Kerava (ruots. Kervo) on suomalainen keskikokoinen kaupunki Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Kerava sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella Helsingistä 27 kilometriä pohjoiseen. Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkee päärata ja Helsinki-Lahti rautatie, Lahdentie sekä Keravanjoki, Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee kävelykatu, jota on kutsuttu Suomen pisimmäksi (850 m). Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Lapilan Pisinmäeltä on löytynyt Keski-Uudenmaan merkittävin kivikautinen jäännös, kolmetoista nuolenkärkeä, jotka ovat peräisin ajalta 6300–5500 eaa. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Ylikerava ja Alikerava. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta ovat peräisin 1440-luvulta. 1500-luvun puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus. Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Alkujaan siihen kuului myös osa Korson alueesta, ja Korson rautatieasemakin sijaitsi kauppalan alueella. Vuonna 1954 lähtien koko Korso kuitenkin liitettiin silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. 1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970. 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Kerava on yhä pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan pientaloalueelle, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon.

Keravan rautatieasema: A) Keravan vuonna 1864 rakennettu rautatieasema kuvattuna vanhassa postikortissa, joka on lähetetty 4.1.1908. Keravan asema kuvattuna vuoden 1950 tienoilla Gevaertin kustantamassa postikortissa (kuvaaja ei ole tiedossa) - lähetti 19.1.2013 Teemu Jokio. Nimimerkki 'Apalsola' kuvasi Keravan aseman tammikuussa 2007 (lisenssi, OK). Reino Kalliomäki kuvasi Keravan asemalla vuonna 1981 (käyttölupa 2015-11-B): "Kello 6.52 saapuu H-juna Riihimäeltä raiteelle 1, ja hetkeä myöhemmin (6.54) tulee N-juna Helsingistä raiteelle 4. K-junassa on 10 vaunua, ja H-junassa tavallisesti 12. Taustalla Porvoon radan kaarteessa liikkuvat järjestelijän työntämät vaunut. Aamuisin tuli vaunukuormia, kappaletavaravaunuja sekä Porvoon vaunut." Reino Kalliomäki kuvasi Keravan aseman ratapihaa heinäkuussa 1988 (käyttölupa 2015-11-B): "Kappaletavaran käsittelyä. Etualalla olevissa vaunuissa ei ole pyörästöä. Taustalla olevan veturitallin edessä Tve4 502 valmistautuu lähtemään Porvooseen vieden mukanaan oikeanpuolimaisen raiteen vaunut. Seuraavalla oli muistaakseni vaunukuormat, ja sitten varsinainen kappaletavaraliikenne. Oli sitä paljon! Porvoon junaa varten meni junasuorittaja Olliin, ja juna sulkeutui sinne päiväksi. Tallissa on yhä tänä päivänä höyryveturien savutorvet. Pikajunat pysähtyivät vielä Keravalla. Kello on Tve:stä päätellen juuri yli 7." Reino Kalliomäki kuvasi 16.6.2015 Keravan asemalla (käyttölupa 2015-11-B): "Keravan aseman R-kioskin avajaiset ja kakkukahvit tänään. VR:n lippuja myydään, HSL:n kortteja ladataan ja aukioloajat kohtalaiset. Tämä on siis asemarakennuksen pääovi, ja kioski on vallannut entisen odotushuoneen sekä pilettimyymälän."

Savio: B) Antti Havukainen kuvasi 17.4.2004 Savion uusitun aseman (käyttölupa 2016-1-I). Savion rautatieasema (lyh. Sav, ruots. Savio järnvägsstation) on Suomen rataverkon pääkaupunkiseudun lähiliikenteen 2-luokan perusasema Keravalla Savion kaupunginosassa. Asemalla pysähtyvät lähiliikenteen linjat K, N, ja T. Asemaa on kunnostettu Keravan kaupunkiradan valmistuttua. Aseman eteläpuolella on Vuosaaren satamaradan erkanemiskohta. Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4. Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat. Itäisintä raidetta käyttävät Vuosaaren satamaradan tavarajunat (Wikipedia, 2016). Antti Havukainen kuvasi 14.4.2015 Saviolla (käyttölupa 2016-1-I): "Satamajuna Tampereelta Vuosaareen matkalla maan alle." Vuosaaren satamarata on Suomen rataverkkoon kuuluva 19 kilometriä pitkä osuus Keravan ja Vuosaaren sataman välillä. Rata erkanee pääradasta Keravan rautatieaseman eteläpuolella ja kulkee Savion rautatieaseman ohitse ennen kääntymistään aseman eteläpuolella Suomen pisimpään, 13,5 kilometriä pitkään rautatietunneliin. Syvimmillään tunneli käy noin 20 metriä merenpinnan alapuolella. Matkan varrella on Långmossabergin, Kaskelan, Kuninkaamäen ja Jokivarren ajotunnelit sekä Hakunilan, Kuninkaanmäen, Myraksen ja Leppäkorven pystykuilut. Rata on yksiraiteinen ja sähköistetty tavaraliikennerata, jolla junien suurin sallittu nopeus on 80 km/h. Satamaradan kustannusarvio oli lähes 200 miljoonaa euroa. Rataosa avattiin liikenteelle 28. marraskuuta 2008 (Wikipedia, 2016). Savion rautatieseisakkeen ensimmäinen vaatimaton asemarakennus (pysäkkikoppi) talvella 1929. Tuntematon kuvaaja (Keravan museo). Pieni pärekatteinen pystylaudoitettu rakennus lähes kiinni pääradan raiteissa. Rakennuksen sisäänkäynnin yllä Savio -kyltti, sisäänkäynnin vieressä postilaatikko sekä muutamia mainosplakaatteja. Kuvan pysäkkirakennus siirrettiin vuonna 1936 Vanikon seisakkeelle Porvoonradan varteen. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 (Finna). Savion kumitehdas Oy:n tai Suomen Gummitehdas Oy:n (SGTOY) konttorihenkilökuntaa, miehiä ja naisia, seisomassa Savion junaseisakkeen edustalla. Kuvaaja tuntematon (1930—1936 * Keravan museo). Pieni pärekattoinen asemarakennus on hyvin lähellä junanrataa, sen katolla on kyltti jossa teksti SAVIO. Itse rata kulkee hieman laiturialuetta alemapana, valokuva lienee otettu siten että kuvaaja on seissyt kiskojen välissä. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 (Finna). Dieselmoottorivaunu Dm6 tai Dm7 eli ns. "Lättähattu" paikallisjuna matkalla Helsingin suunnasta kohti Keravaa vuonna 1968. Kuvaaja: Kerminen, Väinö Johannes - 1968 (Keravan museo). Kuva otettu Saviontien varresta, etualalla ratatyömaata, joka liittyy radan perusparannustöihin. Näihin parannuksiin lukeutui mm. puisten ratapöllkkyjen korvaaminen betonisilla. Puisia ratapölkkyjä pientareella. Kuva-alan oikeassa laidassa väliaikainen junanlähetyspaikka (Etelä-Savio), jonka edustalla seisomassa mies. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 (Finna). Tunnistamaton mieshenkilö seisomassa Savion rautatieseisakkeella talvella 1930-luvulla (kuvaaja: tuntematon 1930—1939 * Keravan museo). Mies seisomassa radan itäpuolella. Oikealla puinen penkki jonka yllä teksti SAVIO. Taustalla näkyy radan tasoylikäytävä sekä Oy Savion Tiilitehtaan rakennuksia. Kuvan miehellä yllään saapashousut, säärystimet ja lyhytvartiset kävelykengät. Päässään miehellä on turkislakki. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 (Finna). Postikortti: Savion rautatieseisakkeen seutua pohjoisesta nähtynä, kuvausaika 1930-luvun jälkipuolisko (asemarakennus vuodelta 1936). Kuvaaja tuntematon (Keravan museo) Asemarakennuksen takana rinteessä Juurevan huvila. Uloimpana oikealla, pensaiden takaa näkyvässä rakennuksessa toimi Savion postikonttori (Kiinteistö: Harjula). Etäämmällä näkyy puolestaan pieni puinen kioski sekä puinen asemarakennus. Kuvan vasemmassa reunassa painatus: SAVIO ja numerosarja: 3844. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0 (Finna).

Keravan radan alittavan kävelytunnelin värimaailmaa: C) Sampolan alikulku kulkee pääradan ali yhdistäen keskustan ja radan itäpuoliset alueet. Se on osa keskustan halki kulkevaa 850 metrin mittaista kävelykatua. Käytävä on koristeltu Alpo Jaakolan maalauksilla. Kuvasi joulukuussa 2005 nimimerkki 'Vzb83' (lisenssi, OK).