A) Jaakkiman kirkon arkkitehti oli Carl Ludvig Engel, ja tyylinä oli uusklassinen empire. Hänen kuuluisin kirkkonsa on Helsingin tuomiokirkko. Rakentamista johti Erkki Kuorikoski. Kun edelliset kirkot olivat sijainneet keskellä hautausmaata Viipurin-Sortavalan tien eteläpuolella, perustettiin uusi kirkko tien toiselle puolelle Kirkkovaaran laelle. Kirkko oli 42 metriä pitkä ja leveä. Kupolin kohdalta sen korkeus oli 22 metriä, kun päätyjen korkeus oli 15 metriä. Kirkon kuoriseinämän suunnitteli arkkitehti Sebastian Gripenberg. Länsipäädyssä kohosi kellotapuli, jonka yläosa oli puurakenteinen. Kirkon piirustukset ovat Kansallisarkistossa.
Kirkon rakentamiseen tarvittiin 730 000 tavallista punatiiltä ja 26 000 listatiiltä. Sisäpinnat olivat puuta ja kirkossa olikin hyvä akustiikka. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1850. Rakentamisen aikana kirkkoherrana oli Johan Fredrik Bergh. Hänet tunnetaan myös pyhäkoulun isänä. Urut hankittiin vuonna 1874 Kangasalan urkutehtaalta. Jo ennen vuosisadan vaihdetta äänikertoja lisättiin niin, että kaikkiaan niitä oli 22. Urkujen kanssa samaan aikaan seurakunta sai urkurikseen Ernst Zinckin, joka toimi virassa yli 60 vuoden ajan. Urkufasadin piirroksia säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.
1900-luvun alussa kirkko sai lämmityslaitteet ja vuonna 1919 sähkövalaistuksen. Vuonna 1927 nokeentunut kirkko maalattiin valkoiseksi. Vuonna 1935 kirkon lattiat uusittiin, ikkunoihin asennettiin tuplalasit ja sen sisäkatto eristettiin. Välirauhan aikana kirkon sisustusta tuhottiin, mutta jatkosodan aikana, Jaakkiman takaisinvaltauksen jälkeen, sitä jälleen kohennettiin.
Kirkon länsipäädyssä sijaitsivat sankarihaudat. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1993 arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti. Se muistuttaa alkuperäistä, vuonna 1925 pystytettyä vapaussodan sankarien muistomerkkiä. Siinä on käytetty alkuperäisen vapaussodan muistomerkin säilyneet graniittipaadet, joita on täydennetty uusilla ja metalliristillä. Muistomerkkiä täydennettiin vuonna 2018 kolmen sodan sankarivainajien nimipaadella. Paadessa on kaikkiaan 337 nmeä. Jaakkiman siviilihautausmaa sijaitsi valtatien toisella puolella hieman Jaakkiman aseman suuntaan kirkkoherran pappilan naapurissa. Siellä on edelleen noin 120 suomalaisia hautapaatta/ristiä venäläisten hauta-aitausten lomassa (Wikipedia, 2020).

(Wikipedia, 2010): Jaakkima (ruots. Jakimvaara) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1940 luovutetulla alueella. Pinta-ala 501,9 km² ja asukkaita 8 503 (1939). Lahdenpohjan kauppala sijaitsi kunnan sisällä.
Kylät: Harvia, Huhtervu, Ihalanoja, Iijärvi, Kalksalo, Kesvalahti, Kokonniemi, Korteela, Kostamojärvi, Kuhkaa, Kumola, Kurenranta, Lahdenpohja (Kirkonkylä), Meriä, Metsämikli, Miinala, Mikli, Oinaanvaara, Oppola, Paikjärvi, Pajasyrjä, Parkonmäki, Reuskula, Rukola, Sorola ja Tervajärvi.

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 siirtyi väki kokonaisuudessaan vapaaehtoisesti muualle Suomeen. Jatkosodan alettua vuonna 1941 ja Jaakkiman taistelujen tauottua alkoi siviiliväki siirtyä tilapäisistä asuinpaikoistaan takaisin kotitanhuvilleen. Oli kiire saada sadonkorjuu alkamaan ennen talven tuloa. Koska sota ei ollut tuottanut paljon vahinkoa alueella, oli työkykyisen väestön paluu helpohkoa. Normaalit siviilitoimet kuten posti, sähkö, leipomot, kaupat ja ravintolat aloittivat toimintansa siinä laajuudessa, kuin se oli sodan jatkuessa mahdollista. Koulut aloittivat toimintansa vasta syksyllä 1942. Rauhan tultua syksyllä vuonna 1944 muutti Jaakkiman väestö taas uudelleen kodeistaan jäljelle jääneeseen Suomeen.

Karjalan Liiton pitäjäesittelyissä 24.11.2022 vuorossa oli Jaakkima. Esittelyn piti Matti Tiilikka Jaakkimalaisten seurasta. Tapahtuman lopussa Andreas Hänninen muistelee omakohtaisesti retkiään Karjalassa.