Aura on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Pöytyä, Rusko ja Turku. Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä. Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917. Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie. Kylät ja kulmakunnat ~ Aurassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967): Auvainen, Hypöinen, Ihava, Järvenoja, Järykselä, Kaerla, Karviainen, Kinnarla, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinikkala, Leppäkoski, Paimala, Pitkäniitty, Prunkkala, Puho, Seppälä, Sikilä, Simola ja Viilala (Wikipedia, 2017).

A) Auran rautatiekulttuuria: A) Esko Maasalo kuvasi Auran asemalla 2.3.1984: "P103 on hidastellut vauhtia Auran kaarretta varten, mutta silti lumi pöllyää vaunujen perässä. Lunta onkin kertynyt niin paljon, että kiskojen pinta on syvällä uran pohjalla. Oikealla on letka Kasp-vaunuja ja ilmeisesti Hkb on varastomakasiiniraiteella neljä."Kiitos käyttöluvasta. (Jarkko Korhonen, 2009): "Siellä on rautatieharrastajillekin vaunu viimeisenä - Niin, ja tämän paikalla on kymmenen metriä syvä monttu ja alikulku. Voi itku." Vuonna 2002 purettu Auran asemarakennus Mika Vähä-Lassilan piirtämänä. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Auran asema avattiin alunperin jo vuonna 1876, jolloin paikalle rakennettiin Knut Nylanderin asemarakennus (IV luokan tyyppipiirustukset). Remontti tehtiin jo 1879 ja Bruno Granholmin johdolla laajennettiin 1908. Auran aseman lipunmyynti suljettiin 1990. Henkilöliikenne loppui 1991 ja liikennepaikka lakkautettiin 1999. Asemarakennus purettiin 2002 (Radan varrella-kirja, 2009). Käyrä: Ari-Pekka Lanne kuvasi 14.7.2016 Käyrän aseman kohdilla: "Alstikan vetämä vintagejuna V 12920 puskee keskikesän illassa ohrapellon laitaa eteenpäin lähes pilvettömän taivaan alla kohti Turkua. Lehtipuut humisevat leppeässä lounaistuulessa. Ensin kuuluu ratamoottoreiden huuto, sitten MGO:iden aaltoileva kehräys." Käyttölupa "2015-12-J", kiitos. Mika Vähä-Lassila piirsi Käyrän asemarakennuksen. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Liedon aseman alainen Käyrän laiturivaihde perustettiin lähelle Aurajoen varrella kulkevaa maantietä ja sen varrella sijaitsevia kyliä. Se sijaitsi vain parin kilometrin päässä Auran kirkolta, mutta toisaalta kirkonkylä ei ollut erityisen merkittävä asutuskeskus verrattuna Auran asemanseutuun. Liikennepaikka oli käytössä jo 1880-luvulla, mutta alkuperäisesta pysäkkirakennuksesta ei ole tietoa. Myöhemmin valmistuneen liikennepaikkarakennuksen suunnitteli Jarl Ungern. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1962, tavaraliikenne lopetettiin 1972 ja henkilöliikenne 1983 (Radan varrella-kirja, 2009).

B) Auran kirkko ja sankarihaudat: Nimimerkki 'Hotarju' kuvasi Auran kirkkoa ja sankarihautoja 30.7.2010 (public domain