IMATRA:
(Svala & Joutsi * huhtikuu 2011 ~ viimeisimmät lisäykset: 20.12.2011)

Imatrankoski:

A) Imatrankoski kuvattuna 'kuivakaudellaan' 24.6.1981 ('S&J').

(Wikipedia, 2011): Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski. Imatrankoski syntyi noin 4000–5000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon.
Kosken voimasta kertovat lukuisat hiidenkirnut ja muut kovertumat. Koski pauhasi vuolaana kesät talvet ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1160 m³ vettä sekunnissa, normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.
Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa. 1800-luvun lopulla se oli Eiffel-tornin lisäksi suuri nähtävyys koko Euroopassa ja kosken kuohuja saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka. Vetovoimalla oli synkkäkin puolensa. Itsemurhakandidaatteja on riittänyt. Varmuudella tiedetään kosken vaatineen ainakin 94 uhria.
1800-luvun puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin ansiosta. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle ja se pystyi vastaamaan entistä paremmin vaativien turistien tarpeisiin.
Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa, ja sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kr. Relander. Voimalan rakennuksen jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti. Koskinäytöksiä on vuodessa satakunta. Näytös kestää noin 20 minuuttia ja sen aikana vettä virtaa 600 m³/s.

J-P.Kärnä kuvasi v.1982 Imatrankosken kuohuissaan (julkaisuoikeus ilmoitettu).

Vuosien 1872-1883 aikana turisteilla oli mahdollisuus katsella kosken kuohuja kuvassa näkyvästä vaijerikorista. Ilmeisesti kuvaaja-aviomies laittanut ensin vaimonsa muotihatussaan kokeilemaan korin kestävyyttä. Vastarannalla erottuu mielenkiintoisia 'turistipolkuja' kosken reunapahdalla.

Myöhempi, nykyaikainen versio edellisestä - 'vaijeriliuku' kuvattuna 27.5.2006 (public domain).

Postikorttikuva, postimerkin leimauspäivä 16.4.1931.Muut tiedot puuttuvat.

('KP', 27.6.2006): Sillalla lienee Lokomon valmistama 750 mm raideleveyttä käyttävä veturi. Silta korvattiin uudella 1951.

Immolan lentokenttä Imatralla:

B) 4/Lentolaivueen 24:n Brewsterillä (BW-394) lensi vääpeli L.Heikinaro. Kuvassa kone starttaa Immolasta syyskuun puolivälissä 1941 (SA-kuva).
Kone oli viimeinen Brewster-sarjan BW 351-394 kone. Koneen tarinan alussa Malmin lentokentältä 2.5.1940 startannut De Havilland sairaankuljetuskone ajoi epäonnistuneessa lähdössä kentän laidalla seisoneeseen Brewster-rivistöön, jolloin tämä kuvan kone vaurioitui pahasti.
8.6.1942 luutnantti U.Alvesalo joutui tekemään tällä koneella pakkolaskun saatuaan Rukajärven suunnalla käydyssä ilmataistelussa osuman polttoainesäiliöön. Kone vaurioitui korjauskelvottomaksi.

(Wikipedia, 2011): Immolan lentokenttä (ICAO: EFIM) on Imatralla, Salpausselän harjulla sijaitseva lentokenttä. Lentoasema sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen.
Imatran lentokentän pääkiitotie, 01/19, on kestopäällystetty ja 1 100 metriä pitkä. Pääkiitotien rinnalla, sen itäpuolella, on purjelennolle oma 1 600 metriä pitkä, nurmipintainen kiitotie. Lisäki kentällä on poikittainen kiitotie 09/27, joka on sorapintainen ja 800 metriä pitkä.
Kentällä on muun muassa purjelento-, riippuliito- ja laskuvarjohyppytoimintaa. Kenttä on Imatran Ilmailukerhon sekä Skydive Karjala ry -laskuvarjokerhon kotikenttä. Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat Immolasta käsin.
Historiallinen sotakenttä - Toisen maailmansodan aikana Immolassa oli Suomen ilmavoimien tukikohta. Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Mannerheimiä tämän 75-vuotispäivänä.

Brewster BW-379 Immolassa syyskuussa 1941. Kone oli 3/LeLv. 24:n varapäällikön luutnantti Pekka Kokon nimikkolentokone, jonka nokassakin luki 'Pekka'.
Koneen tarina päättyi Lapin sodan aikana 18.10.1944 Rovaniemen pohjoispuolella - saksalaisten ilmatorjunta ampui koneen alas Marrasjärvellä. Luutnantti A.Miettinen sai surmansa. Kuva kirjasta 'Suomen ilmavoimien historia 1' (Apali, 1995).

Hitlerin vierailu Immolassa Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942:

Adolf Hitler saapuneena Immolaan - 4.6.1942. Näissä kuvissa vielä Risto Rydin seurassa.

(Wikipedia, 2011): 4. kesäkuuta vuonna 1942 Mannerheim täytti 75 vuotta, ja sai ainoan myönnetyn Suomen marsalkan arvonimen. Samalla syntymäpäivä 4.6. määrättiin puolustusvoimien lippupäiväksi ja Helsingin Heikinkatu nimettiin uudelleen Mannerheimintieksi.
Samoilla juhlilla päivänsankari sai yllättävän huomionosoituksen, kun Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler saapui onnittelemaan häntä. Hitlerin ja Mannerheimin tapaaminen järjestettiin Immolan sotilaslentokentällä Lappeenrannan itäpuolella, nykyisen Imatran kaupungin alueella. On esitetty, että Hitlerin vierailulla ei ollut mitään välitöntä poliittista sisältöä, vaan hän halusi osoittaa ihailua Suomea ja myös Mannerheimia kohtaan.
Mannerheim itse tulkitsi Hitlerin vierailun anteeksipyynnöksi siitä, ettei Saksa ollut puolustanut tai tukenut Suomea talvisodassa. Ulkomailla tapahtuma nähtiin kuitenkin toisin.
Tapahtumasta kerrotaan tarinaa, joka liittyy Mannerheimin tupakointiin. Sen mukaan Hitlerin adjutantti oli korostanut Mannerheimille varsin suoraan ja töykeästi, että Führerin seurassa ei saa polttaa. Kun seurueet olivat siirtyneet paikalle tuotuun junanvaunuun keskustelemaan Suomen tilanteesta, Mannerheim otti esille sikarin ja alkoi polttaa sitä samalla kun keskusteli kasvokkain Hitlerin kanssa. Myöhemmin kaikki saksalaiset upseeritkin polttivat, ja Hitler tyytyi kohtaloonsa.

(Nimimerkki 'MA', 19,4,2011): Se mikä kuvissa kiinnostaa on ratapiha. Onkohan kyseessä juurikin Immolan laiturivaihteen ratapiha vai kenties Immolasta lähteneen syrjäraiteen raiteisto? Tekisi mieleni uskoa jälkimmäiseen. Lentokentälle ei ole tainnut mennä raidetta, ainakaan liikennepaikkaluetteloiden perusteella.

(Nimimerkki 'JH', 19,4,2011): Miten kuvaaja on päässyt ottamaan kuvan noin läheltä Aatua, säännöt sielä olivat tiukat, ex-eukkoni faija oli vartioimassa tätä junaa koko vierailun ajan ja mainitsi minulle 80-luvulla, että paikalla oli todellä kova kuri järjestys, ei siellä irtovalokuvaajat ympäriinsä juoksenneelleet. Voihan se olla myös saksalaisen propagandakuvaajan ottama, mutta miten kuva on sitten takaisin Suomeen kulkeutunut?

(Nimimerkki 'KJ', 20.4.2011): Tämähän on Suomen vaiettua historiaa - ei ihmeellä kannata yrittää vaieta kuoliaaksi sitä että täällä kävi ei-toivottu vieras! Hänelle muuten Marski sanoi sanoitta kolmeenkin kertaan: "Mitäs tänne tungit, moukka!" Ja mitenkä sen teki:
1) Tapaamispaikka oli Immola eli Kaukopään tehtaiden vieressä; Kaukopää löyhkäsi siihen aikaan kaikista sellutehtaista kaikkein pahiten - natsiupseerit saivat pidätellä oksennusta miltei koko vierailun ajan mutta eihän se moiseen tottuneita suomalaisia hätkäyttänyt, kaikkein vähiten Marskia joka oli vanha sotakarhu ja tottunut taistelukenttien karmeimpiinkin tuoksahduksiin.
2) Saksalaiset upseerit tolkuttivat koko ajan ettei Hitlerin läsnä ollessa saa edes samana päivänä tupakoida - mutta Mannerheim sen kun kärytti sikariaan loppuun asti, hyvä ettei puhaltanut viimeisiä savuja suoraan aatun silmille!
3) Ravintolavaunussa sama peli jatkui: ensin tarjoiltiin estoitta alkoholia - vaikka siitäkin oli sanottu ettei se ole sopivaa raivoraittiin Hitlerin ateriaan osallistuessa.
4) Konjakin päälle Mannerheim jakoi kaikille väkevät kuubalaissikarit jotka myös pantiin palamaan - myös saksalaiset kenraalit polttivat vähät välittäen Hitlerin hetki hetkeltä mustemmasta muodosta! Ja kaiken huipuksi: tunkeilija hyötyi koko vaivastaan vain ylimalkaisia kommentteja säästä ja maisemista - sotatoimista puhua yritettäessä Marski johdatti tylysti puheen muualle edes yrittämättäkään säästää aatun tunteita. Sen mukaisesti Hitler sitten raivosikin paluukyydissä Keitelille - ja lentokoneen miehistö joka oli oppinut vihaamaan kyseistä Hitlerin mielistelijää nauroi sisäänpäin minkä uskalsi. Jutut tästä läksytyksestä levisivät laajalle ja Keitelin arvovalta - mitä sitä nyt yleensä olikaan - sai lopullisen tuhoiskun. No, hänhän oli vain "kyllä-mies" joka kelpasi myötäilemään, oikean työn teki kenraalieversti Jodl joka oli sotilaan ammattitaidoltaan jotain aivan muuta ylöspäin.

Adolf Hitler ja Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomessa 4.6.1942 Immolan kesäisessä maastossa. Päivän aikana Hitler kertoi laajasti Saksan epäonnesta Neuvostoliiton vastaisessa sodassa ja yritti vakuuttaa Mannerheimin saksalaisten voitonmahdollisuuksista.

Imatra rautatiekaupunkina:

C) Imatran rooli rautatiekaupunkina tulee muuttumaan merkittävästi, jos Helsingin Sanomien 15.7.2011 esittelemä Venäjän uusi tavaraliikenteen ratalinja todella tullaan rakentamaan suunnitelman mukaisesti Imatralta Vuoksen pohjoispuolelle Losevon (Kiviniemen) ja Kamennogorskin (Antrean) kautta Pietariin .

13.08.1929 Auto rautatievaunun alle: 13.8.29 törmäsi rautatievaunu Imatran asemalla lastaamassa seisseen uuden kuorma-auton päälle kuvassa näkyvin seurauksin (kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.