Joensuun rautatieasemalla: A) Joensuun rautatieasema oli kesän 2010 alkupuolella laajan remontin kourissa. Tämä kuva on otettu keskiviikkona 9.6.2010 ('S&J'). Taajamajuna 760 Nurmeksesta juuri (klo 8:45) saapunut raiteelle #2. Joensuun rautatieasema kuvattuna ilmeisesti 1920-luvulla (vuonna 1911 tehdyn eteläpäädyn laajennuksen jälkeen). Asema rakennettiin alunperin vuosina 1890-94 (ilmeisesti Knut Nylanderin Oulun asemarakennusta suoraan mukaeltuna) . Asemaa laajennettiin vielä 1950-luvulla pikatavarasuojalla. Joensuun asemapihan veturitalli tuhoutui melkein kokonaan tulipalossa v.1937. Tämän kuvan omistaja O.Koskinen. Varsinaisessa mylläkässä oli Joensuun rautatieaseman laiturinpuoleinen osuus. Itse asemarakennus oli matkustajilta kokonaan suljettu. Molemmat kuvat: 9.6.2010 ('S&J'). Itse aseman julkisivu on ihailtavasti säilyttänyt alkuperäiset 'kasvonsa'. Matkustajille myytiin Joensuun asemaremontin aikana (9.6.2010 - 'S&J') lippuja paikalle tuoduissa sinisissä parakkikonteissa. Joensuun rautatieaseman kaupunginpuoleinen julkisivu oli 9.6.2010 myös remontin alaisena ('S&J'). Joensuun asema iltavalaistuksessa - Jarmo Pyytövaara kuvasi 25.11.2011 (kiitos käyttöluvasta). Vanhat vetiritallit luovat mielenkiintoisen ilmapiirin Joensuun rautatieaseman laitureille. Tässä kuvassa matkustajat odottavat keskiviikkoaamuna 9.6.2010 laiturilla #3 InterCity6-junan lähtöä (klo 9:14) etelään Imatran suuntaan ('S&J'). Joensuun rautatieaseman kaupunginpuoleiseen puistonreunaan on asetettu museoveturi #950 (9.6.2010 - 'S&J'). Remontit ohi Joensuun asemalla - Jarmo Pyytövaara kuvasi 14.7.2011 (kiitos käyttöluvasta). Lisää kuvia Joensuun rautatieasemalta, ratapihalta ja junakalustosta.

Suvantosillalla: B) Näkymä Suvantosillalta etelään Pielisjoelle - kuvattu 9.6.2010 ('S&J'). Takimmainen laiva on nimeltään 'Vinkeri II', keskellä 'Satumaa' ja etualalla tutkimusalus 'Muikku': (Wikipedia, heinäkuu 2010): Tutkimusalus 'Muikku' on Etelä-Savon ympäristökeskuksen omistama merentutkimusalus. Aluksen tutkimuslaitteiden hankinnasta ja ylläpidosta, laboratoriotoiminnoista sekä käytön koordinoinnista vastaa Joensuun yliopisto. Kalastusteknisistä laitteista vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tutkimusalus Muikkua käytetään Saimaan sekä muun Vuoksen vesistön ja Itämeren tutkimuksissa. Muikku on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Savonlinna. (Joensuun nettisivut, heinäkuu 2010) Venäjän tsaari Nikolai I:n vuonna 1848 perustama Joensuun kaupunki on seutukuntansa keskus ja Pohjois-Karjalan pääkaupunki. 1800-luvun Joensuu oli käsityön ja kaupan kaupunki. Tapulikaupunkioikeuksien saaminen v. 1860, paikallisten sahojen menestymiselle otolliset suhdanteet sekä kaupan ja elinkeinotoiminnan rajoitusten poistaminen siivittivät kaupungin kasvua. Saimaan kanavan rakentamisen myötä parantuneet vesitieyhteydet tekivät mahdolliseksi vilkkaan kaupankäynnin Pietarin markkina-alueen ja Keski-Euroopan suuntaan. Joensuu olikin 1800-luvun lopulla yksi Suomen suurimmista satamakaupungeista. Vuosisatojen takainen karjalaisten kauppareitti kulki pitkin Pielisjokea. Joki on aina ollut kaupungin elävä sydän. 1870-luvun loppulla valmistunut kanavointi moninkertaisti jokiliikenteen. Joen virtaan ovat peilautuneet tuhannet höyrylaivat, proomut ja halkoveneet vesiliikenteen kulta-aikaan. Pielisjoki on ollut myös tärkeä uittoreitti raakapuun matkatessa sahoille ja puuteollisuuden tarpeisiin. Agraarisesta pikkukaupungista on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt elinvoimainen maakuntakeskus. Onnistuneet alueliitokset, oman läänin perustaminen ja panostaminen koulutukseen ovat olleet ratkaisevia kehityksen edellytyksiä. Vuonna 1969 toimintansa aloittaneesta Joensuun korkeakoulusta on kasvanut kuuden tiedekunnan yliopisto, joka on eräs kaupungin ja koko Pohjois-Karjalan elinvoiman salaisuuksista. Monipuolinen, kansainvälinen yhteistyö tieteen, teollisuuden ja kaupan alalla hyödyttää koko seutukuntaa. Itärajan läheisyys on ollut merkittävä tekijä kaupungin historiassa. Venäjän Karjala on jälleen lähialueyhteistyön avainalueita. Joensuuhun sijoittuneet vientiyritykset jatkavat viime vuosisadan ulkomaankaupan perinteitä. Kaupunki luo osaltaan perusedellytyksiä monentasoiselle toiminnalle. Korkeatasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ja puhdas luonto lisäävät kaupungin vetovoimaa.

Joensuun kaupungintalo: C) Joensuun kaupungintalon torniosa vasemmalla - oikealla kauempana erottuu Joensuun kirkko. Kuvattu 8.6.2010 ('S&J') Hotelli Atriumin ikkunasta (Rantakadun ja Siltakadun kulmassa). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus. Se palvelee kulttuuria ja hallintoa. Siinä toimivat kaupungin keskushallinto, kaupunginteatteri (Euroopan unionin itäisin ammattiteatteri) ja ravintola. Kaupungintalo sijaitsee Pielisjoen rannalla Rantakadulla. Maaliskuussa 1966 kaupungintalolla syttyi tulipalo, joka uhkasi tuhota rakennuksen pahasti. Palo sai alkunsa kaupunginteatterin näyttämöltä. Tuli ryöstäytyi juhlasalin ullakolle ja torniin, mutta palo saatiin rajoitetuksi niin, että toimisto-osa kärsi vain vesivahinkoja. Teatterin kalustosta jäi evakuoimatta lattiaan kiinnitetyt istuimet. Joensuun kaupungintalon torni kuvattuna ilta-auringossa tiistaina 8.6.2010 ('S&J'). Kaupungintalo iltavalaistuksessa - Jarmo Pyytövaara kuvasi 25.11.2011 (kiitos käyttöluvasta).

Näkymiä Joensuun keskusta-alueilta: D) Näkymät tiistai-iltana 8.6.2010 ('S&J') Hotelli Atriumin ikkunasta (Rantakadun ja Siltakadun kulmassa). Etualalla Pielisjoen ylittävä Länsisilta, kauempana oikealla Suvantosilta. Pielisjoen keskellä Länsisillan takana Ilosaari, jossa Karjalan talo. Takataustalla sijaitsevat mm. Pielisensuun kirkko ja Keskussairaala (Penttilän ja Niinivaaran kaupunginosia). Toinen otos samasta paikasta, samaan suuntaan ~ 8.6.2010 ('S&J'). Pielisjoen ylittävän Länsisillan kohdilla olevassa saaressa sijaitsee 'Karjalatalo' ja rannassa tämä 'tukkimiespatsas'. Kuvattu kesällä 1967 (kuva: P.Joutsi). Näkymä Atrium-hotellin ikkunasta kauppatorin suuntaan ~ 8.6.2010 ('S&J'). Samainen Sokos-tavaratalo iltavalaistuksessa - Jarmo Pyytövaara kuvasi 25.11.2011 (kiitos käyttöluvasta). Tämä mielenkiintoisen näköinen rakennus sijaitsee Niskakadun itäpäässä ~ 8.6.2010 ('S&J'). Talossa taisi sijaita nykyisin joku kaupungin virasto. Etuvasemmalla hotelliravintola 'Wanha Jokela' Niskakadun ja Torikadun kulmassa. Taaempana naapurissa edellisen kuvan rakennus ~ 8.6.2010 ('S&J'). Joensuun Taidemuseo ja Taidekeskus Ahjo - kuvattu länsipuolelta 9.6.2010 ('S&J'). Joensuun Taidemuseo ja Taidekeskus Ahjo - kuvattu torin puolelta idästä 9.6.2010 ('S&J'). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Joensuun taidemuseo on Joensuun kaupungin ylläpitämä museo. Taidemuseo on perustettu 1962, ja se hoitaa ja pitää näytteillä lahjoituskokoelmiin ja omien hankintojen kautta muodostettuun kokoelmaan kuuluvia teoksia. Perusnäyttelyn ohessa museo järjestää vuosittain kotimaisen ja ulkomaisen taiteen näyttelyitä. Taidemuseon alkuna oli Olavi Turusen ja Arla Cederbergin testamentilla Joensuun kaupungille lahjoittama taidekokoelma. Taidemuseo perustettiin lahjoitusten ansiosta, ja sen jälkeen kokoelmia täydensi myös Onni Okkosen taidekokoelma kirjastoineen ja arkistoineen. Taidemuseo sijaitsi aiemmin entisissä tyttölyseon tiloissa. Nykyinen museorakennus on kaupungin keskustassa Kirkkokadulla sijaitseva entinen Joensuun lyseo, joka on tyyliltään uusrenessanssia ja valmistunut 1894. Sen on suunnitellut arkkitehti Theodor Decker. Koulun siirryttyä muualla rakennus remontoitiin ja se avattiin museon käyttöön 29.11.1981. Tämä 'antiikkinen auto' oli lastausparkissa Joensuun rautatieaseman vierellä 9.6.2010 ('S&J'). Elokuvateatteri Tapio Joensuussa (Kauppakatu 27) - kuvattu 9.6.2010 ('S&J'). (Savon Kinot Oy - nettisivut, heinäkuu 2010): Syyskuun 30 päivänä 2005 Joensuun ydinkeskustassa, osoitteessa Kauppakatu 27 avattiin uusi elokuvateatterikeskus Tapio. Savon Kinot Oy:n rakennuttama elokuvateatterikeskus sijoittuu luontevana jatkona jo ennestään paikalla sijaitsevan elokuvateatteri Tapion yhteyteen. Uudessa elokuvateatterikeskuksessa on kaikkiaan neljä elokuvasalia, niin että Tapion vanha sali on remontin jälkeen teatterikeskuksen toiseksi suurin sali. Kolme muuta salia ovat elokuvateatterikeskuksen uudispuolella. Joensuussa on viime vuosina toiminut kaksi elokuvateatteria, Savon Kinot Oy:n omistamat Kino Tapio ja Aallotar. Uusi elokuvateatterikeskus rakentui Joensuuhun selkeään tarpeeseen: kaupungin kahden elokuvasalin kapasiteetti ei enää riittäneet vastaamaan niitä tarpeita, joita yleisömäärät paikkakunnalla edellyttivät. Elokuvateatteri Kino Tapio on toiminut Joensuussa jo vuodesta 1927 ja se on yksi Suomen vanhimmista alkuperäisessä käytössä toimivista elokuvateattereista. Ensimmäinen esitetty elokuva 29.11.1927 Oy Elävienkuvien Teatteri Tapiossa oli Kalle Kaarnan ohjaama "Ei auta itku markkinoilla". Sanomalehti Karjalaisessa oli samana päivänä seuraavanlainen ilmoitus elokuvasta ja avajaisista: "Pyydämme kohteliaimmin ilmoittaa, että tänään avataan teatterimme ja näytellään avajaisnäytäntönä 29/11- 2/12 vauhdikas, voimaa ja rakkautta uhoava kotimainen elokuvauutuus "Ei auta itku markkinoilla". Näytännöt alkavat arkisin klo 6 ip, sunnuntaisin klo 2 ip. Triosoittoa näytäntöjen alusta klo 10 ip. Suljemme alkavan teatterimme arvoisan yleisön suosioon." Tapiolla on siis hyvin pitkät perinteet niin paikkakuntalaisten mielessä kuin katukuvassakin - kaikki paikkakuntalaiset varmasti tietävät, minne tulla, kun tapaaminen sovitaan Tapion eteen. Näitä perinteitä ja muistoja kunnioittaen Savon Kinot Oy ei halunnut lähteä muuttamaan nimeä, joka niin hyvin Joensuussa tunnetaan ja joka on ihmisten mieliin piirtynyt lähes synonyymina elokuvateatterille. Siksipä nimi muuttui elokuvateatteri Kino Tapiosta elokuvateatterikeskus Tapioksi. Hyvää ei kannata muuttaa. Elokuvateatteri Tapiota pyörittävä Savon Kinot Oy on perheyritys, jolla on pitkät perinteet elokuvateatterialalla. Aarne Peltonen aloitti elokuvateatteriuransa vuonna 1948 ja siitä lähtien elokuvia on esitetty Peltosen perheen toimesta useilla paikkakunnilla. Kiteeläisperheen elokuvateatteritoiminta laajentui ja vakiintui ja vuonna 1986 hankittiin elokuvateatterit Savonlinnasta ja Varkaudesta. Samaan aikaan perustettu yritys nimettiin Savon Kinot Oy:ksi uusien elokuvateattereiden sijainnin mukaan. Ennestään elokuvateatteritoimintaa oli jo Kiteellä, Jämsässä ja Suonenjoella. Joensuun Aallotar ja Tapio siirtyivät Savon Kinojen omistukseen vuonna 1990. Kruunun makasiini - suojeluskuntapiirin toimitaloksi 1920-luvulla (Frosterus-Gripenberg), nykyisin Joensuun yliopiston tutkimuslaitos. Jarmo Pyytövaara kuvasi 25.11.2011 (kiitos käyttöluvasta).

Hallmanin liikerakennukset: E) Joensuun katunäkymä kesältä 1967 - Hallmanin uusi liikerakennus (kuva: P.Joutsi). Kuvauspaikka keskustassa, mutta tämän kuvaushetkellä 1967 'uudehkon' Hallman-liiketalon tarkka sijoitus tämän kirjoittajalle vielä epäselvä - apua paikkakuntalaisilta? Onko vielä pystyssä? Hallmanin vanha rautakauppa Joensuussa, Torikatu 14 ~ Suvanto- ja Torikadun kulma (kuvat: Esko Eskelinen) Google Maps-kuva vuodelta 2009 - Torikatu oikealle, Suvantokatu vasemmalle ('Wanha-Kulma'). Säilytetty - hienoa!

Joensuun kirkko: E) Joensuun kirkko kuvattuna 9.6.2010 ('S&J'). (Wikipedia, heinäkuu 2010): Joensuun kirkko on Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Kirkko sijaitsee Pielisjoen rannalta kohoavalla pienellä kumpareella. Se on Joensuun vanhimman, Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatiman asemakaavan kaupunkikikuvallisesti keskeisen puistoakselin eteläisenä päätteenä. Pohjoisena päätteenä on ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Joensuun kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck vuonna 1900. Kirkko valmistui vuonna 1903. Pääosin punatiilinen kirkko on tyyliltään jugendvaikutteista uusgotiikkaa. Julkisivuilla on koristerappauksia. Kaupunkikuvallisesti tärkeimmälle, Kirkkokadun puistoakselin suuntaan avautuvalle julkisivulle muodostuu kahden epäsymmetrisen tornin luoma jännite. Runkohuoneen koilliskulman korkea päätorni toimii kellotapulina. Matalamman luoteistornin suojissa ovat urut. Kolmas torni sijaitsee kaakkoispuolella. Sisätila on kolmilaivainen. Tähtiholvien koristeluna on jugendornamentiikkaa. Alttaritaulu on Ilmari Launiksen maalaama (1910). Kirkon näyttävät katto- ja seinämaalaukset ovat August Grönroosin ja kirkon lasimaalaukset Antti Salmenlinnan käsialaa. Kirkon satavuotisjuhlaa varten suoritettiin laaja peruskorjaus 2001-02 (Arkkitehtitoimisto Esa Piirainen). Samalla paikalla sijaitsi aiemmin väliaikainen puukirkko. Joensuun kirkko - kaikki viisi kuvaa otettuna 9.6.2010 ('S&J'). Jarmo Pyytövaara kuvasi nämä kaksi Joensuun kirkon sisäkuvaa 26.7.2010.

Joensuun urheilukaupunkina: F) Joensuun 'Keskusurheilukenttä', millä jalkapallon 1. divisioonan JIPPO pelaa kotiottelunsa (9.6.2010 ~ 'S&J'). LINKKI: Joensuun jalkapallon historiikkisivulle Joensuun jääkiekon 'Areena', millä Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP) pelaa kotiottelunsa (9.6.2010 ~ 'S&J'). Tämä kesäinen kuva Joensuun jääkiekkoareenasta on vielä 'ulkojäiden' ajalta - 30.5.1971 (P.Joutsi). JoKP oli juuri noussut SM-sarjaan seuraavaksi kaudeksi 1971-72. .

Penttilän saha: G) Kuvassa Joensuun 'Penttilän saha' vuonna 1930. Penttilän sahan edessä sahanhoitaja Reinikaisen asunto. Saha paloi vuonna 1996. Kuva Penttilän sahan arkisto. Kuvassa Carl Johan Cederberg eli "Janne-Patruuna", joka oli Penttilän sahan johtaja vuosina 1875-1908. Penttilän sahan perustajan Gustav Cederbergin vanhempi poika (s. 20.7.1847, k. 19.3.1908). Kuva Penttilän sahan arkisto.

Eno: (Wikipedia, 2012): Eno on entinen Suomen kunta ja nykyisin Joensuun kaupunkiin kuuluva taajama Pohjois-Karjalassa. Eno yhdistyi Joensuun ja Pyhäselän kanssa vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Joensuun kaupungin, jossa on noin 72 000 asukasta. Enossa on kaksi taajamaa, 2 182 asukkaan Enon kirkonkylä ja 1 375 asukkaan teollisuuskeskus Uimaharju. Koko kunnan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa 6 508. Enon kirkonkylästä Joensuun keskustaan on matkaa 36 kilometriä. H) Eljas Pölhö kuvasi tämän 10.9.2010 Joensuu-Lieksa-radan 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen Enon asemalla. Juna H761 (sitä korvaava bussi) saapui Enoon 12:19. Kuvassa henkilökunta toivottaa Enosta kyytiin tulevan matkustajan tervetulleeksi. Kiitos käyttöluvasta. Enon kirkko - kuvasi Atte Oksman 15.10.2006 (p.d.)

Uimaharju: (Wikipedia, 2011): Uimaharju on Joensuun kaupungissa sijaitseva taajama. Se sijaitsee noin 48 kilometriä koilliseen kaupungin keskustasta. Uimaharju kuului vuoden 2008 loppuun asti Enon kuntaan, joka liittyi kuntaliitoksella Joensuuhun vuoden 2009 alusta. Kylä sijaitsee Rukavesi-nimisen järven rannalla, Pielisjoen alkupäässä. Taajama on Joensuu–Kontiomäki-rautatien varressa. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Uimaharjun asemalla. Rata ylittää Pielisjoen Uimasalmen silloilla, jotka valmistuivat 1970-luvulla. Ensimmäinen rautatiesilta Uimaharjuun valmistui vuonna 1909. Uimaharju on entisen Enon kunnan teollinen keskus ja siellä sijaitsee suurin osa Enon alueen teollisuuden työpaikoista. Suurimmat teollisuuslaitokset ovat Stora Enso -konserniin kuuluva Enocellin sellutehdas ja Stora Enson Uimaharjun saha. I) 11.8.1929 putosi Uimaharjun asemalla peräytyvän pikajunan viimeinen matkustajavaunu aukikäännetystä sillasta riippumaan pystysuoraan asentoon. Yksi henkilö kuoli ja kolme sai vakavia vammoja (kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti). Uimaharjun rautatieasema ~ kuvasi nimimerkki 'Ephief' syksyllä 2006 (p.d.). Eljäs Pölhö kuvasi Joensuu-Lieksa-juhlajunaa ja yleisöä (100v.) Uimaharjun asemalla 10.9.2010 (kiitos käyttöluvasta). Uimaharjun asemaa ja tavaramakasiini - Jarmo Pyytövaara kuvasi 28.7.2009 (kiitos käyttöluvasta).