KEMIJÄRVI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 1.1.2017)

(Wikipedia, 2011): Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 8 422 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 931,48 km2, josta 426,55 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2,4 asukasta/km2.
Kemijärvi oli Suomen pohjoisin kaupunki vuoteen 2006, kunnes Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät. Kemijärvi on kuitenkin Kuhmon ohella suomen erämaisin kaupunki. Sen naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.
Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.

Kemijärvi rautatiepaikkakuntana:

A) Kemijärven 'sodanaikainen' rautatieasema, jonka saksalaiset Lapin sodan vetäytymisvaiheessaan polttivat v.1945.

Saksalaisten polttaman puisen asemarakennuksen tilalle rakennettiin sodan jälkeen tämä 'parakkimainen' väliaikainen asemarakennus.

Kemijärven ratapihanäkymä 1950-luvun alkupuolelta. Varsinainen asemarakennus ei kunnolla näy tässä kuvassa.

Kemijoen jäärata. Ratalinja oli osittain sula pahimman virtauksen kohdalla.

('JS', 4.9.2005): Sain käsiini Koillis-Lapissa 27.8.1976 julkaistun artikkelin, joka on neljäs osa vanhan rautatieläisen, Hugo Suomen Sallan rataan liittyvissä muisteloissa. Jutun yhteydessä on julkaistu tämä samainen kuva kuvatekstillä: "Saksalaisten räjäytettyä Kemijärvellä vesistön yli johtavat sillat päästiin Kemijärveltä itään vain talviseen aikaan jään päälle asennettuja kiskoja pitkin ajamalla. Yllä olevan kuvan on Hugo Suomi ottanut 27.5.1948. Kevät on tullut ja kiskot ovat jääneet jo veden alle, mutta juna kulkee vain. Junan perässä henkilövaunu."

(Eljas Pölhö, 21.3.2008): Rohkenen epäillä kuvan päiväystä. Jääradan viimeinen liikennöintipäivä 1948 oli 9. huhtikuuta ja minään vuonna ei ajettu toukokuussa ajalla 1947-1951. Veikkaisin ennemmin 27. maaliskuuta ja numero 3 joskus tulkittu 5:ksi.

('TM', 21.3.2008): Näistä jääradoista olen kuullut henkilötä, jonka isä oli tuolloin konduktöörinä näissä samaisissa junissa, näitten ratojen tekemisestä. Ensin jääkantta vahvistettiin mahdollisimman paksuksi pumppaamalla ja jäädyttämällä. Sitten kerättiin kaikki jokivarren risut, oksat ja ohuet rangat laajalta alalta ympäristöstä. Niistä levitettiin "peti". Sen päälle tuli pölkytys, joista joka viides (?) oli erikoispitkä (tuo jako saattaa olla väärä).

(Eljas Pölhö, 1.11.2009): Kemijärven jäärata oli avoinna seuraavat ajat: 15.1.47- 16.4.47, 10.1.48-9.4.48, 28.12.48-23.4.49, 13.1.50-15.4.50 ja 9.1.51-16.4.51. Olen edelleen sitä mieltä, että kuvan päiväys on väärin.

Parakkiaseman tilalle rakennettiin 1950-luvun alussa tämä nykyinen asema, kuvattu 26.7.2003 (nimimerkki 'Saippuakauppias').

Iiro Niemi kävi kuvaamassa Kemijärven asemalla 22.02.2008 (käyttölupa "2016-2-E", kiitos): "Kemijärven taajamajunaliikenteen vaunusto on jätetty aamulla junan H 411 saavuttua aseman eteen päiväksi seisomaan. Illalla koittaa lähtö takaisin Rovaniemelle junassa H 412."

Jukka Voudinmäki kävi kuvaamassa Kemijärven asemalla 30.6.2012 (käyttölupa "2015-12-L", kiitos): Pankkovaunujuna T5159 saapuu Kemijärvelle hieman sen jälkeen, kun päivän toinen junavuoro Kelloselälle oli lähtenyt matkaan.

B) Joutsijärven asema:

Jukka Voudinmäki kuvasi Joutsijärven aseman 30.6.2012. Suosikkiasemiani - jostakin syystä. Käyttölupa "2015-12-L", kiitos.

Joutsijärven asema sijaitsee Kemijärven keskustasta n. 30km itään Sallan/Kelloselän rataa. Kemijärveltä Kelloselälle on radan pituus n. 80 km ja asemia löytyy (Kemijärven suunnasta) seuraavat: Isokylä, Joutsijärvi, Kursu, Salmivaara, Salla ja Kelloselkä.

('Radan varrella'-kirja, 2009): Joutsijärvi oli jo ennen rautatien rakentamista liikenteen solmukohta, jossa Kemijärveltä tuleva maantie haarautui Sallaan ja Kuusamoon. Aseman kohdalla oli vuosina 1943-44 parinsadan metrin pituinen sotilasraide.
Sodan jälkeen liikennepaikka avattiin maaliskuussa 1947. Joutsijärven asemarakennus rakennettiin naapuriensa Isokylän ja Kursun tapaan Lapin jälleenrakentamiskauden tyyppipiirustusten mukaan 1948. Joutsijärvi toimi myös höyryvetureiden vedenottopaikkana, sillä asemalla oli vesitorni.
Maanteiden risteyksen ympärille, aseman kaakkoispuolelle muodostui asutuskeskus, jossa asui 1960-luvulle tultaessa lähes 400 henkeä, mutta asukasluku laski noepasti seuraavina vuosikymmeninä. Henkilöliikenne lopetettiin radalta 1949, mutta sitä jatkettiin vuodet 1961-67.
Asemarakennus piharakennuksineen siirtyi Senaatti-kiinteistölle ja edelleen myyntiin 2007.

Joutsijärven asema kuvattuna v. 1977 (Tapio Keränen - 'Radan varrella'-kirja).

Joutsijärven asema kuvattuna v. 1998 (Kimmo Pyrhönen - 'Radan varrella'-kirja).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.