|
|
Espoon rautatiekulttuuria:
Espoon vanha rautatieasema (1981 asti):
A) Jukka Martio kuvasi vuonna 1970 Espoon vanhalla asemalla (käyttölupa 2016-1-G): "Turun pikajunan vaunusto on kirjava, sillä mukana on myös Moskovasta tuleva vaunu. Juna menee Espoon aseman jälkeen tunneliin."
(Hannu Peltola, 21.9.2013): "Espoo oli vielä tuolloin kauppala, kaupunki siitä tuli vasta 1972. Tasoristeyksiä oli tosiaan kaksi peräkkäin. Rekka-auton yläpuolella olevat valkoiset rakennukset ovat osa Lindholmin Saha Oy:n tuotantorakennuksia. Sahalle johti pistoraide ratapihalta 4. raiteelta. Sahalla oli lisäksi varsin laaja 600 mm (?) työntövaunuverkosto. Espoon rataoikaisu tehtiin 1964 tai 1965, joka tapauksessa juuri ennen sähköistystöitä. Vanha linja oli yksiraiteinen varsin tiukoilla mutkilla. Rata kaartui ennen heti aseman jälkeen tiukkaan mutkaan oikealle ja kallio kierrettiin S-mutkan avulla. Nykyisin ratapenkan paikalla on paikallistie ja osin pyörätie."
(Ari Palin, 22.9.2013): "Espoon oikaisu valmistui vuonna 1966, sillä se mainitaan tunnelin käyttöönottovuotena. Puupylväät Espoon aseman kohdalla ovatkin minulle uusi tieto. Niitähän oli 2000-luvulle asti Tuomarilan kohdalla, koska sinne suunniteltiin rataoikaisua. Mutta Espoon aseman kohdalle tuskin on koskaan oikaisua suunniteltu, ainakaan enää silloin kun sähköistystä ja tunnelia rakennettiin. Vuoden 1945 kartassa näkyy Espoon lisäksi kaksi toteutunutta oikaisua suunnitelmana: Koivuhovissa sekä Tuomarilan ja Espoon välillä. Viime mainitussa tapauksessa vanhalla linjalla kulkee nykyisin osittain Vanha Ratavalli ja Ratavallintie -nimiset tiet. Lisäksi lännempää löytyy Mankin vanha ratalinja, mutta uusi ei vielä näy suunnitelmissa. Se taidettiin tehdä samalla kuin Espoonkin oikaisu. Myöskään Mankin seisaketta ei näy. Se avattiin vasta 1946. Mankista pohjoiseen sorakuopalle menneen kapearaideradan linja näkyy nimellä "Ent. ratavalli"."
Lindholmin saha hallitsi vielä 1970-luvulla Espoon keskusta rautatieaseman eteläpuolella Espoonväylän ja Asemakujan välissä. Siellä on nyt toimisto- ja liiketiloja (Helsingin Sanomat 31.12.2011 * Knüpfer & Öhman).
Espoon vanha asema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A).
Espoon vanha asema nimimerkki "Scorpion87":n syyskuussa 2005 kuvaamana (lisenssi, OK ~ public domain).
Espoon uusi rautatieasema (vuodesta 1981):
Espoon uusi asema Antti Havukaisen kuvaamana 3.6.2003 (käyttölupa 2016-1-I).
Espoon rautatieasema (lyh. Epo, ruots. Esbo järnvägsstation) sijaitsee Espoon keskuksessa, rantaradan varrella, Tuomarilan ja Kauklahden asemien välissä, noin 20 kilometriä Helsingin päärautatieasemasta.
Historia: Rantarataa rakennettaessa ei rautatieaseman sijoittaminen Espoon kirkonkylään ollut itsestäänselvyys, koska Kauklahtea pidettiin tärkeämpänä liikennepaikkana, mutta lopulta sai myös kirkonkylä oman rautatieasemansa. Jo 1910-luvulla tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi siten, että Espoon asema oli jopa kaksi kertaa niin vilkas kuin Kauklahti; kuitenkin Kauniaisten rautatieasema oli vielä Espootakin vilkkaampi. Asemarakennus rakennettiin vuonna 1903 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti. Asemaa laajennettiin 1909. Ensimmäisen maailmansodan aikana Espoon asemalta rakennettiin metsäradat Röylään ja Nupuriin ja niitä pitkin kuljetettiin puutavaraa muun muassa Helsingin linnoitustyömaille (Krepost Sveaborg). Metsäradat jäivät Suomen itsenäistyttyä tarpeettomiksi ja ne purettiin.
Asemarakennuksessa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksessa toimi Espoon asema vuosina 1903–1981 ja myös posti siirtyi asemalle heti sen valmistuttua, kun asemapäällikön ja postiaseman hoitajan virat yhdistettiin. Espoon asemanseutu muuttui voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla, kun vanhan maalaiskylän paikalle valmistui laaja virastokeskus. Nykyisin Espoon asema toimii raiteiden yllä olevassa ylikulkusillassa, joka valmistui 1981, ja posti sijaitsee radan eteläpuolella. Vuonna 1995 uusi asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle, vanhat rakennukset puolestaan Ratahallintokeskukselle, jolta edelleen vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöt Oy:lle.
Espoon kaupunki osti aseman 2008 VR-Yhtymältä. Aseman parannustyötä tehtiin 2009–2010 ja 31. toukokuuta 2010 vietettiin uusitun Espoon sillan avajaisia. Parannustöissä varauduttiin myös tulevan matkakeskuksen tilavaatimuksiin korottamalla Espoontorin ja nelosraiteen välistä siltaa linja-autoterminaalia varten.
Helsingin ja Turun väliset kaukojunat pysähtyivät Espoossa, kunnes 25. lokakuuta 2015 alkaen pysähdyspaikaksi vaihtui Leppävaara.
Espoon asemalla pysähtyvät junat:
E (Helsinki–Kauklahti),
U (Helsinki–Kirkkonummi),
S (Helsinki–Kirkkonummi) ja
L (Helsinki–Kirkkonummi [yöjuna]).
Aseman ympäristö ratalinjassa:
Vanha asemarakennus on pysynyt paikallaan yli 100 vuotta, mutta sen molemmin puolin ratalinjaus on muuttunut. Kaupunginkallion tunnelia ei alun perin ollut, vaan rata kiersi kallion pohjoispuolelta Läntisen jokitien kohdalta. Samoin aseman itäpuolinen kallioleikkaus on myöhemmin tehty. Vanha ratavalli -niminen tie kulkee vanhaa radan linjaa. Molemmissa paikoissa merkkejä radan vanhasta linjasta erottui maastossa vielä talvella 2004.
Asemalaiturit: Pohjoisimmalta laiturilta, raiteelta 1 liikennöidään Kirkkonummen suuntaan. Laiturin toisella puolella on linja-autopysäkki ja taksiasema.
Keskilaituri jakautuu laitureihin 2 ja 3. Raiteelta 2 liikennöidään Helsinkiin. Raiteet 3 ja 4 poistettiin käytöstä, kun E-junan pääteasema siirrettiin Kauklahteen.
Laiturin 4 toisella puolella on Espoon torialue ja pohjoiseen menevien linja-autojen kääntöpaikka sekä kauppakeskus Espoontori.
Leppävaaran kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavan Espoon asemalle ja näin pystyttäisiin tihentämään Rantaradan lähijunaliikennettä välillä Helsinki–Espoo.
Silta:
Vuonna 2010 avatussa sillassa toimii kahvila ja VR:n palvelutiskit. Siellä on myös kolme lippuautomaattia, joista yksi on käteis- ja matkakorttiautomaatti ja kaksi pankki- ja luottokorttiautomaatteja. Sillassa on myös 3 hissiä, 2 liukuportaat ja 3 porraskäytävää. Peruskorjauksen yhteydessä myös lasitus ja katto uusittiin (Wikipedia, 2016).
Espoon uusi asema nimimerkki "ArttuH2010":n helmikuussa 2012 kuvaamana (lisenssi, OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.).
Leppävaara (Alberga) :
Leppävaaran (Alberga) vanha rautatieasema alkumuodoissaan ilmeisesti 1910-luvulla (lehtikuva).
Leppävaaran vanhalla rautatieasemalla odotetaan junaa ilmeisesti 1930-luvun alkupuolella. Leppävaaran pysäkki perustettiin v.1904 ja liikennepaikkarakennus valmistui v.1907. Rakennuksen avonainen keskiosa rakennettiin umpeen 1950-luvulla. Laajennuksia oli tehty jo ennen sitä.
Seisake perustettiin alunperin lähelle Albergan kartanoa. Lokakuussa 1999 vanha asemarakennus jäi pois käytöstä ja purettiin. Sen paikalle rakennettiin uudet kaupunkiradan asemalaiturit ja kaupunkirata otettiin käyttöön v. 2001. Lipunmyynti toimi väliaikaisesti parakissa, kunnes se v. 2004 lopetettiin.
Leppävaaran uudet asemalaiturit - kuvannut 'Skorpion87' syyskuussa 2005 (lisenssi, OK ~ public domain).
(Wikipedia, 2011): Leppävaara (ruots. Alberga, puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue, ja Leppävaaran alueen keskus.
Leppävaarassa sijaitsevat vanhat Albergan ja Leppävaaran kartanot. Lähellä on myös Kilon kartano.
Sen jälkeen, kun rantarata Helsingistä Turkuun vuonna 1903 valmistui, Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa.
Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.
Jo Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Leppävaaran rautatieaseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista. Varsinkin rautatien eteläpuolinen alue pysyi kuitenkin harvaan rakennettuna 1990-luvulle saakka. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella.
Liikenteen solmukohtaLeppävaara tunnetaankin liikenteen solmukohtana ja merkittävänä kaupunkikeskuksena. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee kuitenkin moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä.
Leppävaaran asemalla pysähtyvät lähijunat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello entisen Maxi-Marketin tilalle. Toisaalta Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat Leppävaaraan melu- ja saastehaittoja. Kehä I aiotaan lähivuosina kuitenkin tunneloida Turuntien liittymän ja Vallikallion välisellä osuudella.
Kauklahti:
Nimimerkki "Tomisti" kuvasi kauklahden aseman kesällä 2006 (lisenssi, OK ~ Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license).
Kauklahden (Köklax) rautatieasema Rantaradalla. Asema on Bruno Granholmin suunnittelema ja valmistunut v. 1903. Kuvaaja: Olavio Karasjoki (1963). Suomen Rautatiemuseo - käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0.
Kauklahden rautatieasema (lyh. Klh, ruots. Köklax järnvägsstation, ratakm 24+277) on lähijunien asema Espoon Kauklahdessa Mankin ja Espoon asemien välissä. Asemalla on kolme raidetta: raiteelta yksi liikennöidään Kirkkonummen suuntaan ja raiteelta kaksi Espoon suuntaan. E-juna liikennöi raiteilta 2 ja 3. Asemalla on myös R-kioski, asematunneli ja asemarakennus, jossa nykyään toimii antiikkiliike. Aseman itäpäässä sijaitsi Espoon viimeinen tasoristeys. Se suljettiin yleiseltä 4. kesäkuuta 2009. Tasoristeyksen korvaavan alikulun on määrä valmistua vuonna 2010.
Kauklahden asemarakennuksen, joka edustaa tyyliltään kansallisromantiikkaa, suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm ja se valmistui vuonna 1903. Asemarakennus on säilynyt alkuperäisen kokoisena, mutta joitakin yksityiskohtia sen ulkomuodossa on muutettu. Samoin piirustuksin rakennettiin myös Kirkkonummen rautatieasema. Rautatieasema toi mukanaan jo ennestään vilkkaaseen maaseutukylään tiilitehtaiden rinnalle sinkkivalko- ja lasitehtaat, jotka olivat toiminnassa toiseen maailmansotaan saakka.
Vuosina 1944–1956 Kauklahden asema oli raja-asema, sillä se sijaitsi lähellä Porkkalan vuokra-alueen rajaa. Vuonna 1947 saatiin aikaan sopimus, jonka mukaan Helsingin ja Turun välillä liikennöivät matkustajajunat saivat kulkea alueen läpi. Kauklahdessa samoin kuin vuokra-alueen toisella puolella sijainneella Tähtelän rautatieasemalla junat joutuivat pysähtymään noin puoleksi tunniksi, sillä niihin vaihdettiin läpikulun ajaksi neuvostoliittolainen veturi ja vaunujen ikkunaluukut suljettiin, jotta matkustajat eivät näkisi vuokra-alueelle. Lisäksi vaunuhin nousivat neuvostoliittolaiset sotilaspoliisit valvomaan järjestystä kauttakulun ajaksi. Helsingistä lähteneet paikallisjunat kuitenkin kulkivat vielä lähempänä vuokra-alueen rajaa sijainneelle Luoman rautatieasemalle saakka.
Porkkalan vuokra-alueen palautuksen jälkeen Kauklahden aseman merkitys väheni, koska paikallisjunat eivät enää yöpyneet siellä, ja niinpä asemalla sijainnut veturitalli purettiin 1960-luvun lopulla. Kauklahden ratapihaa uusittiin vuonna 1993, kun sinne rakennettiin alikulkutunneli ja uudet laiturit. Lipunmyynti Kauklahden asemalla lopetettiin vuonna 1997; toisaalta E-junien pääteasema siirrettiin Espoosta Kauklahteen vuonna 2007. Museovirasto on luokitellut Kauklahden asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi (Wikipedia, 2016).
Eljas Pölhö kuvasi tämän junan lähellä Kauklahden asemaa 15.5.69 (kiitos käyttöluvasta): Dm4 1616 pikajunassa P27 Helsingistä Turkuun. Tämä oli viimeisiä aikoja kun vanhan kiitojunarungon sai kuvattua. Valo ei ihan riittänyt ja kuva jäi epätarkaksi, mutta eipä minullakaan ole liiemmälti linjakuvia tästä yhdistelmästä. Muistikirjassa paikka on 'Klh', joten luulisin kuvan olevan juuri ennenkuin juna ohittaa Kauklahden aseman.
Kauklahti oli itsenäinen kunta, kunnes 26.9.1993 liitettiin Espooseen.
Tuomarila (Domsby):
Kauklahden asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A).
Tuomarilan asema Antti Havukaisen kuvaamana 28.5.2003. (käyttölupa 2016-1-I).
Tuomarilan rautatieasema (lyh. Trl, ruots. Domsby järnvägsstation) on lähijunien rautatieasema Tuomarilassa, Espoon keskuksessa. Asema sijaitsee rantaradalla Koivuhovin ja Espoon asemien välissä, noin 19 kilometrin päästä Helsingin rautatieasemasta. Tuomarilan asema otettiin käyttöön 1. syyskuuta 1931. Tuomarilan asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström vuonna 1936.
Junasuoritus Tuomarilan asemalla lopetettiin vuonna 1969. Paikalle rakennettiin uudet matkustajalaiturit aikaisempia lännemmäksi vuonna 1998. Seuraavana vuonna liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi ja lipunmyynti lopetettiin. Asemarakennus peruskorjattiin vuonna 2001 ja se on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan käytössä. Siellä järjestetään muun muassa kerhoiltoja. Rakennus siirtyi Ratahallintokeskukselta valtion kiinteistöyhtiölle Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007 (Wikipedia, 2016).
Kilo:
Antti Havukainen kuvasi 16.9.2014 junakohtauksen Kilon asemalla (käyttölupa 2016-1-I).
Kilon rautatieasema (lyh. Kil, ruots. Kilo järnvägsstation, ratakm 13+035) on rautatieasema Kilossa, Espoon Suur-Leppävaarassa. Se sijaitsee rantaradalla Leppävaaran ja Keran rautatieasemien välissä, noin 13 kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemasta.
Ennen nykyistä Kilon asemaa paikalla oli vain pieni puulämmitteinen koppi. Isompi asemana ollut puutalo purettiin 1980-luvun alussa, mutta radanvartijan valkoinen talo on vielä pystyssä Kilon ja Keran asemien välissä.
Aseman ympäristö:
Radan eteläpuolella, aivan aseman vieressä, oli 1980-luvulla vielä tehdas, mutta se purettiin, ja paikalle on sen jälkeen rakennettu runsaasti matalia kerrostaloja. Aseman länsi- ja itäpuolella olleet tasoristeykset poistettiin 1990-luvun puolivälissä ja korvattiin aseman itäpuolelle rakennetulla tunnelilla.
Asemalta lähti 1920–luvulla rakennettu kapearaiteinen Kilon turverata etelään Mankkaan turvesuolle. Liikenne radalla lakkasi Tarvontien katkaistessa sen 1960. Aivan aseman pohjoispuolella aiemmin sijainneelle teollisuustontille johti pistoraide, joka on sittemmin purettu pois asutuksen tieltä.
Kilon uudempi asema siirrettiin radan varresta läheiselle joutomaalle syksyllä 2009. Rakennuksessa toimi ensin lipunmyynti sekä viimeisinä vuosina kioski.
Kilon rautatieaseman itäpuolella on kellotorni ja alikulkutunneli.
Aseman alikulkutunneli on kesäisin monesti täynnä vettä kesän sateiden aikana (Wikipedia, 2016).
Jouni Hytönen kuvasi 28.10.2009 (käyttölupa 2016-2-A): "Kilon asemarakennus on siirretty pois radan varresta muiden roskien joukkoon läheiselle joutomaalle.".
(Sakari Lönn, 18.5.2010): "Kyseinen tontti on Ruokakesko Oy:n omistuksessa ja lupasivat ryhtyä toimiin asian suhteen.
Kopin pitäisi hävitä tässä kesän aikana. Alkavat rakentaa K-kauppaa kyseiselle tontille.
Jukka Martio kuvasi kesäkuussa 1970 Kilon liikennepaikalla (käyttölupa 2016-1-G): "Sm1 on lähestymässä Kilon seisaketta Helsingin suunnasta. Sm1-vaunu on aivan uusi, sillä yksityiskohdat paljastavat, ettei kyse ole ennen vuotta 1970 valmistuneista esisarjan vaunuista."
Rantarata-kirja: "Uusi liikennepaikka ja samalla Kilon rataoikaisu otettiin käyttöön toukokuussa 1963. Vanhalla ratapohjalla on ollut kuormausraide vanhalle asemalle. Raide purettiin vuonna 1989. Vanhalla ratapihalla toimi sähköistyksen työmaavarasto. v. 1967 on Kiloon siirretty Kuusasta laiturirakennus, joka purettiin 1991.
Mankki:
Antti Havukainen kuvasi 31.8.2014 (käyttölupa 2016-1-I): "Mankki, Espoo, välillä Mankki–Luoma (uusi)Y-juna ohittaa Ryssänlimpun ja alittaa lähes alkuperäisessä 1960-luvun asussaan olevan Helsingin ohikulkutien."
Otto Karikoski kuvasi Mankin seisakkeella syksyllä 2007: "Mankin rautatieseisake Kauklahden suuntaan. (lisenssi OK, GNU Free Documentation License).
Mankin rautatieasema (lyh. Mnk, ruots. Mankby hållplats, ratakm 25+401) on lähijunien asema Espoossa Kauklahden ja Luoman asemien välissä noin kilometrillä 25. Asema sijaitsee rantaradan varrella ja on tällä hetkellä matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun hiljaisin. Mankista löytyy puomeilla, varoitusvaloilla sekä -äänellä varustettu kevyen liikenteen tasoristeys sekä rautatieasemilla harvinainen puinen asemalaituri.
Ratahallintokeskuksen mukaan Mankin asema ei nykymuodossaan täytä henkilöliikennepaikan laatukriteereitä. Taholta on ehdotettu, että nykyisestä Mankin sekä Kirkkonummen puolella sijaitsevasta Luoman asemasta luovuttaisiin ja ne korvattaisiin yhdellä tai kahdella uudella pysähdyspaikalla, jotka rakennettaisiin esimerkiksi maankäytön kannalta suotuisammille paikoille.
Erityisesti Mankin aseman lakkautusta ovat puoltaneet radan kunnon sekä linjauksen parantamiseen liittyvät seikat kuin myös se, että huomattavasti vilkkaampi Kauklahden rautatieasema sijaitsee vain reilun kilometrin päässä Mankin asemasta. Lisäksi Mankissa olevan tasoristeyksen poistaminen olisi ongelmallista matkustajien liikkuvuuden kannalta. Toisaalta aseman läheisyydessä on käynnissä useita rakennushankkeita, joiden myötä alueen liikennemäärien on uskottu kasvavan. Mankin asema tullaan kuitenkin lakkauttamaan 27.3.2015.
Mankki on Suur-Kauklahteen lukeutuvaa haja-asutusaluetta. Siellä on muun muassa huoltoasema sekä kasvihuone ja aseman lähellä Lasilaaksossa yleisurheilukenttä. Mankin läpi virtaa Mankinjoki (Wikipedia, 2016).
Kapearaiteinen rautatie ~ Lahnus:
Jukka Martio kuvasi 30.8.1987 Espoon Lahnuksen kapearaiteisella radalla (käyttölupa 2016-1-G): "Vaihdemies on tarkkana, jotta matkustajajuna (Orenstein & Koppel 7325/1920) sivuuttaa Emman (Lokomo 122/1937) turvallisesti Jokirannan liikennepaikalla."
|
