Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on Uudenmaan maakunnan viidenneksi suurin kaupunki. Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917, mutta Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1960, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalaiskunta yhdistettiin kaupunkiin. Jussi Liimatta kuvasi 12.10.2013 tyhjäkukkavaunuja Uudenmaan-/Hämeenkadun sillalla Hyvinkäällä - kiitos käyttöluvasta. .

Hyvinkään rautatiekulttuuria: A) Hyvinkään vuonna 1861 rakennettu rautatieasema kuvattuna vuonna 1906 postikortissa. Nimimerkki "Junafani" kuvasi Hyvinkään aseman lokakuussa 2007 (lisenssi: GNU Free Documentation License). Hyvinkään asemalla - Juhani Liimatta kuvasi 4.1.2011 (kiitos käyttöluvasta). Antero Kröger kuvasi v. 1981 Hyvinkään asemalla Höyryverurin #1004 (Hr1) (Lisännyt: Eljas Pölhö). Juha Kutvonen kuvasi 05.05.1989 Hyvinkään asemalla: "Entisen postitalon ja R-kioskin välissä oli aikoinaan myös tällainen pieni kukkakauppa (Kulkurityttö ~ muuttanut asemarakennukseen). Lipan päällä kyltin teksti: KUKKIA ILTAISIN. Käyttölupa: 2015-12-H, kiitos. Kuva on otettu Rautatienkadulta päin ja radan jälkeen alkaa Solbonkatu. Kuvassa oikealla Hankoon menevä juna. Katu, joka kulkee radan yli, on entinen Siltakatu. Juna on moottorijuna. * tuntematon kuvaaja * Finna-kuva * CC BY-NC-ND 4.0 * kuva aikaväliltä 1952-56 * Hyvinkää-Karkkila-radan asema (vas.) ja ratapiha 1960-luvulla. Radan jälkeen oikealla alkaa Solbonkatu. Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelma * tuntematon kuvaaja * Finna-kuva * CC BY-NC-ND 4.0. Hyvinkään rautatieasema-aluetta kuvattuna höyryveturien aikaan, jolloin halkovarastot veivät runsaasti tilaa ratapihalta. Kuva lienee Hangon radan tulosuunnalta otettu. Lähde: Museovirasto * Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (2024) - kiitos. Hyvinkään rautatiemuseo: Suomen Rautatiemuseo on rautatieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo. Se sijaitsee yksityisen Hangon-Hyvinkään rautatien entisellä asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin 1870-luvulta. Näyttelytiloina ovat uudenaikaiset kalustohallit, vanha veturitalli, entistetty asemarakennus ja kasarmi. Perusnäyttelyissä kerrotaan rautatieliikenteen ja matkustamisen historiasta. Esillä on mm. 14 höyryveturia sekä Venäjän keisarilliset vaunut. Kuva museon esittelymateriaalista (kiitos). Tämän kirjoittaja vieraili Hyvinkään rautatiemuseossa joskus 90-luvun puolivälissä - tietenkin fiksusti ilman valokuvauskameraa. Mahdollisesti jotain videomateriaalia tuli kuitenkin tuolloin kuvattua - etsinnät jatkuvat. Kati Laukkasen mainio kuva Hyvinkään Rautatiemuseosta julkaistiin Opettaja-lehdessä 7.2.2014. Palopuro: Juha Kutvonen kuvasi 03.07.1988: "Palopuron asema vilkkaimmillaan. Postitoimiston lisäksi rakennuksessa ehti hetken toimia myös elintarvikekioski. Rakennus purettiin 1994. Käyttölupa: 2015-12-H, kiitos. Palopuro eli alkujaan Palojoen laituri avattiin 1905 Nurmijärvelle laskevan Palojoen latvoille. Mitään varsinaista taaja-asutusta alueelle ei muodostunut, mutta kansakoulu perustettiin 1918. Palopuron laiturirakennus valmistui vuonna 1936. Vuonna 1951 liikennepaikka sai nimekseen Palopuro, sillä Palojoen nimi aiheutti sekaannuksia, sijaitsihan samanniminen kylä joen alajuoksulla Nurmijärvellä. Laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1963. Pysäkkirakennuksessa toimi viimeisinä vuosina posti, kunnes rakennus purettiin 1994. Liikennepaikka suljettiin 1996 ja laiturit purettiin pian sulkemisen jälkeen. Seuraavana vuonna avattiin samanniminen raiteenvaihtopaikka vajaat kaksi kilometriä pohjoisemmas (Radan varrella-kirjasta, 2009). Juha Kutvonen kuvasi 15.5.2000: "TK1051 ohittaa entisen Palopuron liikennepaikan. Veturina Sr2 3206." Käyttölupa: 2015-12-H, kiitos. .

Hyvinkään kuvia aikaperspektiivissä: B) Katutöitä (päällystekunnostus) Hyvinkäällä 1950-luvulla elokuvateatteri Arenan kohdalla - kuvaaja: Voitto Kivi (Finna * CC BY 4.0). Elokuvateatteri Arena Siltakadulla. Ilmoitustaululla on Skandaalihäät-elokuvan mainosjulisteita. Kuva: Voitto Kivi 1950-luku (Finna * CC BY 4.0). Elokuvateatteri Arena, sisäkuva. Vasemmalla on lippukassa, seinällä on mainoksia elokuvista Paholaisen puutarha ja Ylpeä pakanallinen. Kuva: Voitto Kivi * 1957 (Finna * CC BY 4.0). Sama paikka kesällä 2025 - ent. elokuvateatteri Arenan edusta ja naapuritalo Siltakadun varrella (Google Maps). J. Rinteen talo Siltakadulla (Kellohuolto) - myös "Kangas- ja käsityöliike". Kuva: Voitto Kivi * 1950-luku. (Finna * CC BY 4.0). Rakennuksen liiketiloissa myöhemmin toiminut antikvariaatti ja taiteilijaseuran myymälä ja kehystämö. Rakennus sijaitsee siis yhä Arenan naapurissa (vrt. ed. kuvat). Elma-Riitta Hannonen (Facebook, 2025): "Hieno talo - minulla oli taidenäyttely v. 2003 talon alakerrassa olevissa kolmessa huoneessa. Talo oli silloin kaupungin kultturikäytössä, se kuulemma myytiin myöhemmin yksityiseen omistukseen. Näyttelytilana ja kohteena tämä talo oli mainio ja tarkoituksenmukainen, viihtyisät tilat." Liike- ja asuinrakennus osoitteessa Erkylänkatu 23. Rakennuksessa toimi kuvaushetkellä baari ja parturi. Kuva: Voitto Kivi * 1964 (Finna * CC BY 4.0). Sama rakennus (Erkylänkatu 23) kesällä 2025. Edellisen kuvan baari kadonnut, jäljellä vielä ikkunamainos: Suonranta * taloushallinnollinen osaaja. Paikalla toimi pitään myös Osuuspankin konttori. Parturin paikalla Minnan kampaamo (Google Maps). Liike ja asuinrakennus Hyvinkäänkadulla (#7). Eskolan talon alakerrassa toimi Radioteho, Siemen ja Puutarhapalvelu sekä Hyvinkään Uutiset. Kuva: Voitto Kivi * 1960-luku. (Finna * CC BY 4.0). Radiotehon ikkunalla Jawa-moottoripyörä - edessä pakettimallinen Trabant. Sama rakennus kuvattuna kesällä 2025 (Google Maps). Sama rakennus ja vastakkainen vanha puurakennus kesällä 2025 (Google Maps). Vastakkainen vanha puurakennus lähikuvassa * kesä 2025 (Google Maps). .

C) Hyvinkään osuutta Hangon radalta (Hyvinkää-Karjaa): Viertola: Mika Vähä-Lassilan piirros Viertolan palaneesta rautatieasemasta - sijaitsi n. 6½ km Hyvinkään asemalta Karjaan suuntaan. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Viertolan laiturirakennus valmistui laiturivaihteen valmistumisvuonna 1929. Laiturivaihde muutettiin 1946 miehittämättömäksi seisakkeeksi. Tavaraliikennettä jatkettiin kuitenkin seuraavana vuonna ja seisake muutettiin seisakevaihteeksi. Henkilöliikenne lopetettiin 1955 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Liikennepaikkarakennus on tuhoutunut tulipalossa (Radan varrella-kirja, 2009). Noppo: Nopon laiturirakennus kuvattuna vuonna 1976 (Tapio Keränen) - julkaistu kirjassa Radan varrella (2009). Nopon liikennepaikka perustettiin kohtaan, jossa Hyvinkäältä tuleva maantie haarautui Nurmijärven ja Tuusulan kirkoille. Paikalla oli aluksi Rajamäen aseman alainen vaihde. Tienhaaran ja tasoristeyksen ympärille syntyi pienimuotoista taaja-asutusta. Nopon laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1952. Henkilöliikenne lopetettiin 1970 ja liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen päättyessä 1976, jolloin ilmeisesti myös laiturirakennus on purettu. Keväällä 1981 Noppo avattiin kokeilumielessä seisakkeena, mutta kahden kuukauden kokeilun jälkeen seisake lopetettiin (Radan varrella, 2009). Hyvinkää-Karjaan rataosalla - välillä Noppo-Periäinen - Hyvämäentien tasoristeys. Nopon liikennepaikka sijaitsi kymmenisen kilometriä Hyvinkään asemalta Karjaan suuntaan. Eljas Pölhö kuvasi elokuussa 1964 (kiitos käyttöluvasta * 2014-1-A): Tr2 1315 elokuussa 1964 junassa LT1314 Hyvinkää-Hangon radalla Hyvämäentien tasoristeyksessä. Tasoristeysmerkin ja veturin välissä on notkelmassa tiilitehtaan kaksi lastausraidetta. Veturi 1315 oli viimeisen kerran liikenteessä 15.4.1965. Vasemmalla on kuorma-autojen lastauslaituri. Etummaisen Gb:n kohdalla on laani, mihin purettiin saapuvaa kivihiiltä ennen kuin tiilien poltto oli muutettu öljylle. Toisen Gb:n kohdalta alkoi laituriosuus, missä lastattiin tiiliä tavaravaunuihin tai kuorma-autoihin. Eri tiililaatuja oli varastoitu eri kohtiin alueella. Tehtaan sivuraide alkoi Nopon pysäkin kohdalta (n. 1 km veturin menosuuntaan). Tehtaan luona oli aluksi lastausraide ja veturin ohikulkuraide. Junakuljetusten vähentyessä lastauslaituria levitettiin raiteiden päälle, siten että syntyi kaksi päättyvää raidetta ja kaksi kuorma-autoa saattoi lastata rinnan ja niiden edessä kolmas ja neljäs (tai 1-2 tavaravaunua). Tehtaan raiteiden taso on vielä jonkin verran alempana ja siksi jäävät piiloon. Hyvämäentie oli tuolloin päättyvä tie ja kaikki tehtaan autoliikenne meni ylikäytävän ylitse. Eljas Pölhö kuvasi Nopon kylässä vuonna 1966: "Tr1 1080 tavarajunassa Riihimäeltä Karjaalle ylittää Hyvämäentien tasoristeysta Hyvinkään Nopon kylässä. Etualalla Nopon pysäkiltä tiilitehtaalle johtaneen raiteen kakkosraide (ohitusraide)." Noppo kuului Nurmijärveen vuoteen 1917 asti ja vuodet 1918-68 Hyvinkään maalaiskuntaan. Käyttölupa "2014-1-A", kiitos. .