Alkujohdantona ja -esittelynä HJK-historiikkia: Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on vuonna 1907 perustettu helsinkiläinen jalkapalloseura. Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. Klubi pelaa kotiottelunsa sinivalkoraidallisissa pelipaidoissa. Seuran kotistadion on Finnair Stadium. HJK on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin jalkapalloseura. Se on voittanut Suomen mestaruuden 21 kertaa ja Suomen Cupin kahdeksan kertaa. Vuonna 1998 se selvisi myös ensimmäisenä (ja toistaiseksi ainoana) suomalaisjoukkueena Mestarien liigaan, jossa se kohtasi Benfican, 1. FC Kaiserslauternin ja PSV Eindhovenin. Kuudessa pelaamassaan ottelussaan se pystyi ottamaan yhden voiton ja kaksi tasapeliä. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi-04, joka pelaa Ykkösessä. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallotoiminnan. Aikaisemmin HJK on harjoittanut myös jääpallo- ja jääkiekkotoimintaa. Vuonna 1972 jääkiekkojaosto eriytyi omaksi seurakseen Helsingin Jääkiekkoklubiksi. Alkuvuodet: Helsingissä 1900-luvun alkuvuosina herännyt kiinnostus jalkapalloon johti Helsingin Jalkapalloklubin, silloin 'Helsingfors Sparksbollklubbin' - Helsingin Potkupalloklubin perustamiseen. Vuoden 1906 lopussa suurluistelija Franz Fredrik Wathén herätti ajatuksen jalkapalloilun erikoisseuran perustamisesta. Jo 1905 Helsingin Reippaasta eronneet olivat perustaneet Sportklubben Unitaksen. Helmikuussa 1907 Wathén toi ajatuksen uudelleen julki voimisteluillassa Kaisaniemen "Lärkan koulussa". Ajatus jäi kytemään ja toukokuussa hän johdatti eräästä harjoituksesta pojat Kaisaniemen vanhalle keilaradalle ja siellä tehtiin periaatteellinen päätös Helsingin Potkupalloklubin - Helsingfors Sparksbollklubbin perustamisesta. Kesäkuun 19. päivänä 1907 kokoonnuttiin uudelleen samaan paikkaan ja niin syntyi Helsingin Jalkapalloklubi - Helsingfors Fotbollsklubb. Puheenjohtajaksi tuli kuin luonnostaan Fredrik Wathén. Pelipaidan väriksi otettiin valkoinen; HJK:n tuttu sinivalkoraidallinen sai vielä odottaa vuotta 1911. Samana vuonna 1911 HJK voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa Eläintarhan kentällä Helsingissä, kun ÅIFK kaatui murskaavasti 7-1. Suomen mestaruudesta kilpailtiin cup-muodossa alkaen vuodesta 1908 aina vuoteen 1930 asti. HJK keräsi 7 mestaruutta tällä aikakaudella. Vuosina 1929, 1932 ja 1935 HJK voitti myös jääkiekon Suomen mestaruuden. HJK:n 1930-luvun tähti oli Aatos Lehtonen, joka voitti SM-sarjan maalikuninkuuden viisi kertaa peräkkäin vuosina 1935–1939. 1936 olympialaisissa HJK:sta oli mukana Lehtosen lisäksi Kurt Weckström ja Armas Pyy. Sotien jälkeen alkoi pitkä menestyksetön kausi ja HJK saikin odottaa seuraavaa mestaruuttaan aina vuoteen 1964. Vuonna 1948 HJK sai ensimmäisen ulkomaalaisen valmentajan, kun englantilainen George Duke tuli Helsinkiin. Toinen merkittävä tapahtuma oli Mauno Rintasen siirtyminen ammatttilaiseksi Hulliin Englantiin. Hän oli ensimmäinen HJK:sta ulkomaille siirtynyt pelaaja. Vuonna 1959 Apu-lehti tuli HJK:n sponsoriksi ja pian lehden johtajana tuolloin ollut Olli Lyytikäinen tuli HJK:n hallitukseen. Tästä lähtien A-lehdet on ollut HJK:n sponsorina ja taustavaikuttajana. HJK:n miehistö aloittamassa Veikkausliigakauttaan 2010 Kuopiossa (16.4.2010 ~ kuva: S&J'). HJK (Helsinki) Jukka Raitala, HJK (Kuopiossa 12.7.2009) (kuva: 'S&J').

Suomen 'jalkapallomestaruudet' pelattiin CUP-muodossa v.1908-1929: Ensimmäinen 'Suomen Mestari' oli Unitas Helsingistä 1908 (Sportklubben Unitas): Sportklubben Unitas on entinen helsinkiläinen jalkapalloseura. Sen perustivat 1905 Helsingin Reippaasta eronneet urheilijat. Jalkapallolla oli määrä olla Unitaksessa keskeinen sija. Tämä on historiallinen kuva - kyseessä on ensimmäinen Suomessa pelattu virallinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu. Unitas pelasi pietarilaista Amateur Sportvereinia vastaan 9. syyskuuta 1906 Helsingin Kaisaniemen kentällä. Unitas hävisi 0-3. Kuvasta päätellen molemmilla joukkueilla olisi ollut alunperin valkoinen pelipaita, toinen joukkue on sitten kietaissut poikittain paidan päälle tumman liinan. Saman vuoden lokakuussa Unitas järjesti Kaisaniemessä koko maan käsittävän cupkilpailun, jota voidaan pitää pohjana Suomen mestaruuskilpailulle. Unitaksen joukkue v.1906 Pietarissa pelimatkalla (tummaraitapaitaiset). Tästä kuvasta on tunnistettu seitsemän pelaajaa - vasemmalta Janne Mellin, Wiktor Ahlfors, Bror Wiberg, Evert Johansson, Johannes Blenner (pallo kainalossa), Leopold Järnström ja Algot Niska. Suomen mestaruudesta pelattiiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908, jolloin Unitas voitti sen. Hävinnyt vastustaja joukkue oli Polytekn. US. Unitas voitti ottelun 4-1. Mestaruuskaudella joukkueessa pelasi muun muassa Algot Niska. (etunimi joskus muodossa Algoth). Unitas-seuran mestarijoukkueen kokoonpano 1908. Erikoissivullaan esittelyssä ALGOT NISKA. ____________________________________________ Polyteknikkojen urheiluseura eli lyhyemmin PUS. Polyteknikkojen urheiluseura eli lyhyemmin PUS on vieläkin toimiva vuonna 1903 perustettu urheiluseura. Seura on helsinkiläinen ja toimii Teknillisen korkeakoulun urheiluseurana. Sen nimi oli aluksi Polyteknikkojen voimistelu- ja urheiluseura, joka kuitenkin myöhemmin muutettiin. Lajeina ovat vuosien varrella olleet muun muassa voimistelu, hiihto, luistelu, jalkapallo, futsal, koripallo, salibandy, lentopallo ja jääpallo. Jalkapallossa PUS saavutti Suomen mestaruuden vuonna 1909 ja hopeaa vuonna 1908. PUS-seuran pelaajat kuvattuna Unitas-seuran turnauksessa v.1906. PUS-seuran mestarijoukkueen kokoonpano 1909. PUS-seuran vuoden 1909 mestarijoukkue juhlakuvassa pelitamineineen. Kuvassa 'varamaalivahti' Y.Starck. PUS-seuran mestarijoukkue voitti Suomen mestaruuden v.1909 - juhlatamineissa kuvaukseen. ____________________________________________ HIFK. HIFK oli häviäjänä cup-finaaleissa neljä kertaa vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929. Yhtään cup-mestaruutta ei HIFK siis voittanut, mutta kun vuodesta 1930 alkaen alettiin pelata Suomen mestaruudesta sarjamuodossa (8 joukkuetta), HIFK voitti mestaruudet heti ensimmäisinä 'sarjavuosina' 1930 ja 1931. ____________________________________________ HJK. HJK voitti cup-finaalit vuosina 1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923 ja 1925 (seitsemän kertaa). HJK hävisi finaaleissa ainoastaan vuonna 1921 - silloinkin vasta uusintaottelun jälkeen HPS:lle. HJK:n ensimmäinen edustusjoukkue kuvattuna Kaisaniemen kentällä v.1907. HJK:n mestarijoukkueen kokoonpano 1911 (HJK-ÅIFK 7-1 finaalissa). HJK:n ensimmäinen mestarijoukkue vuodelta 1911. Takarivissä vasemmalta: Lauri Tanner, Arvo Eerikäinen, Artturi Nyyssönen, Armas Tolamaa (myöh. Toivonen) ja Tuure Tornivuori. Keskirivi vasemmalta: Pauli Ahlgren, Kaarlo Soinio ja Viljo Lietola. Eturivi vasemmalta: Jalmari Holopainen, Niilo Tammisalo ja Eino Soinio. HJK:n mestarijoukkueen kokoonpano 1925 (HJK-TPS 3-2 finaalissa). HJK:n pelaajia 'varhaisilta vuosilta'. Nimet ei ole tiedossa. ____________________________________________ KIF. KIF voitti cup-finaalit vuosina 1913, 1915 ja 1916, eikä ollut koskaan finaalissa häviämässä. Vuoden 1916 Kiffenin joukkueessa pelasi legendaarinen Algot Niska (laulaja Dannyn isoisä - vrt. ylempi linkki erikoissivulle). KIF:n mestarijoukkueen kokoonpano 1915 (KIF-ÅIFK 1-0 finaalissa). ____________________________________________ HPS. HPS voitti cup-finaalit vuosina 1921, 1922, 1926, 1927 ja 1929 ~ vuonna 1920 HPS hävisi finaalissa ÅIFK:lle 1-2. HPS:n miehistö vuoden 1927 loppuottelussa: Ylärivi vasemmalta: Yrjö Tornivuori, Max 'Murtaja' Viinioksa, Aulis Koponen, Sulo Saario, William Kanerva, Alexander Karjagin, Eino Soinio ja Aarne Mattila. Eturivissä vasemmalta: Niilo Koskinen, (mv.) Paavo Karhunmaa (Lilja) ja Heimo Saarilahti. ____________________________________________ Olympiajoukkueemme 1912 lähes 'Helsingin kaupunkijoukkue': Suomen jalkapallon maajoukkueen menestys Tukholman olympialaisissa v.1912 sai aikaan otsikoita kuten 'Tukholman ihme'. Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio, joten joukkueemme joutui marssimaan alkuseremonioissa Venäjän perässä pahvista itse tehtyä 'Finland'-kylttiä kantaen. Suomi pelasi Suuriruhtinaskunnan punaisissa ja leijonanvaakunoilla varustettuissa paidoissa. Avausottelussa tapahtui heti ihme - Suomi voitti Italian 3-2. Toisessa ottelussa Suomi kohtasi mielenkiintoisesti 'emämaansa' Venäjän - jälleen suomalaiset ylittivät odotukset ja voittivat luvuin 2-1. Välierissä Suomi hävisi Englannille ('Iso-Britannia') luvuin 0-4. Pronssiottelussa Suomelta oli jo takki tyhjä, Hollanti murskasi punapaitaisemme 0-9. Maajoukkueemme valittiin tuolloisen tavan mukaan lähes pelkästään helsinkiläisistä pelaajista, joten seuraava linkki kannattaa huomioida: Suomen jalkapallomaajoukkueen vuosikymmeniltä (1912). Helsingissä siirryttiin 1910-luvulla Kaisaniemen kentältä pelaamaan vastavalmistuneelle Eläintarhan kentälle. Kuvassa 'näkyvä' jalkapallo on 'retusoitu' paikalleen ilmeisesti jo alunperin. Töölön Pallokenttä valmistui vuonna 1915. Erik von Frenckellin hankkeen ansiosta jalkapalloilijat pääsivät vihdoinkin pelaamaan nurmikentälle. Pallokenttä toimi myös Suomen maajoukkueen peliareenana. Tämä kuva on otettu 1920-luvun loppupuolella. Töölön Pallokentän ruoholla pelattiin avajaisottelu syyskuun alussa 1915. Huomaa taustalla (nykyisen Olympiastadionin 'nurkilla') sijainnut hyppyrimäki.

1930: SM-sarja 1930 (=A-sarja) - HIFK Suomen mestari - HPS pronssilla: KIF kuudes * Stjärnan jäi seitsemänneksi ja putosi B-sarjaan. HIFK voitti Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). HPS pronssilla, KIF kuudes ja helsinkiläinen 'Stjärnan' seitsemäs (putosi mestaruussarjasta). HIFK:n miehistö voitti ensimmäisen Suomessa pelatun sarjamuotoisen mestaruuden 1930 : Ylärivi vasemmalta: Gunnar Åström, Alfons Nylund, Axel Lindbäck, Jarl Malmgren, Torsten Svanström, Torsten Lindholm, Holger Salin ja Ragnar Lindbäck. Eturivissä vasemmalta: Frans Karjagin, (mv.) Charles Holmberg ja Gösta Lesch. Mainittakoon, että HIFK:n riveissä Suomen mestaruuden voittanut Holger Salin-niminen pelaaja ei ole sama henkilö kuin näyttelijänä tunnettu samanniminen Holger Salin. Jalkapalloilija Holger Salin oli syntynyt 18.9.1911 ja kaatui jatkosodassa. Hän pelasi koko uransa HIFK:ssa. Hän oli yksi seuran kantavista voimista, kun HIFK voitti neljä mestaruutta vuosina 1930, 1931, 1933 ja 1937. Salin oli mestaruussarjan paras maalintekijä kausilla 1930 ja 1931. Suomen A-jalkapallomaajoukkueessa Salin pelasi 22 maaottelua, joissa hän teki 4 maalia. (Näyttelijä Holger Salin oli syntynyt - erikoista kyllä - samana vuonna kuin jalkapalloileva kaimansa ~ 20.5.1911 Helsingissä ja kuoli 30.7.1983 Orivedellä). ____________________________________________ Stjärnan (Helsinki) ~ nimi v.1934 muotoon 'Makkabi'. Ensimmäinen Suomen juutalainen urheiluseura Stjärnan perustettiin Helsingissä vuonna 1906. Sen esikuvana olivat Euroopassa, sionistiselta pohjalta perustetut juutalaiset urheiluseurat. Alussa Stjärnanin toimintaan kuuluivat erityisesti voimistelu, paini, jalkapallo ja yleisurheilulajit. Stjärnan muutti 1934 nimensä Makkabiksi, kansainvälisen juutalaisen urheiluyhdistyksen nimen mukaan. Helsingin juutalaisen yhteisön parissa toimivien yhdistysten parissa Makkabin toiminta on ollut kaikkein laajinta ja monialaisinta. Seurassa on harrastettu voimistelua, yleisurheilua, hiihtoa, pyöräilyä, painia, painonnostoa, keilailua, tennistä, pöytätennistä sekä jää- ja jalkapalloa. ____________________________________________ HJK nousi B-sarjasta A-sarjaan seuraavaksi kaudeksi.. Uuden SM-sarjan (A-sarjan) alapuolinen sarjataso oli 'B-sarja', johon oli koottu A-sarjan ulkopuolelle jääneistä 'parhaista' seuroista 10 joukkuetta (eri piireistä). HJK selviytyi cup-muodossa pelatun B-sarjan välieriin ja voitti ottelunsa - niin HJK nousi Viipurin Susien kanssa ylimmälle sarjatasolle kaudeksi 1931.

1931: SM-sarja 1931 (=A-sarja) - HIFK jälleen Suomen mestari - HPS hopealla:: KIF neljäs * nousija HJK jäi setsemänneksi ja putosi B-sarjaan. HIFK voitti toisen kerran peräjälkeen Suomen mestaruuden v.1930 kahdeksan joukkueen yksinkertaisessa sarjassa (vain seitsemän peliä). HPS nyt hopealla, KIF neljäs ja HJK jäi toiseksi viimeiseksi ja putosi sarjatasoa alemmaksi. Helsingin Toverit (HT) nousi B-sarjasta A-sarjaan. Kauden 1931 aikana toiselta sarjatasolta (B-sarja) nousi seuraavan vuoden jo kaksinkertaisena sarjana pelattuun SM-sarjaan helsinkiläisseura HT, josta seuraava tietopaketti: Helsingin Toverit (='HT') oli helsinkiläinen 1916 perustettu urheiluseura. Sen jalkapallon edustusjoukkue saavutti parhaimmillaan jalkapallon SM-kultaa 1942 sekä pronssia 1934, 1935 ja 1939. Seura oli mukana Helsingin piirin perustamiskokouksessa 1924. Helsingin Tovereiden toiminta-aluetta olivat erityisesti Vallilan ja Hermannin kaupunginosat. Seuran toiminta loppui oletettavasti 1962. Kauden 1931 B-sarjassa Helsingin Toverit pudotti toisella pelikierroksella KuPS:in jatkosta (jatkoajalla) maalein 3-5.

1932: SM-sarja 1932 (=A-sarja) - HPS nyt Suomen mestari - HIFK pronssilla: Nousija Helsingin Toverit (HT) ja KIF putosivat B-sarjaan. HPS voitti sarjamuotoisista SM-sarjoistamme ensimmäisen kaksinkertaisena sarjana pelatun. VPS voitti hopeamitalit ja HIFK pronssiset. Muista helsinkiläisseuroista sekä HT että KIF putosivat toiselle sarjatasolle (=B-sarja). HJK puolestaan onnistui nousemaan SM-sarjaan (=A-sarja) EIF:n kanssa. HPS-miehistöstä erottuu nimi Kaarlo Oksanen. Hänet tunnettiin myös elokuvanäyttelijänä: Kaarlo Wilhelm "Kille" Oksanen (11. tammikuuta 1909 Helsinki – 14. lokakuuta 1941 Itärintama) oli suomalainen näyttelijä ja jalkapalloilija. Kille Oksanen oli alun perin jalkapalloilija. Hän pelasi 40 maaottelua Suomen maajoukkueessa vuosina 1929–1937 ja toimi joukkueen kapteeninakin. Kotimaan sarjoissa hän edusti Helsingin Kullervoa vuosina 1927–1928 ja voitti Helsingin Palloseuran riveissä Suomen mestaruuden vuosina 1929, 1932, 1934 ja 1935. Vuonna 1937 korea urheilija sai Tonttilan Oskarin roolin Teuvo Tulion ohjaamassa draamassa Nuorena nukkunut, jonka Oksanen myös lavasti. Lavastustöitä Oksaselle kertyi kaikkiaan kolme kappaletta. Vuonna 1938 Oksanen sai suuren miespääosaroolin Tulion elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta. Elokuvan kuvauksissa hän rakastui naispääosan esittäjään, näyttelijä Rakel Linnanheimoon. Avioliitto ei kestänyt kauan. Oksanen sai jälleen miespääosan vuonna 1940, Tulion elokuvassa Unelma karjamajalla. Seuraavana vuonna Kille Oksanen näytteli viimeisen osansa, Reinaria elokuvassa Antreas ja syntinen Jolanda (1941). Oksasen kuoltua jatkosodassa Teuvo Tulion suunnittelema elokuvahanke nimeltään "Naisen taistelu" ei valmistunut. Rakel Linnanheimo jäi leskeksi ja meni naimisiin näyttelijä Rauli Tuomen kanssa. Kille Oksanen oli vuosina 1927-1940 naimisissa Hellin Aino Präktigin kanssa. Regina Linnanheimo ja Kille Oksanen (HPS) ~ Nuorena nukkunut (1937). HJK nousi B-sarjasta takaisin A-sarjaan.

1933: SM-sarja 1933 (=A-sarja) - HIFK palasi Suomen mestariksi - nousija HJK hopealla: HPS sijoittui kuudenneksi. HIFK voitti kolmannen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - nousijajoukkue HJK selvisi hopealle. Edelliskauden mestari HPS säilyi nipin napin sarjassa kuudentena. _________________________________ Hugo Valpas oli toimittanut vuoden 1933 Jalkapallokirjan, jossa oli mainos, jolla HIFK oli hankkinut hiukan 'sponsorirahoja' kyseiselle kaudelle. Kyseessä oli HIFK:n 21.12.1932 antama 'todistus' siitä, että heidän pelaajiensa kokemuksien mukaan juuri 'Ennätys'-merkkinen jalkapallo oli ehdottomasti saatavilla olevista nahkapalloista paras. Maajoukkueemme keräsi samassa ilmoituksessa 'matkarahoja' kehumalla puolestaan saman 'Ennätys'-tehtaan jalkapallokenkiä. Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden HIFK:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. Esittelyssä: Ernst 'Erkkuli' Grönlund, HIFK (1933): Grönlundin esittely julkaistiin vuoden 1933 Jalkapallokirjassa. _________________________________ Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden HJK:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. _________________________________ Vuoden 1933 Jalkapallokirjassa esiteltiin kyseisen kauden HPS:n A-sarjan joukkue. Esittelyssä oli toimittaja Hugo Valpas käyttänyt kertomansa mukaan lähinnä kauden 1932 tietoja - osittain pelaavat joukkueet tietenkin kaudella 1933 hiukan uusituissa kokoonpanoissa, mutta runko on tänäkin vuonna sama. _________________________________ Helsingin Toverit (HT) nousi B-sarjasta takaisin A-sarjaan. _________________________________ Edellä mainitun vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan Helsingin piirissä oli kirjoilla kauden 1933 alussa seuraavat jalkapalloseurat: HJK (perustettu 1907), HPS (per. 1917), HIFK (per. 1897), (Idrottsföreningen) Start (per. 1913), (Idrottsföreningen) Stjärnan (per. 1906), Jukolan Pojat (per. 1917), KIF (per. 1908), Malmin Ponnistajat (MP) (per. 1924), Helsingin Toverit (HT) (per. 1916) ja Helsingin Atleettiklubi (HAK) (per. 1891).

1934: SM-sarja 1934 (=A-sarja) - HPS palasi Suomen mestariksi - HIFK hopealla. HT nousijana pronssilla: HJK täydensi helsinkiläisten menestystä sijoittumalla viidenneksi. HPS voitti toisen sarjamuotoisen Suomen mestaruutensa - HIFK hopealla ja Helsingin Toverit (HT) pronssilla. HJK jäi vuoden 1934 sarjassa viidenneksi.

1935: SM-sarja 1935 (=A-sarja) - HPS jälleen Suomen mestari - HIFK hopealla. HT pronssilla - HJK neljäs Neljä helsinkiläisseuraa vei A-sarjan neljä ylintä sijaa. HPS voitti jälleen Suomen mestaruuden - HIFK hopealla ja Helsingin Toverit (HT) pronssilla. Kärkikolmikko oli siis samassa järjestyksessä kuin edelliselläkin kaudella. Hienoa helsinkiläiskautta vahvisti HJK:n neljäs tila. Tämän kauden jälkeen ylimmän sarjatasomme nimi muutettiin 'A-Sarjasta' muotoon 'Mestaruussarja' (='SM-sarja').

1936: Kaikki mitalisijat Helsinkiin 'nimellisesti' ensimmäisessä 'Mestaruussarjassa': HJK mestari, HPS hopealla ja HIFK pronssilla (HT vielä viides): LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1936. Aatos Lehtonen (s. 1914), keskushyökkääjä, voitti HJK-paidassa kaksi Suomen mestaruutta (1936 ja 1938). Hän pelasi urallaan 18 A-maaottelua. Hän aloitti uransa 1933-34 TUL:n Ponnistuksessa ja siirtyi sitten HJK-paitaan, missä hän pelasikin koko loppu-uransa (1934-47). Vain KIF 'Itä-Länsi'-sarjan länsilohkossa: Helsinkiläisjoukkueista vain KIF pelasi toisella sarjatasolla (uudelta nimeltään nyt 'Itä-Länsi'-sarja - entinen B-sarja). Itä-Länsi-sarjassa pelattiin itäinen ja läntinen alkulohko, joista kaksi parasta pääsi uuden 'Mestaruussarja'-nimellä tunnetun (entisen 'A-sarjan') nousukarsintoihin. Läntisessä alkulohkossa oli mukana helsinkiläisjoukkueista vain KIF, joka jäi nousukarsintojen ulkopuolelle sijoittuen kolmanneksi. LINKKI (sarjatilanne): 'Itä-Länsi'-sarjan läntinen lohko 1936.

1937: HIFK mestari, HJK hopealla, HPS neljäs ja HT viides: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1937. Edelleen vain KIF 'Itä-Länsi'-sarjan länsilohkossa: Helsinkiläisjoukkueista vain KIF pelasi toisella sarjatasolla (nimeltään nyt 'Itä-Länsi'-sarja - entinen B-sarja). Itä-Länsi-sarjassa pelattiin itäinen ja läntinen alkulohko, joista voittajat vain pääsivät eteenpäin 'Mestaruussarjan' nousukarsintoihin. Läntisessä alkulohkossa oli mukana helsinkiläisjoukkueista vain KIF, joka jäi nousukarsintojen ulkopuolelle sijoittuen kolmanneksi. LINKKI (sarjatilanne): 'Itä-Länsi'-sarjan läntinen lohko 1937.

1938: HJK mestari, HT neljäs, HPS viides ja HIFK kuudes: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1938. Edelleen vain KIF 'Itä-Länsi'-sarjassa - nousukarsinnoista ei pääsyä SM-sarjaan: Helsinkiläisjoukkueista vain KIF pelasi toisella sarjatasolla ( 'Itä-Länsi'-sarja ). Lohkoja oli nyt neljä, itäiset ja läntiset sarjat oli jaettu vielä eteläisiin ja pohjoisiin ryhmiin. Kunkin lohkon voittaja pääsi jatkamaan nousukarsintoihin. KIF voitti 'Länsi'-sarjan eteläisen lohkon ja kohtasi ensimmäisessä karsintaottelussa 'Länsi'-sarjan voittajan Pietarsaaren Drott-seuran. Kaksiosaisessa karsinnassa KIF voitti pelit 4-1 ja 2-1 päästen seuraavaksi kohtaamaan 'Itä'-sarjasta vastaavan eli Viipurin Reippaan - KIF hävisi pelit 2-3 ja 1-2. KIF sai vielä mahdollisuuden pelata noususta, sillä se kohtasi vielä Mestaruussarjan toiseksiviimeiseksi jääneen KPT:n (Kuopio). KPT voitti pelit 4-2- ja 3-2, joten kuopiolaiset säilyttivät SM-sarjapaikkansa ja KIF lopulta joutui tyytymään toisen sarjatason paikkaansa seuraavalle kaudelle. LINKKI (sarjatilanne): 'Itä-Länsi'-sarjan lohkot ja karsintapelit 1938. Pitäjänmäen Tarmon jalkapallojoukkue 1930-luvun lopulla. Seura oli perustettu helmikuussa 1925. Seuran toiminta alkoi vilkkaana ja olosuhteisiin nähden monipuolisena. Keskusliitoksi valittiin Työväen Urheiluliitto TUL, mikä oli luonnollista jäsenten taustaa ajatellen. Seuran nimeksi valittiin Pitäjänmäen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo. Myöhemmin nimi sitten lyheni Pitäjänmäen Tarmoksi. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lauri Manninen (1891 - 1939). Hän johti seuraa kymmenen vuotta.

Sotavuodet 1939-45: Talvisota keskeytti vuoden 1939 SM-sarjan - tilanne jäi 'voimaan': HJK sai hopeaa, HT pronssia, HIFK neljäs ja HPS viides: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1939. KIF ja Pallo-Pojat 'Itä-Länsi'-sarjassa - nousukarsintoja ei voitu pelata - KIF sai nousuoikeuden: Helsinkiläisjoukkueista KIF ja Pallo-Pojat pelasivat toisella sarjatasolla 'Itä-Länsi'-sarja lohkossa #1. Lohkoja oli nyt peräti kuusi. Kunkin lohkon voittajan oli tarkoitus päästä nousukarsintoihin. KIF voitti 'Länsi'-sarjan lohkon #1 - Pallo-Pojat jäi kolmanneksi. Talvisota kuitenkin esti karsintasarjan pelaamisen. Vielä kesäkuussa 1940 oli karsintapelejä yritetty pelata 'loppuun', mutta yritykset olivat jääneet kesken. Lopulta KIF ja Sudet saivat 'kabinettipäätöksellä' oikeuden pelata seuraavassa SM-sarjassa. LINKKI (sarjatilanne): 'Itä-Länsi'-sarjan lohkot - 1939. _____________________________ Vuonna 1940 pelattiin vain 'ylimääräinen cup-kilpailu': Talvisodan jälkeen kesällä 1940 ei saatu aikaiseksi jalkapallossa kuin 'ylimääräinen cup-kilpailu', virallista mestaruutta ei jaettu lainkaan. Finaalissa ei pelannut helsinkiläisjoukkueita. Jatkosodan sarja 1941 jäi kesken - helsinkiläisille sarjan viisi viimeistä sijaa: Viimeisiltä peleiltään keskeytyneessä vuoden 1941 SM-sarjassa ei helsinkiläisjoukkueet selvinneet mitaleille. HIFK oli neljäs, HJK viides, HT kuudes, KIF seitsemäs ja HPS sarjan viimeisenä (kahdeksantena). LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1941. _____________________________ HT (Helsinki) voitti vuoden 1942 epävirallisen cup-kilpailun: Vuonna 1942 järjestettiin vain 'ylimääräinen cup-kilpailu', finaalissa Helsingin Toverit voitti Helsingissä pelatussa ottelussa Sudet numeroin 6-4. _____________________________ Vuonna 1943 ei pelattu minkäänlaista SM-sarjaa. _____________________________ Vuonna 1944 SM-sarja pelattiin, mutta TUL:n joukkueet keskeyttivät. KIF neljäs, HIFK viides ja HJK seitsemäs: LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja 1944. HPS nostettiin sodan keskettämästä karsintasarjasta SM-sarjaan: Kaudella 1943-44 oli alettu toista sarjatasoa kutsua 'helpommalla nimellä' Suomensarja. Vuosien 1943-44 aikana pelattuun Suomensarjaan otti osaa kahdeksan joukkuetta ja nousumahdollisuudet olivat hyvät, sillä peräti neljälle parhaalle joukkueelle oli mahdollisuus nousta suoraan seuraavaan SM-sarjaan (sen joukkuemäärää oltiin korottamassa neljällä - kahdeksasta kahteentoista). Jatkosodan hengessä myös TUL-seurat olivat mukana, mutta osa niistä vetäytyi kesken kaiken. HPS voitti Suomensarjan ja nousi seuraavaan SM-sarjaan. Muut helsinkiläisjoukkueet eivät nousseet - Kullervo jäi toiseksiviimeiseksi ja HT viimeiseksi. Niillekin luvattiin kuitenkin sarjatason säilyminen. _____________________________ Vuonna 1945 pelattiin 'SM-cup' ~ 32 joukkueetta molemmista liitoista (SPL ja TUL): Sodanjälkeiset sarjasysteemit ovat jälkikäteen tutkittuina sekavia. SPL ja TUL olivat sodan 'jälkilämmössä' aloittaneet jalkapallossa yhteistyön, jossa ensin molemmat liitot ratkaisivat omat karsintansa omilla systeemeillään ja lopuksi ratkottiin vielä yhteinen, virallinen 'Suomen mestari'. Vuonna 1945 SPL järjesti kahden kuuden joukkueen SM-sarjansa, joista neljälle parhaalle oli luvattu paikka seuraavassa kahdeksan joukkueen SPL:n omassa 'SM-sarjassa'. Samalla ratkaistiin siis SPL:n mestari 1945 (TPS) ja yhteiseen (TUL:n kanssa) loppu-cup-kisaan, missä ratkesi 'Suomen mestari'. SPL:n pääsarjan A-lohkossa helsinkiläistynyt Sudet oli toisena ja HIFK jäi viidenneksi. B-lohkossa vastaavasti HPS oli kolmas, KIF neljäs ja HJK viides. Kun SM-sarjajoukkueiden määrää taas seuraavalle kaudelle oltiin pudottamassa kahdeksaan, HIFK ja HJK pudotettiin sarjatasoa alemmaksi. Yhtään joukkuetta ei nostettu Suomensarjasta tilalle. HPS hävisi finaalissa 1945 (SPL / TUL) VPS:lle luvuin 0-2. Vuoden 1945 liittojen yhteisessä 64 joukkueen 'SM-cupissa' 4. kierroksella (kahdeksan joukkuetta) olivat helsinkiläisjoukkueista mukana vielä HJK ja HPS: 4. kierros: Sudet-HJK 0-4 ja KTP-HPS 0-1. 5. kierros (semifinaalit): HPS-HJK 5-2 ja finaalissa VPS-HPS 2-0. Tilastojen tekijöille on vaikeaa päättää, miten suhtautua SPL-mestaruuteen (TPS) suhteessa SPL:n ja TUL:n yhteisen 'Suomen mestariin' (VPS). Seurat omissa historiikeissaan tahtovat nimetä itsensä 'Suomen mestareiksi' molemmista reiteistä. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja (SPL) 1945 + yhteinen 'Suomen mestaruus-cup'. Kauden 1945 'Suomensarja' pelattiin kahdessa kahdeksan joukkueen sarjassa, mutta etukäteen oli jo tiedossa, ettei yksikään joukkue voi nousta SM-sarjaan sen joukkuelukumäärän pudottamisen vuoksi (takaisin kahdestatoista joukkueesta kahdeksaan). A-lohkon voitti Kallion Palloseura (KaPS) ja viides oli Pallo-Pojat. B-lohkon toiseksiviimeinen oli Arsenal ja viimeinen HT. LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja 1945 (A- ja B-lohkot).

1946: Suomen mestaruus 1945-46 ratkaistiin SPL:n ja TUL:n mestarien finaalissa: Ei helsinkiläisjoukkueita finaalissa: Liittojen mestarien välisen SM-finaalin voitti VIFK, voittamalla TUL:n mestarin TPV:n: TPV-VIFK 2-5, VIFK-TPV 0-1 ja uusinta Helsingissä: VIFK-TPV 5-1. SPL:n omassa pääsarjassa ratkaistiin kuitenkin ensin 'SPL:n Suomen mestari' (VIFK). Kahdeksan joukkueen sarjassa HPS oli neljäs, KIF viides ja Sudet kuudes. LINKKI (sarjatilanne): SM-sarja (SPL) 19(45)-46 . HIFK ja HJK nousivat SM-sarjaan (SPL): Suomensarjassa pelattiin kahdeksan joukkueen kaksinkertainen sarja ja kaksi parasta nousivat seuraavaan SPL:n SM-sarjaan: HIFK voitti ja HJK toinen. Kallion Palloseura oli viides. LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja 19(45)-46 (A- ja B-lohkot).

1947: HIFK toisena 19(46)-47 SPL:n SM-sarjassa. SPL:n omassa SM-sarjassa 19(46)-47 HIFK selvisi toiseksi, HPS oli viides ja HJK kuudes (säilyttivät sarjapaikkansa). Helsinkiläistynyt Sudet oli seitsemäs ja KIF viimeisenä eli kahdeksantena - molemmat putosivat toiselle sarjatasolle. SPL:n sarjan jälkeen kaksi parasta - VIFK (SPL:n mestari) ja hopeajoukkue HIFK - pääsivät pelaamaan liittojen (SPL / TUL) yhteisestä Suomen mestaruudesta: HIFK voitti liittojen yhteisessä loppusarjassa Suomen mestaruuden. HIFK selvisi toiseksi SPL:n omassa 'mestaruussarjassa', josta kaksi parasta pääsi mukaan viralliseen neljän joukkueen SM-loppusarjaan, jossa pelasivat molempien liittojen (SPL ja TUL) kaksi parasta joukkuetta. Tästäkin on syntynyt historioitsijoille tulkintaongelmia - jotkut pitävät (varsinkin vaasalaiset!) VIFK:n voittamaa SPL:n 'sisäistä' sarjaa jo virallisena Suomen mestaruutena, vaikka se virallinen Suomen mestaruus ratkaistiin vasta TUL:n kanssa loppusarjassa. HIFK voitti sen ja (varsinkin helsinkiläiset) pitivät sitä ainoana kauden Suomen mestarina. Kauden 1947 sarjasysteemi oli aloitettu jo syksyllä 1946 - keväällä 1947 jatkettiin. SPL:n sarjan kaksi parasta olivat VIFK ja HIFK - TUL:n kaksi parasta olivat olleet TuTo ja KTP. Nämä joukkueet pelasivat nyt yksinkertaisen sarjan Suomen mestaruudesta 1947. Mestaruuden vei HIFK, joka uusintaottelussa voitti TuTo:n lukemin 3-2. KaPS voitti Suomensarjan lohkonsa, mutta jäi karsinnassa viimeiseksi. 19(46)-47 Suomensarja pelattiin kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa - kaksi parasta kummastakin lohkosta jatkoi karsintasarjasta, jonka kaksi parasta nousivat seuraavaan SM-sarjaan. Kallion Palloseura voitti etelälohkon, mutta jäi karsintasarjassa viimeiseksi. Arsenal jäi etelälohkossa seitsemänneksi. LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja 19(46)-47 (kaksi lohkoa + karsintasarja).

1948: HIFK toisena 19(47)-48 SPL:n SM-sarjassa. SPL:n omassa SM-sarjassa 19(47)-48 HIFK selviytyi toiseksi, HPS kolmanneksi ja HJK viidenneksi. Englantilainen George Duke toimi HJK:ssa seuran ensimmäinenä ulkomaalaisena valmentajana. KIF ja Sudet nousivat Suomensarjasta 19(47)-48 SM-sarjaan. Kausille 19(47)-48 venynyt Suomensarja pelattiin kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa - kaksi parasta molemmista nousukarsintoihin. Etelälohkon voitti KIF, toisena Sudet ja KaPS kuudentena. KIF ja Sudet sijoittuivat karsintasarjassa kärkisijoille ja nousivat molemmat seuraavaan SM-sarjaan. LINKKI (sarjatilanne): Suomensarja 19(47)-48 (kaksi lohkoa + karsintasarja). SM-sarja 1948 (16 joukkueen sarja): pronssilla HPS - HJK neljäs. KIF kuudes - HIFK 10. - Sudet 12. - Kullervo 13. ja Ponnistus 16. sijalla. Kaudelle 1948 oli taas viritetty uusi sarjamuoto. SPL ja TUL laittoivat yhdessä kahdeksan joukkuettaan yhteen 16 joukkueen suursarjaan, joka pelattiin yksinkertaisena. LINKKI: SM-sarja 1948 ~ lopputilanne. Kauden 1948 Suomensarja pelattiin mammuttimaisesti kahdessa 16 joukkueen lohkossa. Etelälohkossa KaPS sijoittui seitsemänneksi (säilyttäen sarjatasonsa) ja Jyry kahdenneksitoista (pudoten sarjatasoa alemmaksi). LINKKI: Suomensarja 1948 ~ (kaksi lohkoa).

1949: SM-sarja 1949 ~ katastrofikausi Helsingissä: KIF silti pronssilla. HIFK, HPS ja HJK putosivat kaikki kerralla Suomensarjaan LINKKI: SM-sarjan SARJATILANNE Kesä 1949 oli surkea helsinkiläiselle jalkapalloilulle, vaikka KIF voittikin pronssia: 1) TPS 2) VPS ja 3) KIF. Muut kolme helsinkiläisjoukkuetta HIFK, HPS ja HJK putosivat Suomensarjaan. Tämä Aho & Soldanin ottama valokuva on syksyltä 1949. Lankkuaidassa mainostettaan SM-sarjan viimeisen kierroksen ottelua HIFK-KuPS lauseella 'voittaja pysyy sarjassa'. KuPS voitti ja HIFK putosi. Helsingin Kullervo nousi Suomensarjasta SM-sarjaan: LINKKI: Suomensarja 1949 (kaksi lohkoa). Suomensarja pelattiin kaudella 1949 kahdessa kahdentoista joukkueen lohkossa. Helsingin Kullervo voitti etelälohkon ja nousi seuraavaksi kaudeksi SM-sarjaan. Ponnistus jäi toiseksi, Sudet neljänneksi, KaPS seitsemänneksi ja Arsenal 11. sijalle. Helsingin Hukat nousi Maakuntasarjasta Suomensarjaan: Maakuntasarjassa 1949 olivat SPL ja TUL saaneet itse karsia molemmat 16 joukkuettaan (yhteensä 32 joukkuetta) cup-kilpailuun, jonka neljä parasta (3. kierroksen voittajat) nousivat seuraavalle kaudelle Suomensarjaan. Helsinkiläisjoukkueiden pelit: 1. kierros: Esbo Bollklubb - Helsingin Jyry (TUL) 2-3, Tiutisten Pyrintö (TUL) - Malmin Palloseura (TUL) 3-5 ja Kouvolan Urheilijain Palloilijat (KUP) - Helsingin Hukat 1-3. 2. kierros: MaPS (TUL) - JYP 1-2, Jyry (TUL) - HPK 2-6 ja Hukat - Elo (TUL) 3-2. Ratkaiseva 3. kierros: Hukat - VPV (Vaasa) 3-2.

1950: SM-sarja 1950 ~ KIF kuudentena ~ nousija Kullervo putosi saman tien. SPL:n 'Jalkapallokirja 1950' esitteli Mestaruusarjan helsinkiläisjoukkueet seuraavasti: Kronohagens Idrottsförening (KIF), Helsinki - puheenjohtaja K.Karlsson - sihteeri E.Henriksson - huoltaja G.Westerholm - paita musta, housut valkoiset. Voimistelu- ja Urheuluseura Kullervo, Helsinki - puheenjohtaja O.Airaksinen - sihteeri M.Mehto - huoltaja A.Pulkkinen - paita puna-valkoinen, housut valkoiset. LINKKI: SM-sarja 1950 Helsingin Sudet nousi Suomensarjasta SM-sarjaan: LINKKI: Suomensarja 1950 (kaksi lohkoa). Suomensarja pelattiin kaudella 1950 kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa. Helsingin Sudet voitti itälohkon ja nousi seuraavaksi kaudeksi SM-sarjaan. HJK oli toinen, KaPS kuudes, HPS sijalla 7. , Ponnistus 8 ja Helsingin Hukat putosi maakuntasarjaan sijalta 9. Länsilohkoon sijoitettuna HIFK selvisi toiselle sijalle. SPL:n 'Jalkapallokirja 1950' esitteli helsinkiläisjoukkueet Suomensarjassa seuraavasti: Viipurin Sudet, Helsinki - puheenjohtaja R.Hintsa - sihteeri E.Rikkilä - huoltaja: O.Pietikäinen - paita punaharmaa, housut valkoiset. Hukat, Helsinki - puheenjohtaja ja huoltaja K.Axberg - sihteeri Y.Levander - paita sininen, housut valkoiset. HJK, Helsinki - puheenjohtaja, sihteeri ja huoltaja: E.Nuutinen - paita sini-valkoraitainen, housut mustat. Helsingin Palloseura (HPS) - puheenjohtaja T.Ylimaa - sihteeri A.Purhonen - paita vihreä, housut valkoiset. V- ja U-seura Ponnistus (Ponnistus) - puheenjohtaja E.Hämäläinen - sihteeri Esko Piipponen - huoltaja E.Puntti - paita musta-valkoraitainen, housut mustat. Kallion Palloseura (KaPS) - puheenjohtaja P.Salminen - sihteeri E.Keihänen - paita valkoinen, housut mustat. I.F. Kamraterna (HIFK) - puheenjohtaja L.Dettman - sihteeri B.Dunckers - huoltaja R.Wiik - paita punainen, housut valkoiset. Maakuntasarjassa siirryttiin selkeään lohkosysteemiin 1950: Maakuntasarjan lohkoja oli kaudella 1950 kahdeksan - niiden voittajat jaettiin kahteen lohkoon maantieteellisesti ja kummankin yksinkertaisen lohkon kaksi parasta nousi seuraavalle kaudelle 1951 Suomen sarjaan. Kunkin maakuntasarjan lohkon viimeinen joukkue putosi suoraan Maakuntasarjasta 'piirisarjoihin'. Etelälohkossa 'A' pelasivat helsinkiläisseurat Arsenal, Oulunkylän Urheilijat (OKU), Urheiluseura Yolduz, IF Gnistan ja Käpylän Urheilu-Veikot (KUV). SPL:n 'Jalkapallokirja 1950' esitteli Maakuntasarjan etelälohko A:n helsinkiläisjoukkueet seuraavasti: Arsenal, Helsinki - puheenjohtaja ja huoltaja L.Löflund - sihteeri P-E.Roos - paita keltainen, housut valkoiset. Oulunkylän Urheilijat (OKU), Helsinki - puheenjohtaja K.Strömsholm - sihteeri E.Airio - huoltaja T.Alhonen - paita sininen, housut valkoiset. Urheiluseura Yolduz (Y), Helsinki - puheenjohtaja V.Ali - sihteeri M.Samaletdin - huoltaja R.Bedretdin - paita musta, housut valkoiset. I.F. Gnistan, Helsinki - puheenjohtaja H.Korander - sihteeri P.Österlund - huoltaja E.Saxberg - paita keltainen, housut siniset. Käpylän Urheilu-Veikot (KUV), Helsinki - puheenjohtaja O.Vuori - sihteeri O.Pättiniemi - paita valkoinen punaisella pujoliivillä, housut mustat. Piirisarjatasolta karsintasysteemi noususta Maakuntasarjaan: Syksyllä 1950 järjestettiin koko maan käsittävä cup-kilpailu, johon sai ottaa osaa 32 piirisarjatasoista joukkuetta - piiritoimikunnat määräsivät joukkueet sarjakomitean antamien määräysten mukaan. Ottelujärjestys arvottiin ja kilpailu pelattiin vain 1/4 välieriin asti, jolloin jäljellä olleet kahdeksan (8) joukkuetta nousivat seuraavalle kaudelle 1951 Maakuntasarjaan. Kauden 1950 SPL:n 'Jalkapallokirjassa' löytyy Helsingin piiristä seuraavat helsinkiläisjoukkueet, jotka edellä eivät ole (1950) kuuluneet Maakuntasarjaan tai sitä ylemmille sarjatasoille (mukana myös muiden palloilulajien edustajia): Degerö Idrottsförening, Derby (Helsinki), Drumsö Idrottskamrater, Eiran Kisa-Veikot, Hakaniemen Palloilijat, Helsingin Ilves, Helsingin NMKY:n Urheilijat, Helsingin Raittiusseuran Ahmat, Helsingin Toverit (HT), HOK:n Veikot, Huopalahden Hurjat, I.F. Järva (Haaga), I.F. Odd (Helsinki), I.F. Vesta (Kulosaari), I.K.-32 (Helsinki, Stadion), Jukolan Pojat, Juve, Kampin Pallo-50, Karhu-Kissat, KFUM's Idrottsavdelning, Kori- ja Pesäpalloilijat, Kosken Pojat, Lauttasaaren Pyrintö, Maasotakoulu (Santahamina), Makkabi (Helsinki), Malmin Ponnistajat, Motionskamraterna (Hki), Pakilan NMKY, Pakilan Veto, Pallokerho-35 (PK-35), Pallo-Pojat, Pasilan Veikot, Pirkkolan Kipinä, Pitäjänmäen Vire, Pukinmäen Veto, Ruoholahden Urheilu-Veikot, Santahaminan Saarenpojat, Suomenlinnna Urheilijat, Tapanilan Erä, Tikkurilan Tikka, Torpan Pojat, Töölön Palloilijat, Urheiluklubi Reima, Urheiluseura Hellas, Urheiluseura Union ja Viipurin Urheilijat (Hki).

1951: SM-sarja 1951 ~ KIF 7. sijalla ~ nousija Sudet putosi saman tien. LINKKI: SM-sarja 1951 Kuusi helsinkiläisseuraa Suomensarjassa ~ ei sarjatason vaihdoksia: LINKKI: Suomensarja 1951 (kaksi lohkoa). Suomensarja pelattiin kaudella 1951 kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa. Itälohkoon oli laitettu viisi helsinkiläisjoukkuetta: HJK toinen, Kullervo neljäs, HPS viides, KaPS seitsemäs ja Ponnistus kahdeksas. Kaikki säilyttivät sarjatasonsa. Länsilohkossa oli yksi helsinkiläisjoukkue: HIFK sijoittui keskikastiin eli kuudenneksi.

1952: SM-sarja 1952 ~ KIF kahdeksantena ~ säilyi rima heiluen. LINKKI: SM-sarja 1952 Seitsemän helsinkiläisseuraa Suomensarjassa ~ HJK nousi SM-sarjaan: LINKKI: Suomensarja 1952 (kaksi lohkoa). Suomensarja pelattiin kaudella 1952 kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa. HJK oli ainoana helsinkiläisjoukkueena laitettu länsilohkoon, jonka se voitti ja nousi suoraan SM-sarjaan kaudelle 1953. Itälohkoon oli ahdettu peräti kuusi helsinkiläisjoukkuetta, jotka kaikki mahtuivat turvalliseen keskikastiin, ei sarjatason vaihdoksia (suluissa sarjasijoitus): Ponnistus (2.), HIFK (4.), HPS (5.), KaPS (6.), Sudet (7) ja Kullervo (8.).

1953: SM-sarja 1953 ~ nousija HJK kuudes ~ KIF seitsemäntenä. LINKKI: SM-sarja 1953 Kuusi helsinkiläisseuraa Suomensarjassa ~ ei nousijoita: LINKKI: Suomensarja 1953 (itälohko). Suomensarja pelattiin kaudella 1952 kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa. Kaikki kuusi helsinkiläisjoukkuetta oli laitettu itälohkoon. Vain Kallion Palloseuran sarjatasossa tapahtui muutos - tällä kertaa alaspäin. Helsinkiläisseurat itälohkossa (suluissa sarjasijoitus): HPS (2), HIFK (4), Kullervo (6), Sudet (7), Ponnistus (8) ja pudonnut KaPS (10).

1954: SM-sarja 1954 ~ HJK sai pronssimitalit ~ KIF seitsemäntenä. LINKKI: SM-sarja 1954

1955: SM-sarja 1954 ~ KIF voitti Suomen mestaruuden (HJK kahdeksas). LINKKI: SM-sarja 1955 HPS nousi Mestaruussarjaan.

1956: SM-sarja 1956 ~ HJK hopealla - KIF pronssilla (HPS kahdeksas). LINKKI: SM-sarja 1956

1957: SM-sarja 1957 ~ HPS voitti Suomen mestaruuden (HJK kuudes ~ KIF putosi). LINKKI: SM-sarja 1957 HIFK nousi Mestaruussarjaan.

1958: SM-sarja 1958 ~ HPS hopealla - HIFK pronssilla ~ HJK viides. LINKKI: SM-sarja 1958 Pallo-Pojat nousi Mestaruussarjaan.

1959: SM-sarja 1959 ~ HIFK voitti Suomen mestaruuden. HPS viides ~ HJK kahdeksas ~ Pallo-Pojat yhdeksäs. SM-sarjan joukkuemäärää korotettiin kaudelle 1960 kymmenestä kahteentoista, joten myös Pallo-Pojat säilyi ylimmällä sarjatasolla. Tämän kirjoittaja (s. 1953) kävi isänsä mukana katsomassa Porin Herralahdessa RU-38:n SM-sarjan kotiotteluita (hopeaa tuli). Muistiin ei ole jäänyt tarkkoja muistikuvia näkemistäni otteluista, mutta 'kokonaisuus' on painunut syvälle muistin syövereihin. Pallo-Poikien vinojako sinivalkopaidoissa jäi erikoisuutena mieleen. LINKKI: SM-sarja 1959 KIF nousi Mestaruussarjaan.

1960: SM-sarja 1960 ~ KIF pronssijoukkueena. HPS neljäs ~ HIFK viides ~ Pallo-Pojat seitsemäs ja HJK yhdeksäs. LINKKI: SM-sarja 1960 HJK ~ Aulis Rytkönen HJK-paitaan kahdeksan Ranskan Toulouse-kauden jälkeen. Aulis Rytkönen (s. 5.1.1929). Aulis Rytkönen aloitti juniorina Kuopiossa KTU-seurassa ja siirtyi KuPS:in edustusjoukkueeseen jo vuonna 1945. Vuonna 1952 hän siirtyi ammattilaiseksi Ranskan Toulouse-seuraan ja palasi Suomeen kesken kesäkautta 1960. Itse hän uskoi palaavansa KuPS-paitaan, mutta monivaiheisten sössimisien jälkeen Rytkönen puki ylleen kuitenkin HJK-paidan. HJK-seuraa Rytkönen edustikin pelaajana uransa loppuun eli kaudelle 1969 asti. Sittemmin hän esiintyi seurassa valmennustehtävissä - mimmijoukkueenkin puolella. Väärinkäsityksen johdosta HJK:n paitaan: Rytkösen vastaanotto Suomessa ei ollut lämmin, sillä häntä pidettiin luopiona ulkomaille siirtymisen takia. Suomessa KuPS lupasi hänelle pelipaikan, ja Rytkönen menikin seuran entisen puheenjohtajan puheille. Rytkönen ei kuitenkaan tiennyt, että KuPS oli aiemmin erottanut puheenjohtajansa, joka halusi kostaa seuralle Rytkösen kautta. Hän sanoikin Rytköselle, ettei häntä enää haluttu seuraan, ja kehotti menemään Valkeakosken Hakan ja Juuso Waldenin puheille. Waldenin ehdoton tahto oli saada Rytkönen seuraan, mutta hän ei itse ollut mukana solmimassa sopimusta, vaan sen hoiti hänen konttoripäällikkönsä. Rytkönen ei ollut tyytyväinen tarjottuun rivipelaajan sopimuksen ehtoihin, minkä takia neuvottelut keskeytyivät. Saatuaan tietää sopimuksen kariutumisesta Walden pyysi vielä Rytköstä takaisin seuraan, mutta Rytkönen oli jo matkalla Helsinkiin. Helsingin Jalkapalloklubi tarjosi Rytköselle asunnon, Olli-Pekka Lyytikäisen järjestämän työn Apu-lehden hankintapäällikkönä ja pelaajavalmentaja-sopimuksen, jonka Rytkönen allekirjoitti. Rytkönen aloitti työt HJK:ssa kesken kauden elokuussa 1960. Tuolloin päämääräksi asetettiin Suomen-mestaruuden voittaminen viiden vuoden kuluessa. Hän pelasi ensimmäisen pelinsä elokuun lopulla Pallo-Poikia vastaan, mutta ei onnistunut maalinteossa. Kauden parhaan pelinsä hän pelasi syyskuussa HIFK:ta vastaan, kun hän teki hattutempun tasapeliin päättyneessä ottelussa. Pelit sujuivat joukkueelta huonohkosti, mutta HJK onnistui välttämään putoamisen yhden pisteen erolla. Seuran ongelmana olivat pelillisten esitysten lisäksi myös taloudellinen puoli.

1961: SM-sarja 1961 ~ HIFK voitti mestaruuden. KIF hopealla ~ HJK kuudes ~ HPS seitsemäs ja Pallo-Pojat putosi. LINKKI: SM-sarja 1961

1962: SM-sarja 1962 ~ HPS paras helsinkiläisseura (kuudentena) HIFK seitsemäs, KIF yhdeksäs ja HJK putosi Suomensarjaan. LINKKI: SM-sarja 1962

1963: HIFK, HPS ja KIF Mestaruussarjassa - kaikki säilyttivät sarjapaikkansa. 12-joukkueen Mestaruussarjassa HIFK oli paras helsikiläisjoukkue sijoittumalla neljänneksi. HPS oli 8. sijalla ja KIF 9. sijalla - molemmat pelastuivat täpärästi putoamiselta. LINKKI: Mestaruussarjan 1963 lopullinen SARJATILANNE Mestaruussarjan maalikuningas kaudella 1963 oli HIFK:n Juha Lyytikäinen - kuva on RU-38:n käsiohjelmasta 14.6.1964. * * * * * * * * * * * * * HJK nousi Suomisarjasta takaisin Mestaruussarjaan kaudelle 1964: HJK nousi kaudelle 1964 SM-sarjaan, missä se on sittemmin pysytellytkin kaikkina pelikausina aina kirjoitushetkeen (2012) asti. Kesällä 2012 on alkamassa HJK:n 49. peräkkäinen ylimmän sarjatason pelikausi.

1964: HJK nousijana suoraan Suomen mestaruuteen 1964. HIFK sijoittui kuudenneksi * HPS ja KIF putosivat suoraan Suomensarjaan. 12-joukkueen SM-sarjassa 1964 pelasi neljä helsinkiläisjoukkuetta. Nousijajoukkue HJK vei Suomen mestaruuden ja HIFK oli kuudes. Sen sijaan HPS ja KIF konttasivat kauden aikana ja päätyivät molemmat putoamisviivan alapuolelle. LINKKI (sarjatilanne): Mestaruussarja 1964. Tämä joukkuekuva HJK:n mestaruusmiehistöstä vuodelta 1964 on peräisin RU-38:n käsiohjelmalehtisestä kesältä 1965. Nämä pelaajat muistan yhä niminä ja 'persoonina' - iskostuivat lujasti tuolloin mieleen (lähinnä lehtijutuista ja -kuvista) - HJK:n mestaruussarjan pelejä en tuolloin 11-vuotiaana porilaisena päässyt näkemään. Tuskin olen kovinkaan paljon väärässä, jos nimittäisin tätä nimenomaista vuoden 1964 kokoonpanoa yhdeksi 'kaikkien aikojen' HJK-miehistöksi. Niin paljon on 'legendaarisia' pelaajia pakkautunut yhteen kuvaan. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, missä tuo joukkuekuva on otettu - tunnistaako joku kuvauspaikan? Vierekkäisiä kenttiä paljon rinnakkain, muttei mielestäni silti ole Pallokentältä. Maalivahti Urho Örn (s. 1930) oli tässä kuvassa jo uransa 'illassa'. Hän siirtyi 33-vuotiaana kyseisen mestaruusvuoden 1964 jälkeen Suomensarjaan pudonneeseen HPS-seuraan ja lopetti uransa syksyllä 1965. Hänen peliuransa oli alkanut 18-vuotiaana v.1949 juuri HPS:ssa, missä hän viihtyi aina kauden 1956 loppuun. Kaudet 1957-61 hän pelasi Kiffenissä ja siirtyi ilmeisesti jo hiukan jäähdyttelyt mielessä kaudeksi 1962 Töölön Vesan maakuntasarjajoukkueeseen, mistä HJK hänet kuitenkin vielä hankki riveihinsä kausiksi 1963-64. Urallaan Örn pelasi kolme A-maaottelua. Urho Örnin vierellä kuvassa (1964) on HJK:n ykkösmaalivahdin paikan Örnin jälkeen ryminällä ottanut Paavo Heinonen (s.1944), joka oli 17-vuotiaana aloittanut edustustason pelit Helsingin Toverien suomensarjajoukkueessa kaudella 1961. HJK hankki Heinosen kaudelle 1962 ja mies pysyi seuralleen uskollisena koko loppu-uransa. Hän pelasi viimeiset pelinsä HJK:ssa kaudella 1977. Hänen uralleen mahtui 17 A-maaottelua. Varsinainen HJK-ikoni on yhä fanien mielissä Reijo Jalava (s.1932), joka pelasi koko pitkän uransa puolustajana HJK:ssa vuosien 1949-1969 välisenä aikana. 'Jallu' Jalava pelasi urallaan 18 A-maaottelua. Jaakko Murtovaara (s.1941) kuuluu kiistatta HJK:n 'kaikkien aikojen' hyökkääjien joukkoon. Hän pelasi HJK:ssa ensin kauden 1960 ja palasi seuraan vuosiksi 1962-71. Hän ei 'maineestaan' huolimatta koskaan päässyt kokeilemaan tehojaan A-maaotteluissa. Uransa lopussa hän pelasi vielä niinkin myöhään kuin v.1982 FinnPa:n toisen sarjatason (1. div) miehistössä yli 40-vuotiaana. Hannu Kankkonen (s. 1934) oli HIFK-kasvatti (1953-62) ja pelasi HJK:ssa kaudet 1963-65. Uran viimeinen seura oli Suomensarjassa KUV kausilla 1966-67. Uralle mahtui 22 A-maaottelua. Raimo Kauppinen (s. 1936), ura pähkinänkuoressa: 1958-59 JoPS, 1960-68 HJK, 1969-70 Kiffen ja vielä muutamat pelivierailut HJK:ssa kausilla 1971 ja 1975. Vain yksi A-maaottelu. Stig Holmqvist (s. 1936), 1955-62 HIFK, 1963-64 HJK ja 1965-66 Upon Pallo. Hongassa (Espoo) hän ilmeisesti ehti vielä Lahden vuosiensa jälkeen olla kirjoilla - A-maaotteluja kertyi 22 kappaletta. HJK:n mestarimiehistöä vuodelta 1964. Valitettavasti kuvasta rajannut joku jossakin vaiheessa pari pelaajaa oikealta pois. Kuva on julkaistu ainakin Aulis Rytkösen kirjassa Monsieur Magic. Kuva olisi mielellään tässä kokonaisena - jos joku osaisi auttaa - kiitos. Olisikohan kuvattu Valkeakoskella Tehtaan kentällä? Takarivissä vasemmalta: Kaj Kaartinen, Hannu Kankkonen, Kari Lehtolainen ja Raimo Kauppinen. Eturivissä vasemmalta Pentti Kokko, Reijo Jalava, Urho Örn, Eero Rainiala ja Stig Holmqvist. Kari Lehtolainen (s.1943) - lempinimeltään 'Lokari' - aloitti edustustason jalkapalloilun kaudella 1962 Helsingin Tovereissa. HJK:n SM-sarjajoukkueessa Lehtolainen pelasi kaudet 1964-66 ja 1970. Kaudet 1967-68 hän pelasi ylimmällä sarjatasolla Lahden Reippaassa, mistä hän kaudeksi 1969 pudottautui Suomensarjan Tapio Honkaan. HJK-kauden 1970 jälkeen palasi kaudeksi 1971 Honkaan ja jatkoi 1972-74 HPS:ssa. Kaudet 1976-77 Lehtolainen pelasi Leppävaaran Pallossa (neljännellä sarjatasolla), mutta nousi vielä pääsarjatasolle v.1978 Kiffenissä. Kaudet 1979-80 hän vietti FinnPa:ssa kolmannella sarjatasolla. Lehtolainen pelasi uransa aikana 3 A-maaotteluakin. Pelattuaan kauden 1964 nousijana SM-sarjassa HJK aloitti samalla pitkän yhtäjaksoisen jakson ylimmällä sarjatasollamme pelaamisessa - kirjoitushetkellä kevättalvella 2012 HJK on valmistautumassa jo 49. peräkkäiseen ylimmän sarjatason kauteensa.

1965: HJK SM-sarjassa hopealla ~ HIFK viides: LINKKI (sarjatilanne): Mestaruussarja 1965. Kuva ottelusta HJK-HIFK kaudella 1965. Kaj Pahlman puskee juuri HJK:lle maalin. Pelaajat vasemmalta: Seppo Mahlman (HIFK), Kaj Pahlman (HJK) Yrjö Pärnänen (HIFK), Kai Kaartinen (HJK), Jaakko Murtovaara (HJK), maalivahti Anders Westerholm (HIFK), Esko Heltola (HIFK) ja Aulis Huttunen (HIFK).

1966: HJK SM-sarjassa hopealla ~ HIFK yhdestoista ja putosi Suomensarjaan: LINKKI (sarjatilanne): Mestaruussarja 1966. HJK voitti Suomen Cup-mestaruuden 1966: 30.10.1966 pelattiin Helsingin Olympiastadionilla Suomen Cup-finaali, jossa HJK voitti KTP:n puhtaasti 6-1. Kai Pahlman teki finaalissa peräti neljä maalia - Pajo ja Talaslahti tekivät loput. HJK:n cup-mestaruuden voittanut miehistö: (mv.) Paavo Heinonen, Reijo Jalava, Pentti Kokko, Raimo Kauppinen, Nils Laine, Markku Peltoniemi, Kaj Österberg, Pekka Talaslahti, Kari Lehtolainen, Kai Pahlman ja Raimo Pajo.

1967: SM-sarja 1967 ~ HJK viides (ainoa helsinkiläisjoukkue SM-sarjassa). LINKKI: SM-sarja 1967 Helsingin Ponnistus nousi SM-sarjaan.

1968: SM-sarja 1968 ~ HJK pronssilla - Ponnistus putosi Suomensarjaan. LINKKI: SM-sarja 1968

1969: SM-sarja 1969 ~ HJK pronssisijalla (ainoa helsinkiläisjoukkue SM-sarjassa). LINKKI: SM-sarja 1969 HJK-otsikoita kaudelta 1969. Kuvissa vasemmalta Henry Forssell, Kai Pahlman ja Kaj Kaartinen. HJK:n pelaajat kaudella 1969 olivat silloisten lehtitietojen mukaan seuraavat: Maalivahdit: Paavo Heinonen, Leo Ristlakki, Kari Niskala ja Pertti Alaja. Puolustajat: Reijo Jalava, Jaakko Murtovaara, Ari Ojala, Pentti Kokko (kapteeni) ja Pekka Hotti. Tukimiehet: Kalervo Paananen, Bo Sjostedt, Henry Forssell, Markku Peltoniemi, Nils Laine ja Nils Suomalainen. Hyökkääjät: Erkki Jauhiainen, Raimo Pajo, Timo Rahja, Kai Pahlman, Pekka Talaslahti, Kaj Österberg, Ron Rednern (Wales), Sakari Heistaro, Kai Kaartinen ja Pauli Degert. Valmentaja: Aulis Rytkönen. Walesin 'vahvistus' HJK:ssa 1969 oli Ron Redfern Suomalaisessa jalkapallossa ei oltu 60-luvulla vielä oikein totuttu 'ulkomaalaisvahvistuksiin'. Kun HJK kaudelle 1969 esitteli walesilaisen vahvistuksensa Ron Redfernin, fanit ja lehdistö eivät oikein tienneet miten suhtautua. Osa piti miestä ennen kautta 'ylivoimaisena pideltävänä' muiden SM-sarjajoukkueiden puolustuksille, osa epäili Walesin 'maalikuninkaan' vain tulleen sotkemaan HJK:n pelinmiesten valmiita nuotteja. Varsinaisella pelikaudella Ron Redfern jäi kuitenkin statistin rooliin, tilastoihin jäi vain lohduton saldo kauden esiintymisistä: 2+1/-. Kauden jälkeen mies poistui HJK:sta ja pelasi ainakin kaudella 1975-76 Walesin toisella sarjatasolla 'Point Of Ayr'-seurassa. Kaudet 1976 ja 1977 mies taas vietti Helsingin maisemissa ja pelaili FinnPa:ssa toisella ja kolmannella sarjatasolla (tehden tilastoihinsa yhden maalin). Kaudella 1979 Walesin Ron Redfern putkahti vielä esille Suomessa (36-vuotiaana) - nyt Järvenpään Palloseurassa neljännellä sarjatasolla. Vielä helsinkiläiskirjoittajan havainto kaudelta 1969: Huudetaanko Englannin pelikentillä todella toisille pelaajille sillä tavalla kuin Redfern teki. Tosin aina positiivisessa tarkoituksessa. Epäilen. Eiköhän tuossa huutamisessa ollut pientä oppimestarin otetta. Se saattaa aiheuttaa suomalaispelaajassa turhaa päänvaivaa, jos se jatkuu samanlaisena. Olipa Ron Redfern tuonut kai mukanaan lehtiotsikon Walesista, jota usein kopioitiin: Local Boy Makes Good ~ Redfern hat-trick halts Holyhead. Kai Pahlman harjoittaa keskivartalolihaksiaan armeija-aikanaan punkkansa päädyssä. Kai Pahlman tietysti puhututti 'banaani'- ja saksipotkuineen - kuten aina. Jo otsikko 'Vanha mieshän se Pahlman jo on' kertoi mistä oli kysymys usein. Häviöpeleissä häntä seurattiin - poistuiko mies toisella puoliajalla kertaakaan keskiympyrästä. Kai Pahlman oli syntynyt 8.7.1935, joten kyseisen kauden aikana keskikesällä hän täytti 34 vuotta. Kuitenkin hänellä oli vielä edessään kolme kautta (1970-72) Lahden Reippaassa ylimmällä sarjatasolla. Pahlmanin aloitti uransa HPS:ssa (kaudet 1952-63 - niistä ylimmällä sarjatasolla kahdeksan viimeistä). Vuodelta 1964 hänen tilastoissaan on 'tyhjä aukko', joka johtui SPL:n hänelle kauden 1963 päätteeksi antamasta vuoden pelikiellosta. Pahlman oli liiton perusteluiden mukaan 'vahingoittanut lausunnoillaan jalkapallon mainetta'. Hänen siirtymisensä HPS-paidasta HJK:n riveihin kauden 1964 'tauon aikana' tapahtui kuumissa tunnelmissa. Kauden 1965 aikana italialaisseura Mantova tarjosi Pahlmanille ammattilaissopimusta, mutta mies hylkäsi sen 'rahallisesti riittämättömänä'. Musiikkipuolenkin taitajana Pahlman oli saanut katsomoissa lempinimen 'Sörkän Sibelius'. Kaudet 1965-69 hän pelasi ylimmällä sarjatasolla HJK:ssa. A-maaotteluja Kai Pahlman pelasi kaikkiaan 52. Kauden 1969 ajalta löytyy lehtikommentti: Kirjailijaksi ryhtynyt Pahlman on menettänyt tuntuvasti viimeistelytarkkuuuttaan. Pekka Talaslahti pelasi HJK:ssa kaudet 1965-71. Pekka Talaslahti erottuu noista lehtiotsikoista ~ kahdessa pelissä mies teki yhteensä seitsemän maalia! Kaiken kaikkiaan kaudella 1969 Talaslahti pelasi HJK:ssa 19 ottelua ja teki 17 maalia - huikeat tehot. Talaslahti aloitti uransa Töölön Vesassa 1964 ja siirtyi HJK:n sinivalkoisiin kausiksi 1965-1971. Kaudet 1972-73 menivät HPS:ssa ja uran kuusi viimeisintä vuotta (1974-79) Talaslahti harrasti FinnPa:n kanssa hissiliikettä viidennen ja toisen sarjatason välillä. HIFK nousi SM-sarjaan.

1970: SM-sarja 1970 ~ nousija HIFK pronssimitaleille - HJK viidentenä. LINKKI: SM-sarja 1970 Toista sarjatasoa alettiin kutsua nimellä '2. divisioona'.

1971: SM-sarja 1971 ~ HIFK hopeamitaleille - HJK neljäntenä. LINKKI: SM-sarja 1971 Ponnistus voitti 2. divisioonan lohkonsa - ei noussut karsintasarjasta.

1972: SM-sarja 1972 ~ HJK säilyi nipin napin (yhdeksäs) - HIFK putosi 2. divisioonaan. LINKKI: SM-sarja 1971 Ponnistus voitti 2. divisioonan lohkonsa - nousi suoraan SM-sarjaan. Seuraavalle kaudelle uusi '1. divisioona' toiseksi sarjatasoksi ~ joukkopudotuksia. Kaudelle 1973 oltiin aloittamassa uutta 1.divisioonaa SM-sarjan ja entisen 2. divisioonan väliin (12 joukkuetta). Kauden 1972 kolmesta 2. divisioonan lohkosta lohkovoittajat nousivat suoraan SM-sarjaan kaudelle 1973 (OTP, I-Kissat ja Ponnistus). 2. divisioonan (1972) lohkojen sijoille 2-4 tulleet seurat (MiPK, MyPa, KIF - PoPS, SePS, RPallo - Jaro, GBK, OPS) pääsivät uuteen tulevaan 'toisen sarjatason' 1. divisioonaan (1973). Käytännössä mainitut yhdeksän seuraa kuitenkin siis vain 'säilyttivät' toiseksi ylemmän sarjatasonsa. 2. divisioonan 1972 sijoille 5-10 sijoittuneet seurat käytännössä putosivat yhden pykälän kauemmaksi SM-sarjasta eli pelasivat kaudella 1973 edelleen '2. divisioonan länsilohkossa', joka kuitenkin olikin jo kolmas sarjataso. 2. divisioonan 1972 sijoille 11-12 sijoittuneet seurat (PaSa, HePa - VaKP, IFK Marienhamn - RoPS, Reima) pudotettiin suoraan 3. divisioonaan eli jo neljännelle sarjatasolle. Käytännössä siis railakkaasti kahden sarjatason pudotus.

1973: SM-sarja 1973 ~ HJK voitti mestaruuden ~ nousija Ponnistus putosi 1. divisioonaan. LINKKI: SM-sarja 1973

1974: SM-sarja 1974 ~ HJK ainoana helsinkiläisjoukkueena SM-sarjassa ~ pronssimitalit. LINKKI: SM-sarja 1974

1975: SM-sarja 1975 ~ HJK ainoana helsinkiläisjoukkueena SM-sarjassa ~ kahdeksas. LINKKI: SM-sarja 1975

1976: SM-sarja 1976 ~ HJK ainoana helsinkiläisjoukkueena SM-sarjassa ~ pronssimitalit. LINKKI: SM-sarja 1976 KIF nousi SM-sarjaan

1977: HJK ja nousija KIF (Kiffen) SM-sarjassa ~ sarjapaikat säilyivät. HJK SM-sarjassa seitsemäntenä: Kiffen SM-sarjassa kahdeksantena: SM-sarjan paikallisderby Olympiastadionilla 29.5.1977. HJK:n maalivahti Paavo Heinonen ja puolustaja Kalle Niemi ovat selvittäneet Kiffenin hyökkäyksen - Postipankkia mainostavat Kiffenin tutut jalkapallopersoonat vasemmalta Erkki Alaja ja Atik Ismail. 'Vierasjoukkue' Kiffen voitti 3-0 (Lehtikuva).

1978: SM-sarja 1978 ~ HJK voitti mestaruuden ~ KIF putosi 1. divisioonaan. LINKKI: SM-sarja 1978

1979: SM-sarja 1979 ~ HJK voitti pronssimitalit. (HJK ainoana helsinkiläisjoukkueena SM-sarjassa seuraavat 14 vuotta ~ vuoteen 1992 asti). LINKKI: SM-sarja 1979. Kaudella 1979 HJK:n pronssijoukkueessa pelasi yhtä aikaa kaksi suomalaisten jalkapallokenttien 'legendaa' - todelliset 'jalkapallopersoonallisuudet' hyvässä ja pahassa, Pasi Rautiainen (vas.) ja Atik Ismail. Molemmat vaikuttavat yhä kirjoitushetkelläkin (2011) suomalaisessa jalkapalloelämässä, Rautiainen kommentoi (Canal+) televisiossa lähinnä Englannin liigaa ja Atik Ismail toimii valmennuspäällikkönä 3. divisioonan Jämsänkosken Ilveksessä. Atik Ismail pelasi urallaan 26 A-maaottelua, Pasi Rautiainen vastaavasti yhden vähemmän eli 25 A-maaottelua. Atik edusti HJK-seuraa neljä eri jaksoa: 1975-76, 1978, 1979 ja 1981-84. Pasi Rautiainen pelasi HJK-paidassa myös neljä erillistä jaksoa: 1978-79, 1986, 1989-91 ja 1994.