JÄMIJÄRVI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 25.2.2012 )

(Wikipedia, 2012): Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 010 ihmistä, ja sen pinta-ala on 224,33 km2, josta 9,99 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 9,38 asukasta/km2. Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano.
Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen tämän erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vasta 1908. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860.
Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965. Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli "vati" ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde.
Kunnan alueella sijaitseva Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.
Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven asema on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261.
Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös nk. Experimental-lentokoneiden Fly-in.
Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Jämijärven hiihtokeskus:

A) Tapio Jokinen lähetti (10.2.2012) tämän kuvan, jossa hän porilaispoikana on päässyt hiihtoreissulle Jämille: Olemme Jämillä hiihtämässä - oikealla isäni työnjohtajakaverin Paavo Falckin poika Matti Falck.

(Jämikeskuksen nettisivut, 2012): Jämikeskus tarjoaa majoitukset, kokouspalvelut, elämykset, harrastukset, hiihtotunnelin, juhlat ja tapahtumat. Jämillä on tekemistä ja luontoa. Jos haluat palveluita ja rentoutua. Jämin mahtavat harjumaisemat, monenlaiset aktiviteetit ja ympärivuotinen lumi tarjoavat huikeat mahdollisuudet.

Jämijärven hiljentynyttä rautatiekulttuuria:

B) Jussi Liimatta oli kuvaamassa 9.11.2011 Niinisalon ja Parkanon välisellä hiljentyneellä rataosuudella - Jämijärven Sydänmaan tasoristeyksen kohdilla. Ratakuorma-auto oli liikkeellä: Tällä kovin hiljaisella rataosalla en odottanut näkeväni mitään liikennettä mutta toisin kävi. 'Tekarihan' sieltä kömpii kohti Niinisaloa muutaman vaunun kanssa. Kiitos käyttöluvasta.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.