A) Hartolan kirkonkylän näkymiä: " Kauneutta päästä varpaisiin ": Hartolan keskustan iikerakennuksessa toimi kuvaushetkellä 14.3.2010 (S&J) Suzet - dipl. kosmetologi Päivi Keskipalo ~ Kauneutta päästä varpaisiin. Vasemmalla Suzet ja taaempana Sähkö-Saarinen - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Samainen Suzet-rakennus kuvattuna 7.4.2012 (S&J) Kuvia Hartolan kirkonkylän taajamasta: Yleisnäkymä Hartolan kirkonkylään - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Sähkö-Saarinen - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Säästöpankin rakennus, kuvan vasemmassa reunassa apteekki - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Hartolan apteekki - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Samainen Hartolan apteekkirakennus - kuvattu 7.4.2012 (S&J) ~ taustalla Hartolan Auto. Tähän yhteen kuvaan mahtuu paljon hartolalaista yrittäjähenkeä. Kuvanottohetkellä kyseisessä rakennusyhdistelmässä toimivat ainakin seuraavat yritykset: Hartolan Auto, Motelli, Parturiliike Tuominen, Taitajien Tupa, Pullapaja (leipomo-myymälä-kahvila) sekä kunto- ja hoitokeskus Senioriina - kuvattu 14.3.2010 (S&J) 'Kiuru Sport' - samassa rakennuksessa toimivat myös R-Kioski, Keilahalli (kuntosali, kahvio, pub), Itä-Hämeen palvelupiste ja Mersin Pizzeria - kuvattu 14.3.2010 (S&J). Samaa rakennusta - kaikki yllä olevat kolme kuvaa otettu 14.3.2010 (S&J). Sama R-Kioskin ja Kiurun rakennus kuvattu 7.4.2012 (S&J) Itä-Hämeen museo / Maila Talvio-Salonki: 1. Itä-Hämeen museo: Museokierros alkaa vihreästä rakennuksesta - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Itä-Häme on tunnettua kartanoseutua, ja Hartolassakin oli parhaimmillaan kahdeksan kartanoa. Kartanoiden kohtalot ovat menneinä vuosisatoina nivoutuneet läheisesti yhteen, ja useat kartanot olivat pitkiäkin aikoja saman suvun hallussa. Huomattavin oli Koskipään kartano, johon kuului 25 000 hehtaaria maata ja parisataa torpparia. Koskipäätä hallitsivat aikoinaan Silferbögelit, Tandefeltit ja von Gerdtenit. Koskipää puistomiljöineen on tänä päivänä viehättävä museo- ja näyttelyalue, jossa sijaitsee mm. Itä-Hämeen museo. (Itä-Hämeen museo, nettisivut 2010): Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa. Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna. Itä-Hämeen museosta voi löytää mm. kartanokulttuuria, kansanomaista esineistöä, kirjailija Maila Talvion ja runoilija Uuno Kailaan muistohuoneet, savupirtin sekä maatalousmuseon. Kesällä vaihtuvia näyttelyitä. 2. Liikennemerkillä huomioitu erityinen nähtävyys - kuvattu 14.3.2010 (S&J). 3. Kuvat #1-16 Itä-Hämeen museon eli Koskipään kartanon rakennuksista kuvattu kaikki 14.3.2010 (S&J). 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Hartolan HelmiSimpukka Nelostien varressa: Hartolassa, Nelostien varressa sijaitsee tämä HelmiSimpukka - kuvattu 14.3.2010 (S&J) Hartolan HelmiSimpukka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla - taustalla virtaa Vuoleenkoski. Nelostietä pitkin vasemmalle etelään Heinolaan - oikealle pohjoiseen Joutsaan. Molemmat kuvattu 14.3.2010 (S&J).

B) Hartolan kirkko: Hartolan kirkko (Josef Stenbäck, 1911-13) kuvattuna 7.4.2012 (S&J). Tämä kuva Hartolan kivikirkosta on peräisin kirjasta Suomenmaa (1924). Tämä kuva Hartolan kirkosta on kuvattu 14.3.2010 (S&J). (Wikipedia, helmikuu 2010): Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913 ja sen on suunnittellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, joka myös urakoitsi kirkon rakennusmestaria apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa, mutta siinä on myös uusgotiikan ja jugendin vaikutteita. Hartolan kirkko on myös tiekirkko. Hartolan vanhin kirkko mainitaan kirjallisesti ensi kerran 1398, mutta rakennuksesta ei ole jäänyt muuta kuin perimätieto sen olinpaikasta Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella. 1540 mainitaan Hartolassa olleen Sysmän kappeli. Tuolloin Hartolasta käytettiin Koskipään nimeä. Hartola itsenäistyi 1784, kuningas Kustaa III nimitti uuden pitäjän kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan. Hartolan ruotsinkielinen nimi onkin edelleen Gustaf Adolfs. 1590-luvulla Sipi Henrikinpoika rakensi Hartolan seuraavan kirkon. 1684–93 rakennettu kirkko oli puinen ristikirkko, jonka mestarina toimi muuan Daniel Juhonpoika. Sen hirret myytiin Pertunmaan kirkon rakennustöitä varten 1928. Kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on muistokivi. L.J. Carlströmin maalaama alttaritaulu vanhasta kirkosta on nykyisin Hartolan seurakuntatalossa. Vanhan kirkon urut siirrettiin uuteen kirkkoon. Nykyinen kirkko on rakennettu 1911–13, ja piispa O.I. Colliander vihki sen käyttöön 16.12.1913. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Hartolan kirkkorakennuksessa on uusgotiikan ja jugendin vaikutteita yhdistettynä vuosisadan alun kansallisromantiikkaan. Tilaratkaisuna on lyhyt ja leveä kirkkosali eli ns. saarnakirkko, joka on myös tyypillinen aikakautensa edustaja. Sisäkatossa on koristemaalauksin tehostetut ruoteilla jäsennetyt holvit. Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne", jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Lasityön on tehnyt Heinrich Schiffers Bremerhafenista, Saksasta. Kirkon taontatyöt on tehnyt Fredrik Westman Raahesta. Kirkon kellotorniin siirrettiiin vanhasta kirkosta kellot, joista suurempi oli hankittu vuonna 1865 ja pienempi Pietarista 1829. Pienen kellon rikkouduttua hankittiin kesällä 2007 uusi kello Juutilan valimosta Kaavista. Myös urut ovat peräisin vanhasta kirkosta. Alkuaan 15-äänikertaisen soittimen rakensi B. A. Thule 1896. Se uusittiin 1960–1961, ja äänikertojen määrää lisättiin 19+1 äänikertaan. Urut olivat aluksi kirkon torniosan parvella, mutta 1932 ne siirrettiin takalehterille. Kirkon katto uusittiin 1950- ja 1960-luvuilla vesivahinkojen takia: vanhat betonipaanut vaihdettiin kuparikattoon. Kirkko kuivatettiin ja maalattiin uudelleen sisältä professori Esko Järventauksen suunnitelmien mukaan. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 1966. Vuonna 1998 otettiin käyttöön Railimaria Rajasmaan suunnittelemat ja valmistamat kirkkotekstiilit "Kuule minua". Sisäkuva Hartolan kirkosta ~ 14.3.2010 (S&J). Hartolan kirkko (14.3.2010 ~ S&J): 1. Kuvat #1-18 Hartolan kivikirkosta on kuvattu sunnuntaina 14.3.2010 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Tämä kuva Hartolan kivikirkon houkuttelevan avoimesta ovesta on otettu sunnuntaina 14.3.2010 (S&J). Käykäämme ovesta sisään katsomaan, miltä vuonna 1913 valmistuneessa kirkossa näyttää sisältä. Kuvat #1-18 ovat päivämäärältä 14.3.2010 (S&J). 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Hartolan kirkko sisältä - kaikki kuvattu 14.3.2010 (S&J). Hartolan kirkko (7.4.2012 ~ S&J): 1. Kuvat #1-7 Hartolan kivikirkosta on kuvattu 7.4.2012 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. Etusivulle. Suomen sivumme hakemistoon. Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla: PALAUTE (e-mail)