(Wikipedia, 2026): Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kaupungin väkiluku on 9 002 (30. syyskuuta 2025). Alajärven kunta perustettiin vuonna 1868 ja se sai kaupunkinimityksen 1986. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009.
Alajärvi on tunnettu erityisesti Alvar Aallon kotipitäjänä. Aallon arkkitehtuuri näkyy Alajärvellä nuorisoseurantalossa sekä kunnankirjastossa. Aalto loi 1960-luvulla keskustasuunnitelman. Alajärvi on tunnettu myös Eero Nelimarkasta ja Nelimarkka-museosta. Alajärvi on tunnettu myös urheiluseura Alajärven Ankkureista.

Alajärven naapurikunnat ovat Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa. Alajärvi on Järviseudun ainoa kaupunki. Kaupungin suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Alajärvi, jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee.

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron ”valkoisen kauden” töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora. Carl Ludvig Engelin piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeehuvilan Kivikkoon ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt.

Kuntaliitokset: Lehtimäestä tuli oma pitäjänsä, kun se erosi Lappajärvestä. Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvun alussa asukkaita oli lähes 3 000. Tämän jälkeen väestö väheni 1980-luvulle asti, jolloin asukasluku vakiintui 2 500:n tienoille. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2009, ennen Alajärven kanssa tehtyä kuntaliitosta, pitäjässä oli 1 849 asukasta. Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 2009.
Kuntaliitosten jälkeen Alajärven kaupungin asukasmäärä nousi ja vuonna 2011 se oli 10 440. Alajärvi on Etelä-Pohjanmaan itäisen alueen vireä kaupan keskus. Keskustassa sijaitsee useiden erikoistavarakauppojen lisäksi muutama ravintola ja pikaruokapaikka. Kaupungissa on myös poliisilaitos, paloasema, terveyskeskus ja vuonna 2013 käyttöön otettu uimahalli. Alajärvellä on lukio, sekä toisen asteen ammattikoulutusta tarjoavat Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ylläpitämät Alajärven ja Kurejoen toimipisteet. Lehtimäellä toimii Lehtimäen Erityiskansanopisto.

Alajärven kylät: Alajärvellä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967): Alajärvi, Kurejoki, Menkijärvi ja Möksy. Ulkosarkoja Alajärvellä ovat lisäksi Savonkylä, Tarvolankylä, Päällysaho ja Vimpeli.
Alajärveen liitetyssä Lehtimäessä on neljä henkikirjakylää (tieto vuodelta 1971): Kukko, Laasala, Lehtimäki ja Lipo (Livonkylä).
Kuntaliitosta edeltäneen Alajärven kulmakuntia ovat: Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki ja Ylikylä.
Alajärveen liitetyn Lehtimäen kulmakuntia puolestaan ovat Jaakkola, Keskikylä, Latojoki, Lehtimäen kirkonkylä, Länsikylä, Peräkylä, Rannankylä, Rantakangas ja Saarimaa.

Alajärvellä on seuraavia teollisuusyrityksiä: Finnlamelli Oy, Keitele Timberin saha, Mäkelä Alu Oy (valmistaa alumiiniprofiileita ja pintakäsittelee niitä) ja Rautaruukki Oyj (tehdas valmistaa julkisivupaneeleja).

Alajärven alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Alajärvellä puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut leimallisimmat savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaikutteita Järviseudun murteeseen.

Nähtävyydet: Alajärvellä sijaitsevia nähtävyyksiä ovat muun muassa Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä, Eero Nelimarkan teoksia esittelevä Nelimarkka-museo sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee ja julkiset taideteokset. Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäki on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Alueella sijaitsi Pohjanmaan alueen varhaisin asutus.

Alajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla juustokaste, sianlihasta ja juustosta pannussa paistettu ruoka, jota syödään usein voileivän kanssa.

Tunnettuja asukkaita: Alvar Aalto, arkkitehti * Kirsti Doukas, kultaseppä, korumuotoilija * Jukka Haavisto, jazzmuusikko * Pekka jA Reijo Höykinpuro, kestävyysjuoksijat * Reijo Höykinpuro, kestävyysjuoksija Eino Kaila, filosofi, psykologi * Viljo Kohonen, professori * Inkeri Luoma-aho, näyttelijä * Ari Mannio, keihäänheittäjä * Marko Maunuksela, Tangokuningas 2010 * Eero Nelimarkka, kuvataiteilija, taiteilijaprofessori * Toivo Nygård, FT, professori, historiantutkija * Merja Rantamäki, iskelmälaulaja * Verner Thomé, taidemaalari * Raimo Vistbacka, kansanedustaja, valtiopäiväneuvos * Reijo Vähälä, korkeushyppääjä.