KARKKILA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.12.2024)

(Wikipedia, 2011): Karkkila (ruots. Högfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 69 kilometrin ja noin tunnin automatkan päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on hieman yli 9 000, joista enemmistö 45–64-vuotiaita. Karkkilan naapurikunnat ovat Loppi, Nummi-Pusula, Tammela ja Vihti.
Alun perin Karkkila oli kylä Pyhäjärvi Ul:ssa, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa Nyhkälän ja Karkkilan kylistä.
Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu germaanisperäisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko.
Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun kosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin lähistöltä Kulosuonmäen rautakaivoksesta. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva työväenliikkeen perinne.
Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä kaupungintalon aulassa.
Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti 1950-luvun lopulla valtatie 2:n valmistumisen myötä.
Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina Karkkilan torilla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde esim. mökkiläisten keskuudessa edelleen. Talvisin kaupungissa on hiljaisempaa.
Nykyisin Karkkila onkin metalliteollisuudesta leimansa saanut pikkukaupunki maaseudun ja vanhojen kylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina. Yksi kaupungin suurimpia yrityksiä on Helvar, joka on valaisinteollisuuden alihankkija. Karkkila ajautui 1990-luvulla monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin Lex Karkkila.

A) Karkkilan tienvarsitaulu herätti aikoinaan valtakunnallistakin huomiota, sillä turisteja toivoteltiin tervetulleeksi myös venäjän ja (ilmeisesti) kiinan kielillä. Kyseessä oli tuolloin siis vielä puhtaasti mainostekninen vitsi. Kuvassa tämän kirjoittaja tutustuu eksoottisiin kirjaimiin kesäkuun alussa v. 1968 (kuva: P.Joutsi).
Nykyisin ei venäjänkieliset tekstit tienvarsissa enää taida kaikkia niinkään naurattaa, kuten oli ainakin tarkoitus tässä Karkkilan tapauksessa 43 vuotta sitten.

(Jukka Rajala, sähköposti 3.6.2013): Olipa nostalginen kuva Karkkilassa syntyneelle! Ensimmäisessä kuvassa on aikansa monikielisin tervetulotoivotus. Vitsihän oli, että kiinankielinen teksti paljastui 70-luvun lopulla väärin kirjoitetuksi, mikä sitten kyllä korjattiin.

Karkkilan kapearaiteisen rautatien varrelta:

B) Suomen Yhdyspankki (Karkkilassa) ja Karkkilan rata vanhassa valokuvassa. Kyseessä oli kapearaiteinen Hyvinkää-Karkkila-rautatie. Kuvan ajankohta lienee lähellä 1930-luvun alkua. Kuvan lähetti 'RT' maaliskuussa 2011.

Karkkilan Nyhkälän kylän ensimmäinen kauppa aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. Tämä oli nk. maalaisten kauppa eli Lindqvistin kauppa. Vuonna 1904 aloitti paikkakunnalla toimintansa Högforsin tehtaan Työväestön kauppa eli 'Osuusliike Tuki', josta tuli tärkeä tekijä paikkakunnalle aina vuoteen 1983. Jäljellä on vieläkin komea kolmikerroksinen 'Tuen talo'. Sen on tosin rakennuttanut rautatieyhtiö vuosina 1912-13, mutta Tuen omistukseen rakennus siirtyi jo vuonna 1919.

Högforsin Tehtaan Työväestön Osuuskauppa i. l. aloitti toimintansa vuonna 1904 Haukkamäessä Heleniuksen talossa, kunnes se vuonna 1906 tarvitsi suurempaa liiketilaa ja muutti Nyhkälään Närön talon toiseen päähän. Vuonna 1919 ostettiin oma talo: vuonna 1912-13 rakennettu rautatieyhtiön talo, jonka tiloissa silloin toimivat yhdyspankki ja posti ja joka myytiin, koska yhtiö oli huomannut sen tuottavan tappiota.
Talon olivat suunnitelleet Valter ja Ivar Thorén. Osuuskauppa korjasi talon liiketiloiksi, ja sen taakse rakennettiin uusi makasiinirakennus. Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan vuonna 1921. Liiketilojen lisäksi talossa aloitti vuonna 1920 toimintansa säästökassa ja toisessa kerroksessa kahvila.
Vuonna 1919 osuuskaupan nimi muuttui ja siitä tuli Osuusliike Tuki i. l.

Helsingin Sanomat muisteli 28.8.2011 "50 vuotta sitten"-palstallaan Karkkilan kapearaiteisen rautatien 50-vuotisjuhlia, jotka pidettiin siis v.1961.

(Wikipedia, 2011): Karkkilan rautatieasema (lyh. Kark, aiemmin paikkakunnan ruotsinkielisen kirjoitusasun mukaisesti Högforsin rautatieasema, lyh. Hgf, ruots. Högfors järnvägsstation) oli vuosina 1911–1967 käytössä ollut kapearaiteisen Hyvinkään–Karkkilan rautatien liikennepaikka Karkkilan keskustassa. Karkkila oli rautatien pääteliikennepaikka, matkaa Hyvinkäälle oli rautateitse 45 kilometriä.
Asema-alueen rakennukset rakennettiin alun perin Högforsin omistamalle Takkon tilan sekä Närön ja Anttilan tilojen maille. Asemalta erkani myös pistoraide Högforsin tehtaille.
Liikennepaikalla oli matkustajaliikennettä vuoteen 1961, jolloin rautatieyhtiö lakkautti kaiken henkilöliikenteen. Tavaraliikenne jatkui aina syksyyn 1967 saakka, jonka jälkeen yhtiö lakkautettiin ja rautatie purettiin. Myös Karkkilan asema-alueen kaikki rautatierakennukset purettiin. Nykyisin rautatiestä jäljellä ovat vain Högforsin tehtaille johtaneen pistoraiteen ylittäneen valtatien sillan pilarit.

Hyvinkää-Karkkila kapearaiderautatie 8.4.1961. Höyryveturi Hyvinkään asemalla. Vasemmalta A. Hannula, V. Vuorinen, O. Litmanen ja Toivo Leino * kuvaaja: Erkki Voutilainen (1961) (Museovirasto * CC BY 4.0).

Molemmat: Hyvinkää-Karkkila kapearaiderautatie * Karkkilan asemarakennus * kuvaaja: Erkki Voutilainen (1961) (Museovirasto * CC BY 4.0).

Hyvinkää-Karkkila kapearaiderautatie * Veturinkuljettaja Jussi Virtanen * kuvaaja: Erkki Voutilainen (1961) (Museovirasto * CC BY 4.0).

E.Pölhö kuvasi nämä erikoiset otokset Karkkilassa 04.11.1967. Juna siirrettiin merkkipäivän kunniaksi rautatieltä linja-autoaseman viereiselle näyttelypaikalle. Siirto tapahtui katuja pitkin veturin omin voimin tilapäistä rataa pitkin. Ratapätkä oli vain kahden junamitan pituinen ja matka eteni junamitta kerrallaan vaunuja työntäen ja sitten taas siirrettiin kiskoja veturipäästä vaunupäähän (teksti kuvaajan).

Karkkilan ratapihaa kuvattuna v.1965 Hyvinkään suunnasta. Vasemmalle on noussut varastohalli puretun asemarakennuksen paikalle. Huomatkaa sähköistetty vaihdelyhty.

C) Ilmakuva Karkkilasta ilmeisesti vuoden 1965 tienoilta, koska keskellä rakennetaan Centrum-tavarataloa.

(PV, 27.5.2008): Vasemmalla näkyy rataleikkaus ja sen ylittävä silta, aivan vas. reunassa veturitalli, kirkon yläpuolella puiden välistä pilkistää ilmeisesti Karkkilan asemarakennus. Näyttäisi Yksi G-vaunukin olevan kuvassa. Ja tallilla lisää vaunuja.
 (JV, 27.5.2008): En tiedä, minä vuonna Karkkilan asema purettiin, mutta rautatie tuli kuvan oikeasta ylälaidasta ja jatkui tuon tehtaan näköisen rakennuksen edestä vasemmalle ja edelleen Högforsin tehtaille. Asema-alueella oli sivuraiteita ja jopa pienimuotoinen kolmioraide.

Karkkilan kirkko:

D) Nimimerkki "Abc10" kuvasi Karkkilan puukirkon keväällä 2015 (Wikipedia, CC BY-SA 4.0). Kirkko valmistui vuonna 1781.

(Karkkilan vanha rakennuskulttuuri: Päivi Mikola ja Risto Hakomäki, 1994): U.L.Pyhäjärven seurakunta muodostettiin alkuaan Vihdin kappeliksi vuonna 1654. Omaksi kirkkoherrakunnaksi kappeliseurakunta itsenäistyi keisarin antamalla käskykirjeellä vuonna 1861, mutta lopullinen itsenäistyminen tapahtui vasta vuonna 1879.
Pyhäjärven ensimmäinen kirkko sijaitsi noin vuosina 1660-1801 todennäköisesti nykyisen kirkon vieressä, hieman sen eteläpuolella. Tarkkaa sijaintipaikkaa ei tiedettä. Vuonna 1775 kirkonkokouksessa katsottiin välttämättömäksi uusia kirkko.
Nykyinen kirkko, pohjakaavaltaan ristinmuotoinen uusklassinen puukirkko, rakennettiin vuonna 1781 Kuninkaallisen Yli-intendentin laatimien piirrusten mukaan, jotka kuningas hyväksyi. Toisaalta sen piirrustuksia on epäilty myös kirkon rakennusmestarin laihialaisen Matti Östin tekemiksi. Kirkko valmistui hänen johdollaan vuonna 1781.
Ensimmäinen kellotapuli sijaitsi suunnilleen nykyisen seurakuntatalon lähistöllä. Vuonna 1796 se todettiin niin rappeutuneeksi, että päätettiin rakentaa uusi. Piirrustukset hankittiin Tukholman Yli-intendenttikonttorista. Uusi kellotapuli valmistui vuonna 1804 vaskijärveläisen Martti Tolpon johdolla. Vanha kellotapuli myytiin huutokaupalla syyskuussa 1804. Kellotapuli uusiitiin vuona 1844. kirkonkellot ovat vuosilta 1824 ja 1843. Tapulissa oli asehuone, säilytyshuone ja pitäjän viljamakasiini vuoteen 1859 saakka sekä myöhemmin ruumishuone.
Hautausmaa on aina sijainnut kirkon ympärillä. Vuonna 1858 oli kirkkotarha entisestään laajentunut ja sen ympärille rakennettiin kiviaita. Hautausmaalla on Kymin lahjoittama sankaripatsas, jonka on tehnyt Gunnar Finne. Karkkilan kauppalalle se on lahjoitettu 12.9.1948. Hautausmaan hautamuistomerkeistä huomattava osa on valettuja rautaristejä. Syynä tähän on paikkakunnalla sijaitseva Högforsin tehdas, jonka myyntiartikkeleihin ristit kuuluivat. Tehtaan työntekijät myös mielellään valoivat itse itselleen ristinsä.

">

Nimimerkki "Abc10" kuvasi karkkilan puukirkon sisätiloissa v. 2016 (Wikipedia, CC BY-SA 4.0).

">

Karkkilan pappila (Odert Laine, 1899) .

(Karkkilan vanha rakennuskulttuuri: Päivi Mikola ja Risto Hakomäki, 1994): Pyhäjärven kappalaisella ei ollut virkatilaa, vaikka kappalainen Strandman teki asiasta vuonna 1724 anomuksen. Vuonna 1724 anomus uudistettiin yhä huonoin tuloksin. Loppujen lopuksi Pyhäjärven seurakuntalaiset rakensivat kappaleiselleen asunnon, joka käsitti salin, kolme kamaria ja leivintuvan sekä ulkorakennukset. Vuonna 1806 olevassa kirkonkokouksen pöytäkirjassa sanotaan, että kappalaisen virkatalo on rakennettu niin lähelle kirkkoa, että jo tulipalovaaran vuoksi se olisi siirrettävä kauemmaksi Nyhkälän kylän yhteiselle maalle.
Virkatalo oli jo silloin rappiokunnossa. Se muutettiin noin vuonna 1811 etelämmäksi ns. Pappilan ahteelle. Sitä korjattiin ja lisättiin vuonna 1880. Uudelleen se rakennettiin samalle paikalle vuonna 1900. Piirustukset piirsi Odert Laine vuonna 1899.
Nykyisin rakennuksessa sijaitsevat kirkkoherran asunnon lisäksi kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Vanhan pappilan vieressä sijaitsee vuonna 1977 rakennettu seurakuntatalo sekä sen edeltäjänä toiminut vuonna 1956 rakennettu vanha pappilan navetta, jossa nykyisin toimii mm. seurakunnan päiväkerhot.

Karkkilassa ennen vanhaan:

E) Talo 1900-luvun alusta Karkkilan Vattolan kylästä ~ Liiston talo.

Takaisin etusivulle.