(JK, 27.06.2006): Kovin kuva "tuoksuu" tänne asti 1930-lukuiselta. Vertasin aivan samalta kohdalta otettuihin 1960-luvun kuviini, jolloin asema oli jo saanut samalle paikalle kunnollisen kaksikielisen nimikyltin, ison nykytyylisen sähkökellon toiseksi oikealla seisovan miehen kohdalle seinälle ja sen alle lasin alla olevan aikatauluinfon. Postilaatikkokin oli ilmestynyt tuon oikealla olevan oven oikealle puolelle. Tässä on oiva osoitus taas kuinka asemilla tarvittiin porukkaa.

(Wikipedia, 7.11.2010): Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista.
Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä.
Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle työhön. Kirkkonummi kuuluu HSL-alueeseen, jossa juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren rannalla) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Tämän kuvan Kirkkonummen rautatieaseman edustalta on kuvannut Juhani Katajisto 1.2.1969. Kiitos hänelle luvasta käyttää kuvaa sivustollamme. Juhani Katajisto on julkaissut rautatieaiheisista valokuvistaan kirjan 'Höyryä suomalaisilla kiskoilla', jossa tämäkin kuva on mukana. Huomaa aita vetureiden välissä, eivät ole siis vastakkain 'voimainmittelössä' samoilla raiteilla.

(JK, 28.11.2007): Kysymyksessä on 'Kanan' (Vr1 793) siirtoajo Pasilasta Karjaalle. Vettä otettiin Kirkkonummen puisesta vesitornista. Tornissa ei ollut enää viskuria tallella, mutta letkulla sisältä. 'Kanan' piti lähteä jo yöllä, muuta kaasuvalojen rikkouduttua päästiin matkaan vasta aamulla. Miehistö tuli takaisin mun kyydillä autolla vaikka oman talonkin kyytiä olisi ollut tarjolla. Kuljettaja Peni kertoi, että aika haipakkaa olivat toisinaan päästelleet Kanalla. Oli siinä tärinässä joku mittarin lasikin hajonnut. Tätä edellinen Kana oli poistunut Hesasta syksyllä 1967 töihin Kouvolaan. Ei tääkään kauaa Karjaalla töitä tehnyt, kun ajettiin Riksun romujonoon seisomaan. Toiset Kanat jatkoivat vielä töitä Karjaalla. Loppuaikoina Karjaan ja Lahden Kanoja vaihdettiin aika ajoin keskenään. Toisinaan Karjaa sai Kanan myös Riksun kylminä seisseistä koneista. Ei ihme, että tallipäivystä Karjaalla hieman ihmetteli, kun "uusi Kana" tulikin tällä kertaa Helsingistä.