Antrean halkaisevat luoteis-kaakkoisuunnassa Vuoksi ja lounais-koillissuunnassa Viipurin - Käkisalmen maantie sekä Viipurin - Sortavalan rautatie. Antrean risteysasemalta haarautuu rautatie Imatralle. Viipuriin on kirkonkylästä 40 km. Naapurikunnat ovat etelässä Heinjoki ja Viipurin mlk, lännessä ja luoteessa Jääski, pohjoisessa Kirvu, idässä Vuoksenranta ja kaakossa Äyräpää. Antrea oli maatalousvaltainen kunta, jossa teollisuutta edustivat Itä-Suomen raakasokeritehdas, sahat, myllyt, kutomot ja kivilouhimot. Myös liikenne, rautatiet ja aikaisemmin myös laivaliikenne tarjosivat työpaikkoja. Antrea perustettiin v.1724 Uudenkaupungin rauhassa (v.1721) Jääsken Venäjän puolelle jääneestä osasta. Pitäjässä oli v.1939 vajaat 9000 asukasta. Sodan jälkeen uusiksi antrealaisten asuinpaikoiksi tulivat Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä olevat Etelä-Hämeen kunnat Hämeenlinna (Vanaja), Janakkala, Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. 10.000 vuotta vanhan Antrean verkon löytöpaikka joutui v.1924 erotettuun Vuoksenrannan kuntaan.

(Reino Kalliomäki, 14.3.2016): "Isoäitini asui täällä jonkin aikaa. Juna Viipurista on saapunut. Amerikkalaiset veturit tulivat valmistajankuvien mukaan hiilipiipuilla. Tilastojen mukaan K1:set polttivat jatkuvasti hiiliä 1901 -1910, kun taas H1 ja H2 tosi vähän, vain 1901. Tuleeko veturin piipusta hiilisavu? Viipurin (Karjalan rata) koneita olivat 1901 H1 237 - 241 ja 294, 295. H2:set 296 ja 322 - 328. Tekisi melkein mieli veikata 323, mutta ei. Veturi 240 on tilaston mukaan halkoja polttava? Kyllä toisaalta savutorviakin vaihdettiin. Nyt muistan jo yhden tapauksen hiilipiippu/halkopoltto : Eskolan metsäradan "Rango"!

(Matti Parkkonen, 15.3.2016): "Reinolle ja muillekin tiedoksi: Kaivoin suurennuslasin esille ja veturin numero selvisi - se on 283."

(Reino Kalliomäki, 15.3.2016): "Kiitos! Siis K1 283. Se valmistui 1900. Melko pieni ajoitushaarukka. Viipurin koneita, v. 1901 K1 nrot 271 - 290! Tilastossa 283 on merkitty halkopolttoiseksi 1902. Jos savusta voi jotain päätellä kapenee haarukka kahteen vuoteen."

(Hannu Peltola, 18.12.2018): "Umpivaunut taitavat olla valtaosin Ga-vaunuja joko jarrukopilla tai ilman. Kolmas vaunu veturista on selvästi pystylaudoitettu, olisiko siinä Gd. Jäähdytysvaunun ovi on vaunun toisessa päässä, tuo on kyllä ollut erikoinen järjestely. Sillalla näyttäisi olevan kaiteilla eristetty jalankulkureitti ja onhan siellä joku kävelemässäkin. Voisiko kuva olla varhaiselta 1920-luvulta, vaunuissa näkyy olevan SVR-FSJ -tekstit?"

(Erkki Nuutio, 19.12.2018): "Suomen sotaveteraani 6/2014 - lehdessä kertoi Antti Henttonen muistojaan tämän Antrean Kuorekosken rautatiesillan ja Kuukaupin maantiesillan vartioinnista Talvisodan aikana suojeluskuntanuorukaisten toimesta, hän yhtenä näistä - kunnes hänetkin vietiin sodan loppupäivinä Summan taisteluihin. Rautatiesiltaa ja asemakylää pommitettiin talvisodassa 43 kertaa. Kylästä tuhoutui tai vaurioitui toistasataa rakennusta, mutta silta säilyi vähin vaurioin.
Tuholainen ei päässyt Antreaan tai Vuoksen yli, mutta Moskovan rauhassa 12.3.40 tunnetusti nekin rintaman takaiset alueet jouduttiin luovuttamaan, Kuorekosken silta liikennekelpoisena. Lisäksi luovutettiin vetureita ja vaunuja koko pakkoluovutetun alueen tarpeen verran. Jatkosodassa Eversti Haanterän JR27 valloitti 14.8.41 Antrean ja eteni Vuokselle. Venäläiset olivat räjäyttäneet Kuorekosken sillan. Korjattuna silta oli kesällä 1944 elintärkeä kulkutie siirrettäessä joukkoja Aunuksesta ja ylempää Kannaksen taisteluihin. SA-kuvissa löytynee kuvia sillan sodanaikaisesta korjauksesta."

(Ilkka Hovi, 17.12.2018): "Hieno kuva sekajunasta, jossa on H-avovaunuja jarrukopilla ja ilman. Veturina G1 (Sk1) mitkä olivat Karjalan radalla vakiokalustoa vielä 1800/1900-lukujen vaihteessa. Kyösti Kylälä (Adrian Byström) oli veturinlämmittäjänä kun sillan rakennusurakan hävinnyt rakennusmestari asetti junaan pommin, joka räjähti kuitenkin vasta asemalla. Juna kulkikin nopeammin kuin oli aikataulutettu. Yksi sivullinen kuoli. Tarkoitus oli romahduttaa silta, vaan kävi kuin leffoissa, pieni virhe aikataulussa esti tuhotyön."