|
|
Leppävaara (Alberga)
A) Leppävaaran vanhalla rautatieasemalla odotetaan junaa ilmeisesti 1930-luvun alkupuolella. Leppävaaran pysäkki perustettiin v.1904 ja liikennepaikkarakennus valmistui v.1907. Rakennuksen avonainen keskiosa rakennettiin umpeen 1950-luvulla. Laajennuksia oli tehty jo ennen sitä.
Seisake perustettiin alunperin lähelle Albergan kartanoa. Lokakuussa 1999 vanha asemarakennus jäi pois käytöstä ja purettiin. Sen paikalle rakennettiin uudet kaupunkiradan asemalaiturit ja kaupunkirata otettiin käyttöön v. 2001. Lipunmyynti toimi väliaikaisesti parakissa, kunnes se v. 2004 lopetettiin.
Leppävaaran uudet asemalaiturit - kuvannut 'Skorpion87' syyskuussa 2005.
(Wikipedia, 2011): Leppävaara (ruots. Alberga, puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue, ja Leppävaaran alueen keskus.
Leppävaarassa sijaitsevat vanhat Albergan ja Leppävaaran kartanot. Lähellä on myös Kilon kartano.
Sen jälkeen, kun rantarata Helsingistä Turkuun vuonna 1903 valmistui, Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa.
Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.
Jo Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Leppävaaran rautatieaseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista. Varsinkin rautatien eteläpuolinen alue pysyi kuitenkin harvaan rakennettuna 1990-luvulle saakka. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella.
Leppävaaraan avattiin 4. marraskuuta 1971 suomen ensimmäinen automarket, Rake Oy:n ja Osuusliike Elannon ja muiden liikkeiden muodostama Maxi-Market. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema rakennus oli 130 metriä pitkä, 80 metriä leveä, kerrosalaltaan 15 800 neliömetriä ja tilavuudeltaan 95 000 kuutiometriä. Rakennus purettiin uuden kauppakeskus Sellon 2. vaiheen tieltä vuonna 2003, ja Maxi ehti noin vuoden verran olla kauppakeskus Sellon 1. vaiheessa, kunnes Elannon lopetettua sen paikalla jatkoi HOK-Elannon Prisma.
Liikenteen solmukohtaLeppävaara tunnetaankin liikenteen solmukohtana ja merkittävänä kaupunkikeskuksena. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee kuitenkin moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä.
Leppävaaran asemalla pysähtyvät lähijunat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello entisen Maxi-Marketin tilalle. Toisaalta Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat Leppävaaraan melu- ja saastehaittoja. Kehä I aiotaan lähivuosina kuitenkin tunneloida Turuntien liittymän ja Vallikallion välisellä osuudella.
|
