(Wikipedia, 2011): Kyröskoski on 22 metrin putouskorkeudellaan yksi Suomen korkeimmista koskista. Se sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa noin 40 kilometriä Tampereelta luoteeseen, valtatie 3:n varrella. Kosken kautta Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reittiin kuuluva Kyrösjärvi laskee Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen, ja edelleen Siuronkoskeen.
Kyröskoski on valjastettu ja sen äärellä on toiminut useita vesimyllyjä sekä harjoitettu puunjalostusteollisuutta, raakapuun uittoa ja vesivoimatuotantoa 1870-luvulta lähtien (Hammaren & Co, Kyro Oy Ab, Metsä-Serla ja M-realin Kyröskosken tehtaat). Kosken arvellaan olevan yksi Kalevalassa mainituista suurista koskista: ”Hämeen Hälläpyörä”. Muut kalevalaiset putoukset ovat Imatra ja Karjalan Kaatrakoski.
Nälkävuosien seurauksena koskea alennettiin 1800-luvun lopulla maanviljelysmaan lisäämiseksi Kyrösjärven ympäristössä.
Kyröskoski kuohuu nykyään avoimena neljä kertaa kesässä, kun sen patoluukut avataan. Koskinäytökset ovat vappupäivänä ja juhannuspäivänä sekä yhtenä sunnuntaina heinäkuussa ja elokuussa.
Kyröskosken putouksen viereen syntyneen puunjalostusteollisuuden naapuriin muotoutunut kylä on myös nimeltään Kyröskoski. Se on asukasluvultaan Hämeenkyrön kunnan suurin taajama ja myös merkittävin kauppataajama Hämeenkyrössä, jonka toinen keskuskylä oli aiemmin syntynyt kolme kilometriä etelämmäksi, Hämeenkyrön kirkon läheisyyteen.
Kyröskosken keskustasta 1,5 km pohjoiseen valtatie 3:n varrella sijaitsee Mannanmäen näkötorni, joka on alkuperältään vuoden 1918 sodan merkittävälle taistelupaikalle (Kyröskosken taistelu 17.–23. maaliskuuta 1918) sodan valkoisen osapuolen rakennuttama muistomerkki.