Kissakosken voimalaitos (paperitehdas): 1. A) Tämä kuva Kissakoskelta on 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni'-kirjasta vuodelta 1924. (Wikipedia, tammikuu 2010):Kissakoski Oy oli metsäteollisuusyritys Hirvensalmella. Yritys aloitti toimintansa Kissakoskella vuonna 1907. Sen perustivat helsinkiläiskauppiaat K. H. Renlund, W. Bensow, K. Fazer ja J. L. Lupander. Yrityksen nimeksi tuli Osakeyhtiö Kissakoski Aktiebolag. Vuonna 1909 Kissakoskella aloitettiin paperitehtaan rakennustyöt. Paperikoneen oli rakentanut Viipurin konepaja ja se oli pitkään ainoa Suomessa valmistettu paperikone. Hirsinen tehdasrakennus paloi 16. huhtikuuta 1920. Paperintuotanto päättyi ja tuotanto jatkui palon jälkeen hiokkeen valmistuksella ja uusi tehdas rakennettiin tiilestä. Tulipalosta saaduilla vakuutusrahoilla Kissakoski Oy osti Werlan Puuhiomo ja Pahvitehdas-yhtiön. Kymin Oy osti tehtaan vuonna 1922. Se toimi puuhiomona vuoteen 1939. Francis-tyyppinen vesivoimala rakennettiin vuonna 1932 ja Kaplan 1940-luvulla. Molemmat rakennukset ja koneistot ovat suojeltuja. Parhaimmillaan Kissakoski työllisti noin 200 henkeä. Suur-Savon Sähkö osti Kissakosken voimalaitoksen Kymi Oy:ltä joulukuussa 1988. Kissakoskeen rakennetaan uusi vanhat vesivoimalat kovaava vesivoimalaitos v. 2010, jonka putouskorkeus on 5 m, rakennusvirtaama 40 m³/s, teho 1,6 MW ja vuosienergiantuotto 9 GWh/a. 2. Kissakosken voimalaitosrakennus kuvattuna 22.7.2009 ('S&J') kosken alajuoksun puolelta. Vuosilukukertaus: 1831–1854 kanava rakennettiin, 1907–1920 paperitehdas ja puuhiomo, 1920 paperitehdas paloi, 1922–1939 puuhiomo, 1939-2010 vesivoimalaitos 1, 194?-2010 vesivoimalaitos 2 ja tulossa 2010 vesivoimalaitos 3. 3. Kissakosken voimalaitosrakennus kuvattuna 22.7.2009 ('S&J') kosken yläjuoksun puolelta. LINKKI: Lisää KUVIA Kissakosken voimalaitokselta.

Hirvensalmen kirkonkylän pääraitin varrelta: 1. B) Tässä kuvaruudussa näkymiä Hirvensalmen kirkonkylän pääraitin varrelta. Kuvattu 22.7.2009 ('S&J'). Lisätekstejä lisätään mielellään paikallisilta 'avustajilta' . Saimme heinäkuussa 2010 mielenkiintoista lisätietoa tämän kuvaruudun asioihin Esko Ruhaselta, jolla on 50-luvulta omia muistikuvia Hirvensalmen kirkonkylän vanhoista rakennuksista. Hänen tätinsä asuu yhä Hirvensalmen kirkonkylässä. Lisäksi hän on käyttänyt tietojen hankinnassa apuna 'Hirvensalmen kirjaa' (Mikkeli 1979, Oy Länsi-Savo). 2. Tämän kuvaruudun kaksi ensimmäistä kuvaa (B1-2) esittävät samaa taloa. (Esko Ruhanen, sähköposti 7.7.2010): Edesmenneen Otto Kapasen talo. Muistan talon tässä asussa jo 1960-luvun alussa, jolloin Otto Kapanen vielä eli. (B1-2). 3. (Esko Ruhanen, sähköposti 10.7.2010): S-Market Puulanhelmi. Kuvassa osittain näkyvä rakennus on ainakin kolmas kaupparakennus samalla tontilla. 50-luvulla kaupparakennus oli aivan tien vieressä nykyisen parkkipaikan kohdalla. Liikkeessä oli elintarvike- ja sekatavaraosastot. Seuraava kaupparakennus oli hieman ylempänä ja nykyinen rakennus valmistui 2000-luvulla. 4. Taksikoppi luonnonkauniilla paikalla. 5. Osuuspankki ja apteekki. (Esko Ruhanen, sähköposti 10.7.2010): Osuuspankin toimitalo on valmistunut 1954 samalle tontille kuin ensimmäinen pankkirakennus. Pankin toimitilat ovat olleet kokoajan rakennuksen pohjoispäädyssä. Talossa on toiminut muita liikkeitä. Vuonna 1957 oltiin joukolla töllistelemässä Hirvensalmen ensimmäistä televisiota, joka oli kellosepän liikkeen ikkunassa. Nykyisen apteekin tiloissa on aiemmin toiminut käsivälitteinen puhelinkeskus sekä posti. 6. Kuvat 6-8 esittävät samaa taloa eri suunnilta kuvattuna. (Esko Ruhanen, sähköposti 7.7.2010): Aaltola eli Kelloseppä Pippurin talo. Talossa oli 1930-luvulla Pippurin Kellosepänliike Talon omistanee edelleen Pippurin perikunta. Talosta on olemassa valokuva vuodelta 1910, jolloin talon tienpuolella oli ollut valkoinen pystylautainen aita. 7. (Esko Ruhanen, sähköposti 7.7.2010): Tässä kuvassa näkyy vasemmalla taustalla vanha saunarakennus, joka on kuulunut Siiterin talolle, joka oli vastapäätä Pippurin taloa. Siiterin talossa oli Hilma Siiterin kahvila jo vuodesta 1900. Talo siirtyi Hilja Karhulalle 1953 ja siinä oli Ruokala-Kahvila 'Karhula' sekä matkahuolto. Talo on purettu. 8. Kuvat 6-8 esittävät samaa taloa eri suunnilta kuvattuna. 9. (Esko Ruhanen, sähköposti 10.7.2010): Lounaskahvila ja Kukkakauppa: Paikalla on toiminut Osuuskauppa Savonseutu, jonka ensimmäinen liikerakennus paloi tammikuussa 1959 kovien pakkasten aikana. Paikalle rakennettiin nykyinen liikerakennus, jota myöhemmin laajennettiin. Savonseudun lopetettua liikkeensä rakennuksessa on ollut muuta toimintaa. 10. (Esko Ruhanen, sähköposti 10.7.2010): Vanha saunarakennus. Kuulunut ilmeisesti Osuuskauppa Savonseudulle. 11. (Esko Ruhanen, sähköposti 15.7.2010): Kuvat B11-13 ~ Kuitusen kaupparakennus ~ Yksityinen kauppa osuusliikkeiden rinnalla, myöhemmin K-ketjua. Toiminnan loputtua paikalla muuta yritystoimintaa. Nykyisin Osto- ja Myyntiliike. 12. Kuvat B11-13 ~katso B11 13. Kuvat B11-13 ~katso B11 Vasemmassa reunassa olevissa rakennuksen toimitiloissa sijaitsee 'Parturi-Kampaamo Sinikka' (vrt kuvat #17 alempana tässä kuvaruudussa). 14. (Esko Ruhanen, sähköposti 15.7.2010): Kuvat 14-15: Honkasen talo ~ 1950-luvulla talon alimmassa kerroksessa tien puolella oli kioski, jossa myytiin virvoitusjuomia ja karkkeja. Nykyisin yksityiskäytössä. 15. Kuvat B14-15 ~katso B14 16. (Esko Ruhanen, sähköposti 15.7.2010): Säästöpankin talo ~ Paikalla on ollut Säästöpankin ensimmäinen oma toimitalo 1925-1961. Nykyinen rakennus valmistui 1961, jolloin pankkisali oli nykyisen koneliikkeen paikalla. Remontin jälkeen pankki siirtyi pohjoissivulle, joka näkyy kuvan #13 vasemmassa reunassa. Talon takapihan puolella on ollut poliisin toimitiloja. 17. Kuvassa oleva 'Parturi-Kampaamo Sinikka' sijaitsee edellisen kuvan vasemmassa reunassa näkyvän rakennuksen päätyosan pihapuolella. Ylempänä tässä kuvaruudussa - kuvassa #13 - näkyy samaisen parturi-kampaamon päätyseinä. 18. (Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Hirvensalmen kunnan virastotalo. Torin puolella Ravintola Tervaleppä, jolla on ollut useampia yrittäjiä. Paikalla oli ennen Roosin talo, jossa vielä 50-luvulla oli apteekki. Talon kohdalla rannassa olevaa uimaranta- ja leikkipaikka-aluetta kutsutaan nykyisinkin Roosin rannaksi. 19. Kuvat B18-19 ~katso B18 20. (Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Tälle paikalle perusti Yrjö Mironen kangas- ja tekstiililiikkeen 1936. Liikkeen toimintaa jatkoi kuvassa olevassa uudessa rakennuksessa Elina Mironen. Nykyisin talo yksityiskäytössä. 21. (Esko Ruhanen, sähköposti 21.7.2010): Huoltoasema ja baari. Aluksi Shell-ketjua. Huoltoasemaa pitivät Seppo Paasonen ja hänen isänsä. Nykyisin kuuluu SEO-ketjuun.

C) Tämän kuvan lähetti sen kuvaaja Esko Ruhanen 12.8.2010. (Esko Ruhanen, sähköposti 12.8.2010): Entinen kansakoulu ~ Kirkonkylän koulu, rakennettu 1925. Talossa toimi kirkonkylän kansakoulu ja sittemmin paruskoulun ala-aste kunnes kaikki koulutoiminnot yhdistettiin nykyiseen Elomaan kouluun. Talvisodan aikana koululle oli sijoitettu Mikkelissä olleen Päämajan Pioneeriosasto. Nykyisin rakennuksessa toimii Hirvensalmen käsityöyhdistys, Puulan Manuelli sekä kotiseutumuseo. Kuvattu 10.8.2010 (ER). Samainen entinen kansakoulurakennus kuvattuna 22.7.2009 ('S&J'). (Esko Ruhanen, sähköposti 12.8.2010): Tuulimylly vuodelta 1721 sekä vanha aitta. Kuvattu 10.8.2010 (ER). Samainen tuulimylly kuvattuna 22.7.2009 ('S&J'). (Esko Ruhanen, sähköposti 12.8.2010): Seurojentalo kuvattuna sekä alapihan että yläpihan puolelta Talo rakennettu 1932 Suojeluskunnan taloksi. Sodan jälkeen talossa vilkasta seuratoimintaa, tansseja ja elokuvakiertueiden esityksiä. Nykyisinkin erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana ja nuorisotoimen käytössä. Molemmat kuvat otettu 10.8.2010 (ER). Samainen 'Seurojentalo' kuvattuna kahdesti 22.7.2009 ('S&J'). (Esko Ruhanen, sähköposti 12.8.2010): Entinen kunnantalo ~ Vuonna 1903 kunnan käyttöön ostettu Rantalan talo. Talo oli kunnan virastojen käytössä kunnes nykyinen virastotalo valmistui. Nykyisin rakennuksessa on Tupa, Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo. Kuvattu 10.8.2010 (ER). Samainen entinen kunnantalo (nykyinen Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo) kuvattuna kahdesti 22.7.2009 ('S&J'). Ikkunan kyltissä lukee 'Hirvensalmen Kalamiehet'. 'Hoitotupa' lisäosan seinässä tekstinä.

D) Hirvensalmen paloasema kuvattuna 22.7.2009 ('S&J'). Hirvensalmen paloaseman tuuliviirikin kunnioittaa 'punaisen kukon' teemaa (22.7.2009 ~ 'S&J'). Tästä kuvakuvakulmasta tämä hirvensalmelainen puukerrostalo näyttää aivan 'tavalliselta' (22.7.2009 ~ 'S&J'). Samaisen kerrostalon päädyn 'parvekeratkaisut' ovatkin sitten aivan ainutlaatuisia (22.7.2009 ~ 'S&J'). Liekö arkkitehti kuulunut lähellä sijaitsevan paloaseman harrastajaporukkaan ja halunnut luoda palomiehille harjoituspaikan parvekenousuille? (Esko Ruhanen, sähköposti 31.5.2011): Edelliset kaksi kuvaa ovat kunnan virkailijoiden asuintalosta. Alemmassa, isommassa kuvassa talon päädystä on entisen paloaseman letkujen kuivaustorni. Kahdelta alimmalta parvekkeelta ei ole pääsyä sisälle, mutta ylimmältä parvekkeelta pääsee kuivaustornin sisään, jonne kiivettiin joskus letkuja kuivattaessa. Vanha paloasema oli talon kellarikerroksessa, jonne paloauto peruutettiin kuvan oikeassa alakulmassa osittain näkyvän ajoluiskan kautta. Kalustovarasto ja pienet huoltotilat olivat samassa tilassa. Hirvensalmen kirkonkylän idyllinen katunäkymä - 22.7.2009 ('S&J'). (Esko Ruhanen, sähköposti 31.5.2011): Näkymä on Junnankujalta. Hirvensalmen kirkonkylän perinteinen pihanäkymä - 22.7.2009 ('S&J'). Hirvensalmelainen pihapiiri kirkonkylän keskustaajamasta - 22.7.2009 ('S&J'). (Esko Ruhanen, sähköposti 31.5.2011): Kyseessä on Alahovi. Hirvensalmelainen omakotitalo kirkonkylältä - 22.7.2009 ('S&J').

Hirvensalmen kirkkorakennukset: 1. E) Hirvensalon vanha puukirkko paloi 12.5.1914. Tämä kuva on kyseisessä kirkossa pidetystä jumalanpalveluksesta 1900-luvun alussa. Puinen ristikirkko oli rakennettu v.1768. Kuvannut Kustaa Ruhanen. 2. Tämä kuva Hirvensalmen kivikirkosta on otettu 22.7.2009 ('S&J') - kuten myös kaikki muutkin tämän kuvaruudun alempana olevat kuvat Hirvensalmen kirkosta ja sen kirkkomaalta. (Wikipedia, maaliskuu 2010): Hirvensalmen kirkko sijaitsee Hirvensalmella Etelä-Savossa. Kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1915. Järjestyksessään kirkko on pitäjän kolmas; edellinen tuhoutui tulipalossa 12. toukokuuta 1914. Rakennusmateriaali on harmaa graniitti ja tiili. Kirkossa on jyrkkä katto ja torni sijaitsee kuorin vieressä. Sen alakerrassa on sakaristo. Istumapaikkoja kirkossa on 850 ja pinta-alaa 434 neliömetriä. Kirkon päätyjen kolmiot sekä tornin yläosa on rapattu valkoiseksi. Tyylisuunnaltaan kirkko on kansallisromantiikkaa ja jugendia. J.A. Zachariassenin 1916 valmistamat pneumaattiset urut ovat 15-äänikertaiset ja kaksisormiset. Aukusti Koiviston 1916 maalama alttaritaulu kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Kellot ovat vuosilta 1937 ja 1938. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. (Esko Ruhanen, sähköposti 23.7.2010): Vanha viljamakasiini, joka on nykyisin ruumishuone kirkon vieressä. 16. (Esko Ruhanen, sähköposti 23.7.2010): Kellotapuli, joka valmistunut 1763. Kellotapulin rakennustöitä johti rakennusmestari Jaakko Leppänen Jyväskylästä. 17. 18. Alimmassa kuvassa kuusitoista Hirvensalmella työskennellyttä pappia muotokuvissaan kirkon seinälle aseteltuina. (Esko Ruhanen, sähköposti 23.7.2010): Hirvensalmen kirjassa on kuva, jossa viisi vasemmanpuoleista paria. Pappisluettelosta täydennettynä kaikkien nimet: Ylärivi vasemmalta: Kirkkoherrat Herman Ekman, A.W.Lund, Runar Lund, K.J.W.Breitholtz, Lauri Haapaniemi, Matti Elomaa, Erkki Parikka ja Erkki Markkanen. Alarivi vasemmalta: kappalaiset Anders Andersson, K.F.Järnefelt, Matti Merivirta, K.Emil Roine, Artturi Honkanen, Pauli Lumme, Yrjö Ala-Opas ja Aleksi Vallisaari.

Tuukkalan uittokanava: F) Tämä kuva Tuukkalan uittokanavalta on 'Suomenmaa - VI Mikkelin lääni'-kirjasta vuodelta 1924. (Tuukkalan kylän nettisivut, tammikuu 2010): Tuukkalan Höyrysaha työllisti 1900-luvun alussa noin sata henkilöä saha-, mylly- ja höyläämötoiminnallaan. Höyrysaha rakensi n. 3 km pitkän rautatien Suonteelta Puulalle puu- ja henkilökuljetuksia varten. Kylällä on asunut Hirvensalmen ensimmäinen räätäli ja hänen lisäkseen ompelijat, hierojat, suutarit ja sepät toimivat sen ajan yksityisyrittäjinä. Hämeenmäentien varrella oleva Suonteen ja Vahvajärven yhdistäneen entisen uittokanavan ylittävä vanha kivisilta on pala vanhaa liikenne- ja metsähistoriaa. Tuukkalan kylän ensimmäisestä asutuksesta on maininta vuodelta 1664. Tuolloin Mikkelin Tuukkalan tilan n:o 5:n ratsutilan omistajalla (Tuukkain) oli maakirjatalon osia Hirvensalmen Tuukkalan puolella. Tuolloin ei mainittu asiakirjoissa torppareita eikä maattomia, joten pysyvää asutusta saattoi olla jo aiemminkin. Tuukkasilla, kahdella lähisukulaisella, on ollut vuonna 1730 kaksi taloa, nykyinen Haiminen ja Vanha-Tuukkala. Vielä vuonna 1809 on mainittu Tuukkala, mutta vuodesta 1860 kylästä on käytetty nimeä Pyörnilä tai Björnilä. Tuukkala erotettiin senaatin päätöksellä 22.1.1841 Mikkelin Tuukkalasta. Tiestö oli lähinnä Suuresta Savontiestä (vanha 5-tie) lähteviä ratsastuspolkuja ja uria tai kinttupolkuja. Hirvensalmen kirkonkylästä Joutsaan kulkevan tien rakentaminen alkoi vuonna 1854 hätä­aputyönä. Tie valmistui Tuukkalaan 1870 ja vuonna 1878 tietä jatkettiin Joutsaan päin. Lopullisesti tie valmistui vuonna 1928. Tie toi kylälle kestikievari-, posti- ja puhelintoiminnan. Postiliikenne alkoi 1925 postilinja-autolla. Hirvensalmen kirkonkylän ja Joutsan kirkonkylän väliseen matkaan meni aikaa 4 tuntia ja 45 minuuttia, nykyisin matka taittuu alle tunnissa. Joutsan Auto Oy Nojonen ajoi kahta vuoroa vuoden 1930 lopulta alkaen. Tuukkalan kestikievariin jätettiin toisen luokan posti vuodesta 1906 alkaen ja ensimmäi­sen luokan posti haettiin Kuitulan Lepolasta. Ensimmäinen puhelinkeskus perustettiin 1910 Salomon Ukkosen kauppakartanon tiloissa toimineen Tuukkalan Höyrysahan konttoritiloihin. Automaattikeskus otettiin käyttöön 23.1.1979. Kylällä on toiminut samaan aikaan enimmillään neljä kauppaa ja kesäaikana kaksi kioskia. Nuoret harrastivat yleisurheilua, pesäpalloa ja voimistelua. Näytelmä-, laulu- ja lausuntailtojen lisäksi harrastettiin tasaisilla metsäkankailla, taloissa ja talleilla tansseja. Hämeenmäen työmaaparakista siirryttiin Seuratalo Lehtolinnaan vuonna 1954. Tuukkalan kyläkokouksessa esille tullut kyläsuunnitelma sai vauhtia kesällä 2003, kun Tuukkala sai julkisuutta Suomen köyhimpänä kylänä vuoden 1999 nettotulojen mukaan.

Henkilökuvia Hirvensalmelta: G) Tässä kuvassa hirvensalmelainen Aili Björninen kuvaamassa toista kuvaajaa (S.Närväinen) 1920-luvulla.

Väisälänsaari: 1. H) Väisälänsaari sijaitsee Puulan itälaidalla - koilliskulma saaresta kuuluu Mikkeliin ja muu Hirvensalmeen. Vanhamäeltä erkanee oma tiensä länteen Mikkelin Otavasta ja Rantakylästä tulijoille noin seitsemän kilometriä ennen liittymistä Läsäkosken paikkeilla Mikkeli-Kangasniemi-tiehen. Tässä kuvassa Väisälänsaaren mainoskyltti, jonka vireä Väisälän kyläyhdistys on pystyttänyt tien viereen. Kuvattu 22.7.2009 ('S&J'). 2. Tämä, kuten muutkin alempana tässä kuvaruudussa olevat Väisälänsaaren kuvat, on kuvattu 22.7.2009 ('S&J'). (Wikipedia, tammikuu 2010): Väisälä eli Väisälänsaari on Puulan suurin saari. Saari sijaitsee Hirvensalmen kunnassa. Osa saaresta kuuluu Mikkeliin. Nimensä saari on saanut ensimmäisten asukkaidensa mukaan. Asukkaat olivat Väisäsiä. Ensimmäiset asiakirjatiedot Väisälänsaaren asukkaista löytyvät vuoden 1541 hopeaveroluettelosta. Tuolloin Väisäläsaari oli jakautunut kahteen kylään. Saaren pohjoisosat kuuluvat tuolloin Kynsiänsalon kylään, kun puolestaan eteläpuoliskon alueet jo tuolloin muodostivat Väisälän kylän. Väisälänsaari on merkittävää kesäasutusaluetta. Saarella sijaitsee noin 300 mökkiä ja kesällä saaren elämä on varsin vilkasta. Matkaa Hirvensalmen keskustaan tulee noin 20 kilometriä. 3. 4. 5.