|
|
Kemijärvi rautatiepaikkakuntana:
A)
Kemijärven 'sodanaikainen' rautatieasema, jonka saksalaiset Lapin sodan vetäytymisvaiheessaan polttivat v.1945.
Saksalaisten polttaman puisen asemarakennuksen tilalle rakennettiin sodan jälkeen tämä 'parakkimainen' väliaikainen asemarakennus.
Kemijärven ratapihanäkymä 1950-luvun alkupuolelta. Varsinainen asemarakennus ei kunnolla näy tässä kuvassa.
Parakkiaseman tilalle rakennettiin 1950-luvun alussa tämä nykyinen asema, kuvattu 26.7.2003 (nimimerkki 'Saippuakauppias').
(Wikipedia, 2011): Kemijärvi (inarinsaameksi Kemijävri, pohjoissaameksi Giemajávri) on kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu 8 422 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 931,48 km2, josta 426,55 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2,4 asukasta/km2.
Kemijärvi oli Suomen pohjoisin kaupunki vuoteen 2006, kunnes Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät. Kemijärvi on kuitenkin Kuhmon ohella suomen erämaisin kaupunki. Sen naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.
Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.
Kemijoen jäärata. Ratalinja oli osittain sula pahimman virtauksen kohdalla.
('JS', 4.9.2005): Sain käsiini Koillis-Lapissa 27.8.1976 julkaistun artikkelin, joka on neljäs osa vanhan rautatieläisen, Hugo Suomen Sallan rataan liittyvissä muisteloissa. Jutun yhteydessä on julkaistu tämä samainen kuva kuvatekstillä: "Saksalaisten räjäytettyä Kemijärvellä vesistön yli johtavat sillat päästiin Kemijärveltä itään vain talviseen aikaan jään päälle asennettuja kiskoja pitkin ajamalla. Yllä olevan kuvan on Hugo Suomi ottanut 27.5.1948. Kevät on tullut ja kiskot ovat jääneet jo veden alle, mutta juna kulkee vain. Junan perässä henkilövaunu."
('EP', 21.3.2008): Rohkenen epäillä kuvan päiväystä. Jääradan viimeinen liikennöintipäivä 1948 oli 9. huhtikuuta ja minään vuonna ei ajettu toukokuussa ajalla 1947-1951. Veikkaisin ennemmin 27. maaliskuuta ja numero 3 joskus tulkittu 5:ksi.
('TM', 21.3.2008): Näistä jääradoista olen kuullut henkilötä, jonka isä oli tuolloin konduktöörinä näissä samaisissa junissa, näitten ratojen tekemisestä. Ensin jääkantta vahvistettiin mahdollisimman paksuksi pumppaamalla ja jäädyttämällä. Sitten kerättiin kaikki jokivarren risut, oksat ja ohuet rangat laajalta alalta ympäristöstä. Niistä levitettiin "peti". Sen päälle tuli pölkytys, joista joka viides (?) oli erikoispitkä (tuo jako saattaa olla väärä).
('EP', 1.11.2009): Kemijärven jäärata oli avoinna seuraavat ajat: 15.1.47- 16.4.47, 10.1.48-9.4.48, 28.12.48-23.4.49, 13.1.50-15.4.50 ja 9.1.51-16.4.51. Olen edelleen sitä mieltä, että kuvan päiväys on väärin.
|
