Kaskisten tietoja: A) Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta. 1700-luvulla kaupungille laadittiin ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista. Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 64,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,2 prosenttia puhuu ruotsia. Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 5,4 % (2013). Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen. Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä. Kaskisten kaupungintalo. Kuvasi nimimerkki "Tomisti" kesällä 2006 (lisenssi OK * Creative commons * Wikipedia). Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä. Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin. 1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo. Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla. 1970-luvulla Metsä-Botnia nyk. Metsä-Fibre perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan. Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää. 1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. 6. lokakuuta 2008 virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella. Lauttayhteys on lopetettu alkuvuodesta 2009 (Wikipedia, 2017).

Kaskisten näkymiä: B) Katunäkymä Kaskisista. Kuvasi nimimerkki "Tomisti" kesällä 2006 (lisenssi OK * Creative commons * Wikipedia). Kaskinen kuvapostikorissa noin vuonna 1900 (lisenssi OK * public domain * Wikipedia).

Kaskisten rautatie-elämää: B) Tuomo Ala-Keturi kuvasi 15.7.2014: "Kaskisten vanha rautatieasema ja ilmeisesti pientä pintaremonttia meneillään." (kiitos * käyttölupa 2017-1-D). Kaskisten rautatieasema on rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, olihan Kaskinen tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas, jonka toiminta kuitenkin loppui vuonna 2009. Henkilöliikennettä Kaskisiin oli vuosina 1913–1956 sekä 1959–1964. Sen jälkeen Kaskisten joukkoliikennetarpeet on hoidettu linja-autoin. Asematoiminnot siirrettiin varsinaisesta asemarakennuksesta tavaramakasiiniin 1980, jonka jälkeen asemarakennus on myyty, mihin myöhemmin sijoittui huutokauppakamari. Myös asematoiminnot tavaramakasiinissa ovat hiipuneet: Asema muutettiin miehittämättömäksi 2004. Nykyisin Kaskisten liikenne koostuu lähinnä Kaskisten satamaan liittyvistä kuljetuksista. Kaskisten satamaraiteistoissa sijaitsee Suomen rataverkon läntisin piste (Wikipedia, 2017). Kirjasta Radan varrella, 2009. Esko Maasalo kuvasi 13.7.1987: "Kaskisten asemarakennus uinuu kesäisessä lämmössä ruostuneiden raiteiden edessä. Päätie taisi olla sentään kiiltävillä kiskoilla." (kiitos * käyttölupa 2014-1-B). Rautatie rakennettiin Kaskisten korttelialueen läpi, sillä kaavoitetuista kortteleista vain läntisimmät oli rakennettu 1900-luvun alussa. Asemakin voitiin sijoittaa keskelle asemakaavoitettua aluetta, keskeiseksi suunnitellun Kirkkotorin reunaan. Thure Hellström laati vuonna 1911 ensimmäisen suunnitelman Kaskisten asemaksi. Seuraavana vuonna valmistui kuitenkin Hellströmin uusi suunnitelma, jossa joitakin yksityiskohtia oli muutettu alkuperäisistä. Vuonna 1912 valmistunut jugendtyylinen asemarakennus on säilynyt hyvin niin ulkoasultaan kuin sisätiloiltaankin. Kaskisten asemalle rakennettiin kaksipaikkainen veturitalli, jonka takatornissa on vesitorni. Raiteet johdettiin asemalta alun perin ulkosatamaan ja pakkahuoneen laiturille, sekä vuonna 1956 syväsatamaan. Kaskisten kaupunki oli jäänyt jo ennen rautateiden kautta varsin mitättömäksi keskukseksi naapurinsa Kristiinankaupungin varjoon. Rautatieden tulo esimerkiksi Vaasaan heikensi satamakaupungin asemaa entisestään, eikä oman rautatien saaminen muuttanut tilannetta. Kristiinankaupunki säilytti vahvemman asemansa myös Suupohjan radan valmistuttua molempiin kaupunkeihin. 1920-luvulla kaupunkiin perustettiin kuitenkin ensimmäiset puutavaraliikkeet, jotka hoitivat eteläpohjalasten sahojen tuotannon myymistä ulkomaan markkinoille. Kaupunkiasutus laajeni pikkuhiljaa rataan saakka, mutta asemanympäristöstä ei muodostunut mitään kaupunkimaista keskusta. Henkilöliikenne hoidettiin linja-autoin 1956-59 sekä vuodesta 1964, kunnes matkustajaliikenne myös Kristiinankaupunkiin lopetettiin 1968. Kaskisista tuli Kristiinankaupunkia merkittävämpi asema, kun kaupungissa käynnistyi selluloosatehdas 1977. Suora tavarajunaliikenne siirtyi Kristiinankaupungin sijaan Kaskisiin, jonne tavaraliikenne jatkuu edelleen. Sisäsataman eli pakkahuoneen laiturin liikenne lopetettiin kuitenkin 1980-luvun alussa ja kiskot purettiin pääosin 1990. Ulkosataman raiteistoa on sen sijaan uusittu ja laajennettu useaan otteeseen 1980-90-luvuilla. Kaskisten asemarakennus jäi tyhjilleen 1980, kun asematoiminnot siirrettiin tavaramakasiinirakennukseen. Rakennus myytiin 1993 - siihen sijoittui huutokauppakamari. Asema muutettiin miehittämättömäksi 2004 ja tavarasuoja siirtyi Senaatti-kiinteistölle 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Kaskisten ulkosatamassa on Suomen rataverkon läntisin piste (Radan varrella, 2009). Reino Kalliomäki kuvasi vuonna 1976 Kaskisten ratapihalla: "Rauhallinen keväinen hetki. G-vaunun numero on jo haalistunut pois. Rata-auton numero on kolme. (kiitos * käyttölupa 2015-11-B). Jorma Toivonen kuvasi 11.10.2014: "Kaskisten kaksipilttuinen veturitalli on vielä hyvässä kunnossa, molempiin pilttuisiin johtavat omat raiteensa. (kiitos * käyttölupa 2015-11-B). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi vuonna 1970: "Konnari neuvonpidossa Kaskisten asemahenkilökunnan kanssa." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Kaskisten rautatieasema vuodesta 1980 (ent. tavaramakasiini): Mika T. Polamo kuvasi 10.7.2003: "Kaskisten tavaramakasiini/asema ~ Dv12 2550, nokka kohti Seinäjokea (kiitos * käyttölupa 2017-1-F). Ville Hautamäki kuvasi 8.10.2016: "Museojuna 1921 on saapunut Kaskisiin. Dr12 on kiertämässä junarungon toiseen päähän ja ohittaa vanhan tavara-aseman. (kiitos * käyttölupa 2016-1-F).