkko vihittiin uudestaan käyttöön 28. syyskuuta 1890. Kiteen ensimmäinen kirkko on ollut Suorlahdella ja rakentamisajan arvellaan olleen 1640-luvulla. Vanhassa noin vuodelta 1650 olevassa kartassa on kirkko myös nykyisen kirkon paikalla kirkonkylässä, joten arvellaan pitäjässä olleen silloin kaksi kirkkoa, molemmat ilmeisesti tuhoutuivat ruptuurisodassa. Uusi puukirkko valmistui vuoden 1670 tienoilla ja kellotapuli 1690. Isovihan ja pikkuvihan hävityksessä kirkko rappeutui pahoin, samoin kellotapuli. Seuraavan kirkon rakentaminen alkoi 1757 ja kesti neljä vuotta. Tämä Ulriika Eleonooran mukaan nimetty ristikirkko sai vierelleen uuden erillisen kellotapulin 1819. Vuonna 1842 salama iski tapuliin, joka korjattiin perusteellisesti ja purettiin vasta 1897 tarpeettomana. Ulrika Eleonoran kirkko paloi kesällä 1876, sen syttymissyy jäi tuntemattomaksi. Seurakunta rakensi pikaisesti tilapäisen lautakirkon kirkkomaan ulkopuolelle, se valmistui vielä samana vuonna. Lautakirkko oli pieni ja osoittautui hataraksi. Uuden kirkon suunnittelu alkoi samaan aikaan. Senaatti ei sallinut rakentaa enää uutta puukirkkoa, joten uusi pyhättö tehtiin paikallisesta harmaakivestä, jota tehostettiin punatiilimuurauksin. Kivikirkon suunnitteli Frans Sjöström, joka kuitenkin kuoli 1885 eikä nähnyt kirkkoa valmiina. Nimimerkki "Hotarju" kuvasi Kiteen sankarihaudat kesällä 2012 * 1939 - 1944 Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille (Wikipedia * CC BY-SA 3.0).

D) Kesälahti (liitettiin Kiteen kaupunkiin 1.1.2013. (Wikipedia * 2026): Kesälahti (ruots. Kesälax) on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunta liitettiin Kiteen kaupunkiin 2013, jolloin Kesälahdella asui 2 326 ihmistä. Kesälahden naapurikunnat olivat Kerimäki, Kitee, Parikkala, Punkaharju ja Savonlinna. Aikaisempia naapurikuntia olivat Parikkalaan vuonna 2005 liitetyt Saari ja Uukuniemi sekä Savonlinnaan vuonna 2009 liitetty Savonranta. Kesälahden korkein kohta on Särkvaara. Vuoden 2006 alussa Kesälahteen liitettiin Parikkalasta 31 hehtaarin laajuinen alue, Sarvisalon saaren itäinen pää, Otrapää. Siihen saakka kuntien rajalinja oli Uudenkaupungin rauhan (1721) mukaisesti viivasuora. Tämän takia Sarvisalon itäisen kärjen väestö oli asunut aluksi Uukuniemen ja sittemmin Parikkalan puolella. Aloite rajansiirrosta tuli asukkailta itseltään, koska yhteydet palveluihin olivat Kesälahden suuntaan tiiviimmät. Kesälahden nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka. Vanha, vuonna 1831 rakennettu puukirkko tuhoutui jatkosodassa 1941 Neuvostoliiton ilmapommitusten sytyttämässä tulipalossa. Vanhan kirkon aikainen kellotapuli on yhä jäljellä. Kiteen ja Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26. huhtikuuta 2012. Kuntaliitos tuli voimaan 2013 alussa ja Kesälahdesta tuli osa Kiteen kaupunkia. Kesälahden kirkonkylän taajamassa oli vuoden 2019 lopussa 835 asukasta. Kylät: Hummovaara, Kesälahti, Mehonmäki, Ristlahti-Purujärvi, Suurikylä (Suurkylä), Rasti-Salokylä, Varmo, Totkunniemi, Marjoniemi, Ruokkee, Villala, Sarvisalo (Sarvisaari) ja Rajavaara. Nähtävyyksiä: Kesälahden kotiseutumuseo, Kesälahti * Lönnrotin petäjä, Hummovaarassa * Pirunpöytä, Hummovaarassa. Tunnettuja kesälahtelaisia: Helmi Jalovaara, opettaja, toimittaja ja teosofi * Sami Kero, valokuvaaja, syntynyt Kesälahdella * Alpo Kupiainen, toimittaja ja suomentaja, syntynyt Kesälahdella 1888 * Pave Maijanen, muusikko, kesäasukas * Hemmo Silvennoinen, mäkihyppääjä. C) Kesälahden rautatieasema: Otto Karikoski kuvasi Kesälahden rautatieaseman heinäkuussa 2010 (Wikipedia * CC BY-SA 3.0). (Wikipedia * 2026): Kesälahden rautatieasema (lyh. Kti, ratakm 428+003) on rautatieliikennepaikka Karjalan radalla Kiteen Kesälahden taajaman länsipuolella. Liikennepaikka avattiin tavaraliikenteelle Parikkalan ja Säkäniemen välisen rataosuuden käyttöönoton yhteydessä joulukuussa 1966 ja henkilöliikenteelle seuraavana vuonna. Raakapuun kuormausraide on purettu ja samalla raideyhteys Kesla oy:n konepajalle katkaistu. Kesälahden asemarakennus on samantyyppinen elementtirakennus kuin Kiteellä, ja se valmistui vuonna 1970. Asemarakennuksen ulkoasua ja pihaa on parannettu talkoovoimin vuonna 2011. Asemarakennus on nyt harmaa ja asemalla on myös asuinrakennus. Asemalle on tehty talkoovoimin "Paven penkki" muistomerkki Kesälahdella viihtyneelle muusikolle Pave Maijaselle. Muistomerkissä on lainaus Paven laulusta "Tulisitko asemalle mua vastaan, tulisitko vastaan" jonka tiedetään viitanneen Kesälahden asemaan. Nykyisin asemalla ei ole miehitystä. Joensuun ja Helsingin välillä kulkevat InterCity-junat pysähtyvät Kesälahdella, lukuun ottamatta junia IC 104 ja IC 7. Tulevaisuudessa asemalle on tarkoitus rakentaa toinen laituri. Aseman käyttäjämäärä on noin 10000 matkustajaa.