A) (Wikipedia, 2014): Karvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 522 ihmistä ja sen pinta-ala on 519,89 km2. Karvian naapurikuntia ovat Honkajoki, Jalasjärvi, Kankaanpää, Kauhajoki ja Parkano. Karviaan asutettiin jatkosodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.
Asukkaat työllistyvät Karviassa pääosin maatalouden, palveluiden ja pienteollisuuden aloilla. Karvian ystävyyskuntana on jo vuodesta 1994 lähtien toiminut Viru-Nigula, kunta itäisessä Virossa.
Karvian maasto on melko tasaista ja korkeuserot vähäisiä. Kunnan länsiosaa hallitsee Pohjankangas, jolla oleva Kauraharju ulottuu liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kankaanpään Niinisalosta alkava Pohjankankaan ampuma-alue ulottuu osittain Karvian puolelle. Maisemakuvaa luonnehtivat myös laajat suot ja useat järvet, keskeisenä Karvianjärvi, josta saa alkunsa Karvianjoki. Osa Karviasta kuuluu Kyrösjärven ja siten Kokemäenjoen vesialueeseen. Kunnan itäosassa sijaitsee osittain Parkanoon kuuluva Häädetkeitaan luonnonpuisto. Kauraharjussa ja Elliharjussa on suuret hiekkateollisuusalueet ja niihin liittyvää teollisuutta.

Historia: Todennäköisesti nuijasodan aikoihin Karviaan rakennettiin ensimmäiset vakituiset asumukset. Nykyaikainen asutus on tiettävästi alkanut 1600-luvulla ja ensimmäiset luetteloidut asukkaat oli merkitty veroluetteloihin vuonna 1635. 1630-luvulla Karviaan perustettiin Kyrön Skanssi -niminen linnake pitämään silmällä sotilaskarkureita. Linnake sijaitsi historiallisen, Hämeestä Pohjanmaalle Pohjankangasta pitkin kulkeneen maantien varrella. Tiellä oli Kantin kylässä kestikievari; seuraavat kestikievarit sijaitsivat etelässä Kankaanpään Niinisalossa ja pohjoisessa Kauhajoen Nummijärvellä.

Vuonna 1866 säädettiin kunnallislaki joka erotti maallisen ja kirkollisen vallan ja ensimmäinen kuntakokous Karviassa pidettiin 23. huhtikuuta 1866. Karvia muodostettiin Ikaalisten kappeliseurakunnaksi vuonna 1796 ja se siirrettiin Kankaanpään kappeliksi vuonna 1841. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1891. Karvian kirkko on vuodelta 1798.
Karviassa toimi vuosina 1935–1960 varavankila, jossa pidettiin talvi- ja jatkosodan aikana aluksi neuvostoliittolaisia sotavankeja, myöhemmin suomalaisia poliittisia vankeja syksyyn 1944 saakka. Laitos toimi vielä 1960-luvun ajan sosiaaliministeriön alaisena ns. erityistyölaitoksena, johon koottiin asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytyneitä henkilöitä, lähinnä Jehovan todistajia. Laitoksen toiminnan loputtua sen alueet siirtyivät pääosin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.

Kyliä: Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä ja Ämmälä.

Karvian kirkonkylässä, joka on kunnan keskus, on kolme ruokakauppaa; Ylisenkadulla Siwa, kylän keskellä Sale ja Parkanontien vieressä K-Market Lastula. Salen yhteydessä on ABC:n kylmäasema ja vieressä St1, jossa on myös Time Out-kahvila ja myymälä. Karvian Urheilutalolla toimii lisäksi Nelis Café. Kankaanpään- ja Parkanontien risteyksessä on lisäksi Neste.

Karvian kunnanjohtajana toimii Tarja Hosiasluoma. Karvia on perinteinen maatalouspitäjä. Kunta, maatilat ja pienet yritykset työllistävät suurimman osan asukkaista. Suurimmat yksityiset työnantajat Karviassa ovat Skaala ikkunat Oy, Karvian Konepaja Oy ja Mustakosken Puutarhat. Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, ja sen luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Suomijärvi on lintujärvenä tunnettu pieni järvialue, jossa voi lintujen muuttoaikaan bongata harvinaisuuksia. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoa ja Häädetkeitaan luonnonsuojelualuetta.

Tunnettuja karvialaisia: Armas Alvari, kirjailija * Toivo Haapanen, kapellimestari ja musiikintutkija * Pasi Heikura, kirjailija ja muusikko * Anne Mattila, laulaja * Anneli Mattila, laulaja * Anniina Mattila, laulaja * Aulikki Oksanen, kirjailija * Juha Seppälä, kirjailija * Sanna Stellan, näyttelijä * Tyyni Tuulio, kirjailija.

.