Keuruun vanha puukirkko: A) Tämä kuva Keuruun vanhasta puukirkosta on otettu 27.10.2010 ('S&J'). ('Finnica', 2010): Keuruun kolmas kirkko, nykyinen Vanha kirkko, valmistui vuonna 1759 ja vihittiin Adolf Fredrikin kirkoksi. Kirkon suunnitteli ja rakensi alahärmäläinen Antti Hakola, yksi Pohjanmaan tunnetuimmista kirkonrakentajista. Länsitornillisen pitkäkirkon runkohuoneesta ulkonee pohjois- ja länsipuolella kaksi kylkiäistä symmetrisesti. Kirkko on katettu vinoneliökuvioisella tervatulla paanukatolla. Vuonna 1832 kirkon kuoripäätä laajennettiin rakennusmestari Karl Tullpanin johdolla, jolloin pohjoisessa kylkiäisessä sijainnut sakaristo siirtyi kuoripäähän ja vanha sakaristo avattiin kirkkotilaan. Samassa yhteydessä kirkon ikkunoita lisättiin ja suurennettiin. Ainoa pikkuruutuinen ja lyijypuitteinen ikkuna on säilynyt pohjoissakarassa. Kirkko jäi pois käytöstä, kun uusi kirkko valmistui vuonna 1892. Kirkkotarhan aidan lautakattoiset porttihuoneet ovat ainutkertaisia Keski-Suomessa. Keuruun ensimmäinen kirkko oli Pyhän Mikaelin kappeli noin vuodelta 1625, joka purettiin vuonna 1656. Toinen kirkko oli puinen pitkäkirkko vuodelta 1656. Kirkko purettiin vuonna 1799. Jarmo Pyytövaara lähetti 16.11.2010 tämän ottamansa kuvan Keuruun vanhan kirkon mielenkiintoisista ikkunaheijastuksista - kuvattu 20.9.2010. Nämä kaksi kuvaa Keuruun vanhasta puukirkosta ovat otetut 27.10.2010 ('S&J').

Keuruun uudempi kirkko: B) Keuruun 'uudempi' tiilinen kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Keuruun museo, 2010): Vuonna 1892 valmistunut Keuruun tiilinen kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen. Kirkon alttaritaulut maalasi taidemaalari Eero Järnefelt (1863-1937) vuosina 1889-92. Kristusta ristillä kuvaavan taulun lahjoitti kauppias Edvard Damstén Keuruulta. Enkelin ilmestymistä Jeesukselle Getsemanessa esittävän taulun lahjoitti maanviljelijä H. Jokela Haapamäeltä. Keuruun 'uudempi' tiilinen kirkko kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Keuruun museo, 2010): Keuruun seurakunta teki virallisen päätöksen uuden kirkon rakentamisesta vuonna 1876. Suurin osa seurakuntalaisista halusi, että kirkko rakennetaan puusta, mutta tiili- ja harmaakivikirkolla oli kannattajansa, mm. rovasti Bergroth. Lääninarkkitehti Theodor Granstedtin tarkastettua suunnitellun rakennuspaikan Kippa-vuoren laella saatiin lupa rakentaa kivikirkko. Kymmenen vuoden pohdinnan jälkeen päädyttiin rakentamaan tiilikirkko harmaakivinurkin. Punatiili määräsi kirkon tyylisuunnaksi uusgotiikan. Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhyellä poikkilaivalla varustettu pitkäkirkko, jonka pohjoispäähän on sijoitettu matalampi ja kapeampi kuoriosa sekä sen taakse sakaristo. Etupäässä on nelikerroksinen korkeahuippuinen kellotorni. Kirkon sisätila on kolmilaivainen. Lämmitys hoidettiin puukamiinoilla 1950-luvulle saakka, jolloin kirkkoon saatiin öljylämmitys. Vuosina 1984-85 kirkon peltikatto korvattiin kuparikatolla ja kirkkoon asennettiin palohälytysjärjestelmä. Keuruun siunauskappeli Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 20.9.2010. Kiitos käyttöluvasta.

Keuruun keskustan näkymiä: C) Näkymä Keuruun keskustasta kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Liikenimistä erottuvat 'PalaRanta' ja Navikka Puoti'. (Wikipedia, 2010): Keuruu (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki (vuodesta1986), joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 10 700 henkeä, ja sen pinta-alasta hieman yli kymmenesosa on vesistöjä. Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen. Keuruun kaupunki on läntisen Keski-Suomen keskus. Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki. Keuruulla sijaitsee Pioneerirykmentti. Vuosittain se kouluttaa noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä on 250. Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja -opisto, jossa järjestetään joka vuosi juhannuskonferenssi. Myös Otavan kirjapaino sijaitsee Keuruulla.

Keuruun rautatiekulttuuria: D) Keuruun rautatieasema kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Suomen kaunein asema kai äänestyksessä? Keuruun aseman tyylikäs, vanhan ajan kello - kuvattuna 27.10.2010 klo 11.16 ('S&J'). Keuruun aseman tavaramakasiini aseman itäpuolella - kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). Näkymä Keuruun aseman ratapihaa itään Jyväskylän suuntaan - 27.10.2010 ('S&J'). Lari Åhman otti tämän tilannekuvan Keuruun asemalta 7.10.2006: Keuruun junasuorittaja on tullut ulos toimistostaan, ja liputtaa ohitusluvan Dr12 2216 vetoiselle pikajunalle, johon veturi viheltimellä asiaan kuuluvasti vastaa. Keuruun Notkolan radanvieruskoppi: Jukka Voudinmäki oli 4.9.2004 kuvannut tämän kopin Keuruun Notkolan entisen seisakkeen läheisyydessä (nykyisin tasoristeys). Kuvaaja kyseli kopin käyttötarkoitusta rautatieharrastajien nettisivulla ja vastauksia tuli: 18.09.2004 (JL): Mulle tulee mieleen joku ratavartijan mökki. 18.09.2004 (JV): Pieneltä tuntuu (lattiapinta-ala arviolta 3-5 m2) ratavartijan mökiksi. 18.09.2004 (JK): Kyllähän tällä on ollut tekemistä rautateiden kanssa. Olettaisin toimineen mm. vaihteita rukiin voimalla käännelleiden miesten päivystyspaikkana antaen samalla suojaa sateelta ja viimalta. Näissä on varmaan aikanaan monta sätkää ehditty kääntämään, monet eväät syöty ja pasianssit ajankuluksi tarvittaessa lätkitty! 19.09.2004 (OV): Aika tekee tehtävänsä. Kymmenisen vuotta sitten oli vielä paljon ehommassa kunnossa. Luulen kyllä, että tuo on toiminut matkustavaisten odotushuoneena. Samantapaisia koppeja kun tapaa vielä siellä täällä vanhojen seisakkeiden, syrjäseudun bussipysäkkien tai laivalaitureiden vieriltä. 27.11.2006 (CS): Neljä-jäseninen ratavartijan perhe tuossa on asunnut. Nukkuivat vuorotellen.

Pihlajaveden rautatieasema: E) Pihlajavesi kuuluu nykyisin Keuruun kaupunkiin. Pihlajaveden rautatieasema sijaitsee Haapamäeltä pohjoiseen noin kaksitoista kilometriä (Seinäjoen suuntaan siis). Tämän hienon kuvan Pihlajaveden asemalta otti Kimmo Pyrhönen 30.05.2007 : Tulleehan se! Seinäjoen suunnan juna H 484 (Dm12 4406) saapuu reilut kymmenen minuuttia myöhässä poimimaan kahta matkustajaa ja kohtaamaan Seinäjoen suuntaan menevän H 485:n. Pihlajaveden rautatieasema kuvattuna vuonna 1983 ('Radan varrella' - 2009; M.Nummelin). Pihlajaveden pysäkki avattiin v.1883 ja kohotettiin asemaksi v.1888. Asemarakennus valmistui v.1883 (laajennus v.1902 Bruno Granholmin piirustusten mukaan). Lipunmyynti asemalla lopetettiin v.1972. Asemarakennuksessa oli tulipalo 1980-luvulla, minkä jälkeen junasuoritus siirrettiin parakkirakennukseen. Vanha asema kunnostettiin, mutta asema muutettiin miehittämättömäksi. Junien kohtauksia ratapihalla voitiin kuitenkin yhä suorittaa, kun v.1996 Pihlajavedelle asennettiin aukiajettavat vaihteet 1996 ja radio-ohjaukseen perustuva kauko-ohjaus ensimmäisenä Suomessa 1998. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin v.2007. Asemarakennus on ollut tyhjillään nahka-alan yrityksen ja postitoimipaikan toimintoje loputtua. Pekka Viitamäen mainio kuva Pihlajaveden asemalta 01.10.1983: Mummo lähti Vaasan torille. -Va kostar haukikilo? -Hundraseitenviis. -Vaasan radan 100-vuotisjuhlajunassa oli tunnelmaa. Kiitos kuvaajalle käyttöluvan antamisesta. Juhana Konttinen kuvasi tämän kiinnostavan kuvan Pihlajaveden asemalta 30.5.2007: Toiseksi viimeisenä Jyväskylä-Seinäjoki välin vankkapäivänä H483 (Dm12 4406) odotteli Pihlajaveden kakkosella, kun H482 (Dm12 4416) saapui Myllymäen suunnasta kohtaukseen. Viimeinen vankka rataosalla oli 31.5. Jyväskylään saapunut H484. Sen jälkeen palattiin Jyväskylä-Vaasa välillä liikennöiviin Dv12+sinivaunut -taajamajuniin. Pihlajaveden rautatieaseman henkilökuntaa: Vas. Kirjuri Bruno Helminen, asemapääll. Hugo Puusaari, junanläh. Arvo Helin ja junanläh. Elo Vainio. Kuva: 'Pihlajavesi-Keuruu ~ historia' (Ijäs-Varjamo). Pihlajaveden rautatieaseman henkilökuntaa: asemamiehet Toivo Varjamo ja Yrjö Koivuranta. Kuva: 'Pihlajavesi-Keuruu ~ historia' (Ijäs-Varjamo). Pihlajaveden kauppoja: Asemankylä: Haapamäen Osuuskauppa Pihlajaveden myymälä 1940-luvulla. Kuva: 'Pihlajavesi-Keuruu ~ historia' (Herrala). Osuuskauppa Keski-Suomi (Mäki-Matti) - Haapamäen Osuuskauppa, Pihlajaveden myymälä. Purkaminen tapahtui v.1989. Tilalle nousi rivitalo. 'Pihlajavesi-Keuruu ~ historia' (Syvälä-Hännikäinen / M.Saarinen).

Asunnan rautatieasema: F) Asunnan rautatieasema Jussi Liimatan kuvaamana 24.11.2011 - kiitos käyttöluvasta. Asunnan asema valmistui v. 1897 (Bruno Granholm). Asunnan pysäkk ialennettiin laiturivaihteeksi 1968 ja muutettiin miehittämättömäksi 1978. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja koko liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Asemarakennus myytiin Keuruun kaupungille 1998, muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille 2007. Asunnan pysäkki sijaitsi Keuruulta itään noin 10 km.

Haapamäki - entinen tärkeä rautatiekeskus: F) Haapamäen rautatieasema kuvattuna 27.10.2010 ('S&J'). (Wikipedia, 2010): Haapamäki on hiukan alle 1500 asukkaan taajama Keuruulla. Haapamäen rautatieaseman vuoksi taajama tunnetaan ennen kaikkea tärkeänä rautatieliikenteen risteysasemana. Tampereen ja Seinäjoen sekä Tampereen ja Jyväskylän välisten oikoratojen valmistuttua sekä Haapamäen ja Porin välisen radan lakkauttamisen jälkeen aseman merkitys liikenteen solmukohtana on vähentynyt merkittävästi. Asema on kokonaan miehittämätön. Asema-alueella sijaitsee Haapamäen höyryveturipuisto ja ratapihan veturitallialueella toimii Suomen suurin rautateiden museokalustoa omistava ja ylläpitävä yhdistys, Haapamäen museoveturiyhdistys Ry. Haapamäelle on syntynyt 2000-luvulla muutamia teollisia, pääasiallisesti metallialan työpaikkoja. Kylän väkiluku onkin kasvanut vähitellen, vaikka Keuruun kaupungin väkiluku on samanaikaisesti ollut laskussa. Haapamäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee 'Haapamäen höyryveturipuisto' - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia Haapamäen rautatieasemalta ja höyryveturipuistosta. Haapamäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee tämä mielenkiintoisen näköinen kivitalo - kuvattu 27.10.2010 ('S&J'). (Jarmo Pyytövaara, sähköposti 16.11.2010): Minäkin kävin syksyllä Haapamäellä kuvailemassa ja taivastelin rakennusta, mikä se on oikein ollut? Siihen sattui, paikallinen vanhempi mieshenkilö, joka tiesi sen olleen paikallisen poliisin rakennus, sitä ei muistanut milloin olivat lähteneet siitä pois. Haapamäen kirkko Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 20.9.2010. Haapamäen siunauskappelin ikkuna Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 20.9.2010. Haapamäen siunauskappeli Jarmo Pyytövaaran kuvaamana 20.9.2010. Kiitos käyttöluvista.