|
|
C) Alavus ~ kirkkoja
Alavuden kirkko:

Tiia Monto kuvasi Alavuden kirkon huhtikuussa 2016 (Wikipedia * CC BY-SA 4.0).
(Wikipedia * 2026): Alavuden kirkko on paikkakunnan neljäs kirkko ja valmistui vuonna 1914. Rapatun tiilikirkon on suunnitellut Kauno S. Kallio.
Muodoltaan Alavuden kirkko on pitkäkirkko, jota kattaa korkea aumakatto. Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä. Kirkon nykyiset urut on hankittu vuonna 1970 ja peruskorjattu vuosina 2006–2007.
Merkittävin uudistus kirkkoon tehtiin vuonna 1992, kun kirkon takaosa muutettiin eteisaulaksi. Samalla rakennettiin lastenhoitohuone, morsiusparin huone sekä erillinen tila äänentoistoa ja televisiolähetyksiä varten.
Alavuden kirkko toimii kesäisin myös tiekirkkona.
Alavuden kirkko ja Alavuden ensimmäisen kirkon paikalla sijaitseva Muistojen kappeli on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Aiemmat kirkkorakennukset: Alavuden kirkon paikalla oli ensin saarnahuone, joka valmistui vuonna 1674. Kellotapuli valmistui vuonna 1734. Seuraava kirkko valmistui vuonna 1746, ja sen suunnitteli todennäköisesti vöyriläinen Henrik Katila. Sen korvasi vuonna 1825 kirkko, joka tehtiin pitkälti Vimpelin kirkon piirustusten pohjalta. Juho Kohlström suunnitteli samaan aikaan valmistuneen uuden kellotapulin. Tämä kolmas kirkko paloi vuonna 1912, mutta kellotapuli säilyi. Myös keskikäytävällä olleet kolme kynttiläkruunua saatiin pelastettua, ja ne ovat käytössä nykyisessä kirkossa. Vanhin kynttiläkruunu on peräisin vuodelta 1828.[
Alavuden Muistojen kappeli:

Alavuden Muistojen kappeli kuvattuna 16.7.2011 (S&J).
('evl.fi/alavus', 2011):
Alavuden ensimmäisen ja toisen kirkon paikalla sijaitsevat nykyisin sankarihaudat ja Muistojen kappeli. Nähtävyytenä se kuuluu Alavuden merkittävimpiin. Kaariportista sisään tultaessa on suoraan edessä korkea kivipaasi ja hiukan siitä oikealle katkaistu rautapatsas. Molemmat ovat Suomen sodan (1808-09) muistomerkkejä .
Kahden patsaan olemassaolo on selitetty siten, että vanhin, rautainen, määrättiin pian pystyttämisen jälkeen poistettavaksi. Matkalla sulattamoon se kuitenkin putosi Ruovedellä järveen ja jäi sinne pitkiksi ajoiksi. Sen tilalle pystytettiin toinen, ja aikanaan myös alkuperäinen tuotiin takaisin. Portista vasemmalla on v. 1918 sodan muistomerkki ja haudat.
Alueen takaosassa kohoaa lahjoitusten turvin rakennettu, v. 1955 valmistunut kappeli. Sen on suunnitellut arkkitehti Eino Schroderus. Kappelin seinällä olevissa marmorilaatoissa on tietoja Alavuden srk:n menneisyydestä ja kolmessa sodassa kaatuneitten sankarivainajien nimet. Takaseinän ikkunan lasimaalauksen on suunnitellut taiteilija Bruno Tuukkanen.

Vasemmalla: 'Muistojen kappeli' - Bruno Tuukkasen lasimaalaukset. Oikealla 'Muistojen kappelille' johtava kaariportti - molemmat kuvattu 16.7.2011 (S&J).
Töysä (Alavus):

Töysän kirkko kuvattuna 5.10.2014 (S&J).
('Töysän srk', 2011):
Kirkko saatiin puutteellisena käyttöön 1800. Kirkon torni rakennettiin vasta vuonna 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin Alavuden kirkkoa rakennuttamassa. Torni rakennettiin yli-intendentin toimiston piirustusten mukaisesti. Puinen kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Istumapaikkoja kirkossa on noin 700. Kellotapuli rakennettiin seuraavana vuonna kokonaan Yrjänä Lepistön suunnitelman mukaisesti. Rakentajana oli Erkki Leppänen Jyväskylästä.

Töysän kirkkotapuli ~ kuvattu 5.10.2014 (S&J).
Töysän kirkolla (16.7.2011):
1. 
Kaikki tämän kuvaruudun otokset Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat samalta päivämäärältä 16.7.2011 (S&J).
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
7. 
8. 
9. 
10.
11. 
12. 
13. 
14. 
15.
16. 
Töysän kirkolla (5.10.2014):
1. 
Kuvat #1-12 Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat päivämäärältä 5.10.2014 (S&J).
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
7. 
8. 
9. 
10. 
11. 
12. 
13. 
14. 
14. 
Teksti ristissä: Tässä lepää lasten opettaja Aaron Adler 1845-1895.
14. 
Teksti: Vilhelmiina 1850-1909 * Juho Inha 1850-1922.
15. 
Kuvat #1-15 Töysän kirkosta ja sitä ympäröivästä hautausmaa-alueesta ovat päivämäärältä 5.10.2014 (S&J).
|