|
Kaavin kirkko (puukirkko paloi kivijalkaan v. 1980):

A) Kaavin vuonna 1817 rakennettu puukirkko paloi kivijalkaan v.1980. Kaavin uusi kirkko kuvattuna 28.2.2012 ('S&J').
(Jussi Jäppinen, 22.11.2009):
Savon alueella paloi eri syistä viisi kirkkoa lyhyen ajan sisällä vuosina 1972-1984. Tuli tuhosi Kangaslammen, Virtasalmen, Rautavaaran, Kaavin ja Rantasalmen kirkot.
Rantasalmella uusi kirkko rakennettiin palaneen tiilikirkon ehjiksi jääneiden seinien sisälle, mutta neljällä muulla paikkakunnalla seurakuntalaiset saivat kokonaan uuden kirkon.
Joulun alla vuonna 1983 vihityn Kaavin kirkon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Karvala & Silvennoinen. Kirkon sisääntulon lasisesta julkisivusta heijastuu tulipalossa säästynyt, vuonna 1815 rakennettu kellotapuli.

Kaavin kirkko kauttaaltaan tulessa 1980. Sammuttajien tehtäväksi jäi ympäristön suojaaminen. Kuva: Osmo Kanerva.
('Pelastustieto, 1980:5): Tapahtumien kulku:
Palopäällikkö Osmo Hakkarainen sai
kotiinsa ilmoituksen kirkon syttymisestä
vähän ennen kello kahta sunnuntaita
vasten yöllä. Samoihin aikoihin Kuopion
aluehälytyskeskus vastaanotti paloilmoituksen
ja antoi välittömästi sireenihälytyksen
Kaavin puolivakinaiselle
palokunnalle. Palopaikalle matkalla olleesta
sammutusautosta Hakkaraiselle
ilmoitettiin liekkien näkyvän jo kirkon
ulkopuolellakin ja tiedon seurauksena
Hakkarainen pyysi aluehälytyskeskusta
lähettämään apuvoimia naapurikunnista,
Tuusniemestä, Riistavedeltä, Juankoskelta,
Muuruvedeltä ja Kuopiosta.
Kaikkiaan sammutustyöhön osallistui
yli 60 miestä.
Kaavin palokunnan 6 miestä, sammutusauto,
jossa oli 3500 1 vettä sekä
9500 litran säiliöauto kahden hengen
miehityksellä saapuivat palopaikalle viisi
minuuttia kello kahden jälkeen. Kolmetuumaisten
runkojohtojen selvitys alkoi
heti ja veden saanti varmistettiin.
Palopäällikön varamiehenä toiminut palomies
Vesa Jäntti johti sammutustyötä
siihen saakka, kun viikkovapaalla ollut
palopäällikkö Hakkarainen saapui paikalle.
Sammutuksen johdon ottanut
Hakkarainen totesi heti palokuntansa
voimavarat liian pieniksi kirkon pelastamiseen.
Tämä johtui suihkujen vähyyden
ja vesijohtojen verkostopaineen mataluudesta.
Näin ollen hän keskitti voimia
ympäristön suojaamiseen.
Kirkossa tuli oli saanut voittamattoman
otteen. Pääsisäänkäynnin lattia,
valtoimenaan
eikä suihkuilla ylletty ikkunoiden
kautta palopesäkkeisiin, joita oli levinnyt
jo ullakollekin. 10-11 sekuntimetrin
tuuli lietsoi paloon lisää voimaa.
Kuumuuden rikottua ikkunat savukaasut
syttyivät tuleen alttarin luona.
Hakkarainen kertoo: "Kirkko oli täynnä
savua enkä uskaltanut lähettää miehiä
savusukellukseen häkäräjähdyksen
ja kovan kuumuuden takia. Alttaritaulua
ei niissä olosuhteissa ollut mahdollista
pelastaa."
Hakkarainen haluaa lisäksi kiinnittää
huomiota alttaritaulujen kiinnitykseen,
joka ainakin Kaavin kirkossa olisi tehnyt
pelastustoimet vaikeiksi helpommissakin
olosuhteissa. "Onko taulun välttämättä
oltava niin lujasti seinässä kiinni,
että ilman järeää sorkkarautaa sitä ei irti
saada? Voisi olettaa tukevien ripustuskoukkujen
riittävän."
Kaavin kirkon alttaritaulu oli vakuutusarvoltaan
100 000 markkaa ja se siis
paloi kirkon mukana.
Tuhon laajuus:
Kaavin kirkkorakennus paloi perustuksiaan
myöten. Ja kuten palopäällikkö
toteaa," 4,7 miljoonan markan edestä
omaisuutta hävisi kolmessa tunnissa
olemattomiin". Kirkko oli vakuutettu 4
milj. markan arvosta ja irtaimen omaisuuden
vakuutusarvo oli hieman yli
700 000 markkaa. Kulttuurihistoriallisia
arvoja ei Kaavin - kuten ei muidenkaan
vanhojen kirkkojen kohdalla voida
rahassa arvioida.

Kaavin puinen kirkkotapuli säästyi vuoden 1980 tulipalosta - kuvattu 28.2.2012 ('S&J').
Noin 50 metrin päässä kirkon länsipuolella
sijaitseva kellotapuli säilyi suojaustoimenpiteiden
sekä tuulen suunnan
ansiosta. Samoin tuulen yläpuolella ollut
lämpökeskus säästyi tuholta. Tuulen
alapuolella olleen ladon katto sen sijaan
syttyi tuleen, mutta saatiin nopeasti
sammutettua.
Kirkon katto romahti noin kello kolmen
aikaan ja aiheutti kipinäsateen, joka
kantautui tuulen mukana yli kilometrin
päähän. Räntäisen sään ansiosta kipinöinti
ei aiheuttanut harmeja.

Aamulla 750 m2 :n
kirkosta oli jäljellä
vain savuava rauniokasa.
Jälkisammutustyötä
ja vartiointia
jatkui vielä seuraavaan
aamuun
saakka. Kuva: Osmo
Kanerva.
Jälkitoimenpiteet:
Ympäristökunnista saapuneet apuvoimat
keskitettiin vedenhuoltoon ja suihkujen
siirtoon sekä kirkon ympäristön
suojaamiseen. Kahteen 3" runkojohtoon
riittivät palokuntien kolmetuumaiset,
mutta ei enää kolmanteen, jota kipeästi
olisi tarvittu. Kaikkiaan käytössä
oli 2300 metriä 3" letkua.
Sammutus- ja suojaustyöt jatkuivat
aamuviiteen asti, jolloin hiljalleen alkoi
yksiköiden vapauttaminen tehtävistä.
Ympäristökuntalaisista lähti viimeisenä
Tuusniemen palokunta iltapäivällä vähän
ennen 14.00.
Mistä palo alkoi?
Keskusrikospoliisin Kuopion lääninosaston
suorittamien palonsyytutkimusten
mukaan voidaan melkoisella varmuudella
päätellä, ettei tällä kerralla ollut
kyseessä murhapoltto, kuten esim.
Rautavaaran kirkkopalon kohdalla.
Palon alku on voitu paikallistaa pääoven
vasemmalle puolelle, urkuparvelle.
Tutkimusten ollessa vielä kesken oletetaan
viallisten sähköjohtojen aiheuttaneen
palon. Tutkimusten aikana on ilmennyt,
että jo hieman ennen puoltayötä
ohikulkija oli havainnut kirkossa valoilmiön,
jota ei kuitenkaan osannut yhdistää
palonaluksi.
Kaavin puukirkko oli linnoitusarkkitehti
Pehr Granstedtin suunnittelema ja se
valmistui käyttöönsä vuonna 1817.
Sen pinta-ala oli n. 735 m2 . Istumapaikkoja
kirkossa oli 1000. Arvokas,
alkuperäinen alttaritaulu oli hovimaalari
Adolf von Beckerin maalaama
vuodelta 1884.
Kirkosta oli 4 uloskäyntiä. Parvekkeita
oli kolme, jokaisesta johti yksi
kapea poistumistie.
Kantavana rakennusaineena oli
käytetty veistettyä honkahirttä. Ulkopuolisena
verhouksena oli vuorauslau-
ta. Kateaineena oli kuparipelti. Yläpohjan
lämpöeriste oli mineraalivilla,
alapohjan pintaverhouksena pahvi levy
ja laudoitus.
Kirkossa oli keskuslämmitys (vesi).
Lämpökeskus sijaitsi kirkon ulkopuolella.
Kellotapuli on erillisrakennus ja se
säilyi palossa. Tapuli on veistettyä
honkahirttä ja kateaine kuparipelti.
Paloteknisessä luokittelussa sekä
kirkko että kellotapuli kuuluvat luokkaan
paloahidastavat.

Kaavin uusi, palaneen puukirkon tilalle rakennettu kirkko otettiin käyttöön v.1983 (Karvala & Silvennoinen) - kuvattu 28.2.2012 ('S&J'). Tältä suunnalta uuden kirkon ulkoasu ei ole parhaimmillaan.
 



Kaavin tulipalolta säästynyt kellotapuli kuvattuna 28.2.2012 ('S&J').

Kaavin uuden kirkon suunnittelijoiden yhtenä johtoajatuksena on saatanut olla idea, jossa tulipalolta säästynyt tapuli on saatu heijastumaan pääsisäänkäynnin korkeista ikkunapinnoista - kuvattu 28.2.2012 ('S&J').
|