(Wikipedia, 2013): Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahden luoteisspuolella. Kunnan pinta-ala on 531,84 km?. Kunnassa asuu 22 092 ihmistä. Hollolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila. Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Vesijärvi jakaa kunnan alueen kahtia. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Digita Oy:n, Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus. Hollolan suurin taajama on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden rajaa ja on myös nykyinen kuntakeskus Okeroisten kylässä. Sitä vastoin Hollolan kirkonkylä on jäänyt pieneksi kyläksi, jonka pientaloasutus tosin kasvaa. Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan tärkein vasarakirveskulttuurin aikainen asutuspaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehitty tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttu paikka lienee ollut Vainion seutu. Myös arvioita siitä, että Turkumäki olisi ollut tärkeä kauppapaikka, on esitetty. Turkimäen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto. Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoitukset ketju, joista Kapatuosia on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Linnoitusten varsinaista luonnetta ei tarkkaan tiedetä, mutta arviot kohdistuvat puolustusketjuun, tulitiedotusketjuun tai paikallisen väestön käyttämään pakopaikkaan. Hollola takamaineen varhaiskeskiajalla on ollut nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti laajempi. Hallintoa järjestettiin perustamalla Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin. Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi, kun Lahden–Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema rakennettiin Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan. Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama Salpakangas. Hollolan väkiluku oli 1960 noin 9 500, joka kasvoi vuoteen 1983 mennessä yli 17 000:een. Salpakankaasta kasvoi Tampereen–Lahden-valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut asukasluvultaan koko Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle. Hollolan suurimmat yritystyönantajat vuonna 2007 olivat: 1) Makron Oy, 170 työntekijää, 2) paperikoneiden osia valmistava Vaahto Oy (Vaahto Group Plc Oyj), 119 työntekijää, 3) puunkäsittelylaitteita valmistava Andritz Oy, 113 työntekijää ja 4) konsultti- ja asiantuntijapalveluita Ramboll Finland Oy. Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa 2006. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella. Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan. Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti–Riihimäki-rautatien ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kuntaan kuulunut Vesijärven rannalla sijainnut Lahti sai vuonna 1905 kaupunkioikeudet ja erosi Hollolasta. Lahden kuuluessa kylänä ja epäitsenäisenä kauppalana Hollolaan asutus sijoittui Salpausselän harjumuodostuman pohjoispuolelle Vesijärven rantaan. Myös kaupungistumisessa on rakennettu siten, että näkymä Vesijärvelle on olemassa Pallaksenranta, Tapanilan pohjoisosa, Kankola, Kiikkula ja Messilä. Kiikkulan ja Messilän välissä oleva Korpikankare ja Rautakankare sijaitsevat korkealla ja ne on rakennettu vasta 1970- ja 1980-luvuilla loppuun. Salpakankaan keskustaan tulee suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa osti keskustan liikekorttelin omistavan kiinteistöosakeyhtiön. Tilalle tulee Hollolan Prisma. Myös ABC-liikenneasema, aikaisempi Shell Savikukko, siirtyy muualle Keskuskadulta. Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Hollolan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä Lahtea pienimuotoisempaan elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen, mikä mahdollisti Lahtea vähäisemmät kunnallisverot, jotka houkuttelivat yrityksiä ja asukkaita aluksi Salpakankaan teollisuusalueelle sekä kartanoon. Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen korkea kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui 2011 Hollolan kirjaston pääkirjaston viereen Hollolan torin lähelle. Hollolan väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä. Hollolan voimakkain kasvualue on ollut Kukkila-Kalliolan tilastoalue, joka sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta katsottuna Vesijärven takana Lahden pohjoispuolella. Alue kuuluu Vesikansaan eikä sillä ole maayhteyttä muun Hollolan kanssa. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla tai niiden lähialueilla ei ole kasvua. Sieltäpäin suljettiin Kastarin koulu. Myös kirkonkylän seudun kasvun ajateltiin tasaantuvan, koska Uskilan koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Pyhäniemen kouluun suunniteltiin. Uskilan koulu kuitenkin päätettiin säilyttää lakkautussuunnitelman vastustuksen vuoksi. Nähtävyydet: Hollolassa on museoviraston luokituksessa kolme valtakunnallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä: 1) Hollolan keskiaikainen kivikirkko ja historiallinen pitäjänkeskus, 2) Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema ja 3) Voistion kulttuurimaisema. Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni, mitä käytetään myös lintujen tarkkailuun. Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota. Makasiinirakennuksessa on kaksi kerrosta, missä ensimmäisessä kerroksessa on sota-ajasta kertovaa näyttely. Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueelta vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta. Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa, ja siinä toimii Antiikki ja Design kahvila. Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla, on Digita Oy:n korkea lähetysmasto, jota kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia. Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1.1.2016. Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskella asui 2 107 ihmistä [2015]. Hämeenkosken naapurikuntia olivat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016. Historia: Koski oli itsenäinen katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen evankelis-luterilainen seurakunta vuosina 1410–1540, minkä jälkeen se liittyi kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kunnallishallinnon erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista vuonna 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin, vuonna 1870. Taloudellisen tilanteen vuoksi Hämeenkosken seurakunta liittyi kappeliseurakunnaksi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Etolasta Koskeksi Hl ja edelleen Hämeenkoskeksi: Vielä 1700-luvulla Hämeenkoski tunnettiin Etolan pitäjänä. Sittemmin kunnan nimi oli Koski Hl; perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi entisessä Turun ja Porin läänissä olevasta Kosken Tl kunnasta. Kunnan nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella. Koskella on sijainnut Kosken verkatehdas. Hämeenkosken kylät: Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski, Käikälä, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Saapas, Tenhiälä, Toijala ja Töykkylä. Tunnettuja henkilöitä: Tunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentiksi myöhemmin tullut J. K. Paasikivi ja kenraalimajuriksi ylennetty Ruben Lagus. Paasikiven muistomerkki sijaitsee Hämeenkosken Huljalan kylässä. Muita tunnettuja: Tapio Ilomäki - elokuvasäveltäjä, Huugo Jalkanen - runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja, Antti Salmenlinna - sisustusarkkitehti, taiteilija, Sirkka Selja - runoilija, Jemina Sillanpää - näyttelijä ja muusikko, Väinö Kustaa Siltala, voimamies.

Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko: A) Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko, joka oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kuvannut Olli-Jukka Paloneva, 24.12.2005 (public domain). Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puiset kattorakennelmat paloivat 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935. Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiretyylinen 1829–1831 rakennettu keltainen kellotapuli. Samainen keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko - Sinikka Joutsi kuvasi 24.7.2013. Pyhän Marian kirkon idyllisiä yksityiskohtia - molemmat kuvasi Sinikka Joutsi 24.7.2013. Hollolan kirkon kellotapuli Hollolan vanhassa keskustassa. Uusklassisen tornin on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel, ja se on rakennettu 1829–1831. Kuvannut Olli-Jukka Paloneva, 24.12.2005 (public domain). Hollolan kirkon kellotapuli Hollolan vanhassa keskustassa - molemmat kuvasi Sinikka Joutsi 24.7.2013.

Hollolan vanha kunnantalo: B) Hollolan vanha kunnantalo Hollolan kirkonkylässä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Vilho Penttilä, ja se on valmistunut vuonna 1902. Kuvannut Olli-Jukka Paloneva, 24.12.2005 (public domain). Samainen Hollolan vanha kunnantalo - Sinikka Joutsi kuvasi kahdesti 24.7.2013. Hollolan vanha kunnantalo kuvattuna v. 1933 ('Hollola matkalla moderniin', 2013).

Hollolan rautatiekulttuuria: Herralan rautatieasema ja asemanseutu: C) Herralan ensimmäinen rautatieasema - valmistui 1869 ja purettiin uuden tieltä 1953. Kuva Pauli Ronkaisen kokoelmista ('Radan varrella'-kirja, 2009). Herralan asema sijoitettiin Hollolasta Mäntsälän ja Orimattilan suuntaan kulkevan maantien risteykseen. Alkuperäinen asemarakennus valmistui vuonna 1869. Asemanseudulle rakennettiin tiilitehdas 1904, ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta paikkakunnasta kasvoi asutuskeskus. Herralan tiilitehdas sai rinnalleen kaksi muutakin tiilitehdasta, joista viimeisen toiminta loppui 1976. Kahdella tiilitehtaalla oli omat kapearaiteiset tehdasratansakin. Vanha Herralan rautatieasema purettiin 1953, kun uusi asemarakennus valmistui. Uusi asema edustaa aikakaudelleen poikkeuksellista asemarakentamista, sillä kun muut pienet sodanjälkeiset asemarakennukset olivat vaatimattomia hirsi- tai lautarakenteisia rakennuksia, Herralaan rakennettiin kaksikerroiksinen tiilitalo, jossa oli jopa keskuslämmitys. Herralan taajama on vähitellen menettänyt merkitystään, kun Hollolan kunnan väestö on keskittynyt voimallisesti 1960-luvulta lähtien rakennettuun Salpakankaan kuntakeskukseen. Asukkaita taajamassa oli vielä 1960-luvulle tultaessa yli 700 henkeä, nykyisin reilut 500 henkeä. Tavaraliikenne Herralan asemalla lopetettiin 1990, ja vaihteet purettiin 1997. Uudet asemalaiturit rakennettiin lähemmäs alikulkua 2005, jolloin raiteiden ylittävä laituripolku voitiin poistaa (Rautatiehallitus, 1962 - Radan varrella-kirja, 2009). Sinikka Joutsi kuvasi Herralan uuden aseman 5.8.2013. Tämä asemarakennus valmistui v. 1953. Herralan uusi asema (valmistui 1953) ja legendaarinen porkkanajuna - Markku Nummelin kuvasi v. 1985 (Radan varrella-kirja, 2009). Iivari Savolainen kuvasi Herralan uuden rautatieaseman 5.7.2007 (lisenssi, OK - kiitos). Jussi Liimatta oli kuvaamassa Herralan asemalla 4.6.2009 - kiitos käyttöluvasta. Rautatieasemakylä Herrala: Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo. Herralan tiilitehdasta, Herralan asemaa ympäristöineen, Maattolan tilaa sekä Ylöstalon tilaa pidetään maakunnallisesti arvokkaina kohteina. Herralan asema lännestä.Kuvaaja: Henrik Wager, 4. 11. 2004 ~ kiitos. Sinikka Joutsi kuvasi Herralan uuden aseman 5.8.2013 lännestä. Herralan samainen uusi asema kuvattuna vesisateessa 3.7.2016 (S&J). LINKKI: Lisää kuvia Herralan rautatieasemalta. Aseman takana oleva asuinrakennus. Kuvaaja: Henrik Wager, 4. 11. 2004 ~ kiitos. Herralan aseman ja tiilitehtaan ympäristö muodostaa pienimuotoisen teollisuus-, liikenne- ja asuinympäristön. 1904 perustettu tiilitehdas on tyhjillään ja rapistunut. 1950-luvulla rakennettu asema ei ole myöskään enää alkuperäisessä käytössään. Aseman länsipuolella olevan rinteen kupeessa on joitakin 1900-luvun alkuun palautuvia asuinrakennuksia sekä jälleenrakennuskauden pientaloja. Alueen ympäristön rakennuskanta on uusiutunut. Asemalta Hatsinaan johtavan tien varrella on ilmeisesti Hollolan vanhin säilynyt rakennus, vuonna 1786 valmistunut Lystin talo. Herralan tiilitehdas etelästä. Kuvaaja: Henrik Wager, 4. 11. 2004 ~ kiitos. (Jukka Varonen, sähköposti 19.3.2018): "Hollolan kohdalla kuvataan Herralan asemakylää. Mainitaan tiiliteollisuus, sitä siellä todella oli. Sotien jälkeen näki Herralan asemalta neljä eri savea tiiliksi tai salaojaputkiksi jalostavaa tehdasta, ja muutaman kilometrin säteeltä löytyi näitä lisää. On myös kuva yhdestä tiilitehtaasta. Ehkä sen voisi mainita nimelläkin, kyseessä on Katilan Tiili Oy:n tehdas. Tiilien valmistus loppui ja tehdasalue hiljeni 1980-luvun lopulla. Partek Oy osti tehtaan vain lopettaakseen kilpailijan. Pyromaani poltti rakennukset kymmenisen vuotta sitten, nyt on vaan jännitettävänä milloin pahasti kallistunut savupiippu sortuu. Herralassa on vielä jäljellä Kimpo Oy:n tiilitehtaan rakennukset tiilitehtaan näköisenä. Mutta vuosikymmenet siellä on jo valmistettu valmistaloja ja kait paljon muutakin teollisuustuotteita." Herrala, Majanderin mökki, 1939 - kuvaaja ei tiedossa. Etualalla rautatiekiskot.

Pyhäniemen kartano: D) Pyhäniemen kartanon päärakennus - kuvaaja: Paavo Pätiälä. Kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messiläntietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu Pyhäniemen kartano. Sen päärakennus on rakennettu 1780 ja saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on kuvattu SF-Filmin elokuvia 1930- ja 1940-luvuilla ja sen lähistöllä Pyhäniemen edustalla Vesijärven jäällä toimi talvisodan viimeisinä viikkoina hävittäjälentokenttä. Pyhäniemen kartanossa kuvattiin vuoden 2009 aikana elokuvaa Hella Wuolijoki. 2009 Pyhäniemen kartano siirtyi uudelle omistajalle, joka palautti kartanoon kesällä järjestettävät taidenäyttelyt ja klassisen musiikin esitykset. Pyhäniemen kartano - kuvasi Sinikka Joutsi 24.7.2013. Pyhäniemen kartanolle - 'houkutus' - kuvasi Sinikka Joutsi 24.7.2013. Pyhäniemen kartano, ilmakuva pohjoiseen - kuvaaja tai kuvausajankohta ei tiedossa. Pyhäniemen kartanon kirjastohuone, 1923 ~ kuvaaja: Paavo Pätiälä. Hollolan Pyhäniemen kartanon upea puukuja - Sinikka Joutsi kuvasi 24.7.2013. Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella. Kartanon päärakennuksen pohjosipuolella on Kotomäki-niminen niemi, jolla on runsaasti kesäasutusta. Kotomäen itäpuolella on lahti, jossa talvisodan aikana toimi Pyhäniemen jäälentokenttä. Kotomäen länsipuolella on Pyhäniemenlahti, joka on merkittävä lintujen pesimispaikka ja kuuluu osaksi Kutajoen alueeseen, joka on Natura 2000-luonnonsuojelualue. Pyhäniemen kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1780, ja se on saanut nykyisen muotonsa 1907. Kartano on perustettu 1467 ja saanut 1630 ratsutilan aseman. Päärakennuksessa on 23 huonetta, holvattu viinikellari ja ullakolla mankelihuone. 1880-luvulla rakennetussa sivurakennuksessa on 13 huonetta. Päärakennuksen länsipuolella on englantilaistyyppinen puutarha. Kartanon tuotannollinen toiminta: Kartanon pinta-ala oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla lähes 10 000 hehtaaria. Kartanossa oli tähän aikaan 250 lypsävää lehmää ja sen juustolassa valmistivat sveitsiläiset juustomestarit Venäjän-vientiin tarkoitettua sweizer-juustoa. Suomen ensimmäinen koneellinen kyntö tapahtui myös Pyhäniemen kartanossa, siihen käytettiin kahta kartanoon vuonna 1898 hankittua englantilaista Fowleria. Pyhäniemen kartanoon 1898 hankitun kahden Fowlerin tyyppinen vuonna 1916 rakennettu John Fowler & Co. 'K7 -traktori. Kartanolla oli oma sahalaitos, ja vuonna 1900 kartanon omistaja varatuomari Oscar Collin perusti Pyhäniemen Pyörätehtaan (Pyhäniemi Hjulfabrik), joka valmisti kärryn- ja tykinpyöriä muun muassa Venäjän armeijalle. Omistajanvaihdokset: Vuonna 1912 Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Uusi omistaja, Hollannin konsuli Hendrik Max Gilse van der Pals, omisti kartanon vuosina 1912-1919. Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2 000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille, ja seuraavana vuonna kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen. Elokuvamaisema ~ Kartanoa on kutsuttu Hollolan Hollywoodiksi, koska Suomen Filmiteollisuus kuvasi siellä elokuvia, muun muassa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934). Suomen ilmavoimien tukikohtana ~ Talvisodan aikana kartanon lähellä, Pyhäniemen jääkentällä, toimineet Suomen ilmavoimien yksiköt käyttivät kartanon rakennuksia henkilökuntansa majoitukseen ja huoltoon. Taidenäyttelypaikkana ~ Pää- ja sivurakennuksessa järjestettiin kesäisin vuosina 1982–2003 kuvataidenäyttelyitä, joissa kävi vieraita vuosittain 13 000–15 000. Vuonna 2009 Pyhäniemen kartano siirtyi uudelle omistajalle pankkiiri Mika Lehdolle, jonka jälkeen siellä on kesästä 2010 järjestetty taidenäyttelyitä ja klassisen musiikin esityksiä. Nimimerkki 'MakeF' kuvasi Pyhäniemen kartanon päärakennuksen 3.8.2011 - lisenssi, OK. Yli-Kartanon päärakennus: Yli-Kartanon päärakennus, 1966 ~ kuvaaja: Olavi Siikaniemi. Yli-Kartanon päärakennus, pääty, 1966 ~ kuvaaja: Olavi Siikaniemi.

Hollolaa aikaan entiseen: E) Korpikylän kyläkeskus, Hollola (Vinttala, Kartano, Mikkolan kauppa), 1958. Kuvaaja: Keijo Kääriäinen. Loppi (Hovi, taustalla Vaavelan taloja), 1970. kuvaaja: Keijo Kääriäinen Hahmajärvi, Ylöstalo, Alestalo - kuvaaja: Alfred Hackman.