Näkymiä Kirkkonummelta: A) Uutta ja vanhaa Kirkkonummen keskustassa. Vasemmalla Aseman Ostari, MacDonaldsin takana kirkontorni. Kuvasi elokuussa 2011 nimimerkki 'Tappinen' (lisenssi OK). Nimimerkki 'Kalajoki' kuvasi Kirkkonummen kirkontornin toukokuussa 2007 (lisenssi, OK). (Wikipedia, 2010): Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Kirkkonummi on lähellä pääkaupunkiseutua: Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on käynnissä. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla matka Helsingin keskustaan kestää 31–45 minuuttia ja bussilla 30–45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle työhön. Kirkkonummi kuuluu HSL-alueeseen, jossa juna- ja bussilippujen hinnat korreloituvat muuhun pääkaupunkiseutuun. Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren rannalla) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä. Porkkalan vuokrakausi 1944-1956: Toinen maailmansota muutti Kirkkonummen kehityksen suunnan. Sodan loputtua 1944 kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunta vuokrattiin Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä. Ns. “Porkkalan vuokra-alueesta” tuli osa Neuvostoliittoa. Rajat suljettiin ja alueelle siirrettiin neuvostosotilaita ja siviilejä lähinnä Leningradin lähialueilta. Hallinnollisesti alue kuului Leningradiin. Sotilastukikohtaan rakennettiin isoja kasarmeja, bunkkereita, sotasatama ja lentokenttä. Alueella asui enimmillään ainakin 10 000 siviiliä ja 20 000 sotilasta. Porkkalan vuokra-alue oli sotilaskaupunki, jossa oli myös sairaala, kouluja ja päiväkoteja. Alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaan vuokra-aika oli 50 vuotta eli Suomi olisi saanut alueen takaisin vasta vuonna 1994. Historian tuulet puhalsivat kuitenkin suotuisammin, ja jo syksyllä 1955 allekirjoitettiin Moskovassa kommunikea Porkkalan alueen palautuksesta Suomelle. Porkkalan vuokra-alueen rajat avattiin 26.1.1956, paluu ja jälleenrakennus alueella saattoi alkaa. Vuokrakauden jälkeen alkoi alueen nopea teollistuminen ja väestörakenteen muutos. Alueelle muutti suomenkielistä väestöä ja maanviljelyksen merkitys väheni. Alueen palautuksen jälkeen vuonna 1958 kaikki vuokra-aikana tehdyt haudat eri puolilta vuokra-aluetta siirrettiin Kolsariin. Hautausmaalle pystytettiin graniittinen muistomerkki alueelle haudatuille neuvostokansalaisille. Eri puolilla aluetta on edelleen maastossa jäljellä kymmeniä bunkkereita ja muita sotilasteknisiä rakennelmia todisteena ajasta, jolloin alue oli osa Neuvostoliittoa (Kirkkonummi, 2016).

Kirkkonummen rautatieasema: B) Kirkkonummen rautatieasema kuvattuna ilmeisesti 1930-luvulla (kuvaaja tuntematon). (JK, 27.06.2006): Kovin kuva tuoksuu tänne asti 1930-lukuiselta. Vertasin aivan samalta kohdalta otettuihin 1960-luvun kuviini, jolloin asema oli jo saanut samalle paikalle kunnollisen kaksikielisen nimikyltin, ison nykytyylisen sähkökellon toiseksi oikealla seisovan miehen kohdalle seinälle ja sen alle lasin alla olevan aikatauluinfon. Postilaatikkokin oli ilmestynyt tuon oikealla olevan oven oikealle puolelle. Tässä on oiva osoitus taas kuinka asemilla tarvittiin porukkaa. Tämän kuvan Kirkkonummen rautatieaseman edustalta on kuvannut Juhani Katajisto 1.2.1969. Kiitos hänelle luvasta käyttää kuvaa sivustollamme. Juhani Katajisto on julkaissut rautatieaiheisista valokuvistaan kirjan 'Höyryä suomalaisilla kiskoilla', jossa tämäkin kuva on mukana. Huomaa aita vetureiden välissä, eivät ole siis vastakkain voimainmittelössä samoilla raiteilla. (JK, 28.11.2007): Kysymyksessä on 'Kanan' (Vr1 793) siirtoajo Pasilasta Karjaalle. Vettä otettiin Kirkkonummen puisesta vesitornista. Tornissa ei ollut enää viskuria tallella, mutta letkulla sisältä. 'Kanan' piti lähteä jo yöllä, muuta kaasuvalojen rikkouduttua päästiin matkaan vasta aamulla. Miehistö tuli takaisin mun kyydillä autolla vaikka oman talonkin kyytiä olisi ollut tarjolla. Kuljettaja Peni kertoi, että aika haipakkaa olivat toisinaan päästelleet Kanalla. Oli siinä tärinässä joku mittarin lasikin hajonnut. Tätä edellinen Kana oli poistunut Hesasta syksyllä 1967 töihin Kouvolaan. Ei tääkään kauaa Karjaalla töitä tehnyt, kun ajettiin Riksun romujonoon seisomaan. Toiset Kanat jatkoivat vielä töitä Karjaalla. Loppuaikoina Karjaan ja Lahden Kanoja vaihdettiin aika ajoin keskenään. Toisinaan Karjaa sai Kanan myös Riksun kylminä seisseistä koneista. Ei ihme, että tallipäivystä Karjaalla hieman ihmetteli, kun "uusi Kana" tulikin tällä kertaa Helsingistä. Otto Karikoski kuvasi Kirkkonummen rautatieaseman syyskuussa 2011 (lisenssi OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license). Kirkkonummen rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Luoma: Nykyisin sijaitsee entisen Nokan seisakkeen paikalla. Nimimerkki "AnttiHav" kuvasi Luoman seisakkeen toukokuussa 2003 (lisenssi OK, Wikipedia ~ GNU Free Documentation License). Porkkalan vuokra-aikana 1944-56 Luoman laituri oli viimeinen liikennepaikka ennen vuokra-alueen rajaa. Se toimi paikallisjunien pääteasemanana. Pian Porkkalan vuokra-ajan jälkeen, vuonna 1957, Luoman laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi. Seisake lakkautettiin 1978, koska se jäi Kehä III:n siltapenkereen alle. Samaan aikaan entinen Nokan seisake sai uudeksi nimekseen Luoma. Nokka oli avattu alkuaan 1931, mutta se oli suljettuna 1944-56, sillä Porkkalan vuokra-alueen raja kulki laiturialueen poikki. Luoman seisake on edelleen käytössä, vaikkakin liikennepaikan lakkauttamisesta on puhuttu useaan otteeseen. Luoman löaiturirakennus vanhalta liikennepaikalta on sen sijaan purettu (Radan varrella-kirja, 2009). (Wikipedia, 2016): Luoman rautatieasema (lyh. Lma, ruots. Bobäcks hållplats) on lähijunien asema Kirkkonummella, Mankin ja Masalan asemien välissä. Laiturilta 1 liikennöidään Kirkkonummen suuntaan ja laiturilta 2 Helsingin suuntaan. Asemalla on myös puomeilla varustettu tasoristeys. Ratahallintokeskuksen (RHK) mukaan Luoman aseman palvelutaso ei nykyisellään täytä henkilöliikenteen aseman laatuvaatimuksia. Toisin kuin Tolsan ja Jorvaksen kohdalla, Luoman rautatieaseman kehittämisestä ei RHK:n ja Kirkkonummen kunnan välillä ole ollut suunnitelmia. On ehdotettu, että asema joko siirretään nykyiseltä paikaltaan tai jopa lakkautetaan. Nykyinen Luoman asema on ollut alun perin nimeltään Nokan seisake. Alkuperäinen Luoma taas sijaitsi lähempänä Helsinkiä, suunnilleen nykyisen Kehä III:n sillan kohdalla. Mika Vähä-Lassilan piirrokset: vas. Luoman vanha asema ennen muutoksia, oik. muutosten jälkeen - sittemmin purettu (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Antti Havukainen kuvasi Luoman kohdalla 13.1.2016 (käyttölupa 2016-1-I): "Kolmen yksikön U-juna kiihdyttää kohti Masalaa." Masala: Valokuvakortti vuodelta 1930 Matti Parkkosen kokoelmasta Masalan asemasta, joka jäi 1944 Porkkalan vuokra-alueelle. Rakennus tuhoutui vuokra-aikana tulipalossa. Kortti kulkenut Masala-Hämeenlinna. Leimaus 24.7.1934 (käyttölupa 2015-12-F, kiitos). Mika Vähä-Lassilan ottama kuva Masalan asemarakennuksesta, joka paloi tammikuussa 2011 (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Otto Karikoski kuvasi Masalan rautatieasemalla lokakuussa 2010 (lisenssi OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license). Masalan rautatieasema (lyh. Mas, ruots. Masaby järnvägsstation) on lähijunien asema Masalassa Kirkkonummella, Luoman ja Jorvaksen asemien välillä. Masalan asema avattiin liikennepaikkana 1. syyskuuta 1903 ja Bruno Granholmin suunnittelemat ensimmäinen pysäkkirakennus sekä tavaramakasiini valmistuivat samoihin aikoihin. Asemarakennusta laajennettiin myöhemmin. Masalan asema jäi syksyllä 1944 Porkkalan vuokra-alueen sisälle ja liikennepaikka lakkautettiin 3. lokakuuta 1944. Vuokra-aikana alkuperäinen asemarakennus tuhoutui ja neuvostoliittolaiset siirsivät paikalle asuinrakennuksen Luoman kylästä palvelemaan tukikohdan paikallisliikennettä. Porkkalan alueen palauduttua Suomelle avattiin Masala uudelleen VR:n liikennepaikkana 1. toukokuuta 1956 alkaen. Ensimmäisen kuukauden se toimi miehittämättömänä seisakkeena. Neuvostoliittolaisten paikalle siirtämä toinen asemarakennus todettiin käyttökelvottomaksi, joten asematoiminnot siirrettiin vanhaan tavaramakasiiniin kunnes kolmas, Jarl Ungernin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1963. Masala nykyään: Masalassa on kaksi raidetta, raiteelta yksi liikennöidään Kirkkonummen suuntaan ja raiteelta kaksi Helsingin suuntaan. Masalan aseman nykyiset korkeat laiturit, katokset sekä laiturinnäytöt on rakennettu 2005 alikulkutunnelien rakentamisen yhteydessä. Asemalla toimii myös kuulutusjärjestelmä. Asemalla on 140 ilmaista polkupyöräpaikkaa ja 80 ilmaista autopaikkaa, aseman lähettyvillä on taksiasema ja linja-autopysäkki. Vanha tavaramakasiini purettiin uudistustöiden yhteydessä 2005. Järjestyksessä kolmas, kirpputorina viimeiset vuodet toiminut 1963 valmistunut asemarakennus tuhoutui tulipalossa 14. tammikuuta 2011. Rakennuksen paikalla on nykyään asfaltoitu parkkialue (Wikipedia, 2016). Jorvas: Ari-Pekka Lanne kuvasi Y-junan Helsingistä Karjaalle Jorvaksen asemalla 15.6.2013 (käyttölupa 2015-12-J, kiitos). Mika Vähä-Lassilan kuvaamana Jorvaksen aseman rakennus, Siemens ESTW-tietokoneasetinlaitteen laitetila, 2004 (käyttölupa 2015-11-A, kiitos). Jukka Martio kuvasi kesäkuussa 1972 Turusta Helsinkiin menevän porkkanajunan - kuvattu Laajakalliolta Jorvaksen ja Tolsan välillä (käyttölupa 2016-1-G). Lampi taustalla on Gillobackträsket. Taustalla vasemmalla pilkottaa Ericssonin tehtaat Jorvaksessa. Tolsa: Pauli Ruonala kuvasi 3.6.1993 L-junan Kirkkonummelta saapuvan Tolsaan klo 11:15 (käyttölupa 2015-12-B, kiitos). Vuohimäki: Vuohimäen seisake (lyh. Vhm, ruots. Getberg hållplats[1], ratakm 41+075) oli seisake Rantaradalla. Se sijaitsi Vuohimäen kylässä Kirkkonummen länsilaidalla noin 3,5 kilometrin päässä Kirkkonummen rautatieasemasta. Laituri avattiin ensimmäisen kerran 1. kesäkuuta 1909 ruotsinkielisellä nimellä Getberg. Suomenkielinen nimi Vuohimäki lisättiin 1928. Radan eteläpuolella sijainneessa liikennepaikkarakennuksessa toimi myös posti, jota hoiti Valtionrautateiden laiturinhoitaja. Laituri lakkautettiin 3. lokakuuta 1944 sen jäätyä Porkkalan vuokra-alueelle. Porkkalan palautuksen jälkeen Vuohimäki avattiin seisakkeena 15. elokuuta 1956. Seisakkeelle rekennettiin uusi 50 metriä pitkä laituri 1984. Junapysähdykset Vuohimäessä lopetettiin vuoden 1991 alussa, ja seisake lakkautettiin virallisesti 2. kesäkuuta 1991. Vasikkahaka: Antti Havukainen kuvasi Vasikkahaan kohdalla 27.09.2015 (käyttölupa 2016-1-I).