|
D) Muita nykyisen Akaan kaupungin alueella sijaitsevia rautatiepaikkoja:
Sotkia :

Mika Vähä-Lassila kuvasi Sotkian yksityiskäyttöön siirtyneen asemarakennuksen v. 2003. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.
Sotkia sijaitsee n. viisi kilometriä Toijalasta Turun suuntaan. Liikennepaikka avattiin 1906. Alkuperäinen laiturirakennus tuhoutui tulipalossa ja vuonna 1938 rakennettiin uusi tilalle. Sotkia muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1967, tavaraliikenne lopetettiin 1972 ja henkilöliikenne 1983. Asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä (Radan varrella-kirja, 2009).
Kylmäkoski (liittyi Akaan kaupunkiin 1.1.2011):

Kylmäkosken asema kuvattuna 1930 tai 1931. Reino Kalliomäen kokoelmista - kuvaaja ei tiedossa. Käyttölupa "2015-11-B", kiitos.
Kylmäkosken rautatieasema (lyh. Kyl) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Turku–Toijala-radalla entisen Kylmäkosken kunnan, nykyisen Akaan kaupungin alueella.
Kylmäkosken asema avattiin vuoden 1910 tienoilla syrjäiselle paikalle pitäjän takamaille seitsemän kilometrin päähän kirkolta. Ainoa tieyhteys asemalle oli kirkonkylästä tullut paikallistie. Vuonna 1915 perustettiin ensimmäiset teollisuuslaitokset, jonka jälkeen asemanseutu alkoi kehittyä. Vielä 1960-luvulla asemanseutu oli kunnan suurin taajama, mutta 1970-luvulla asukasluku laski kuudestasadasta kahteensataan ja teollisuuskin siirtyi kirkonkylään, jonka kautta kulki uusi valtatie 9. Kylmäkosken asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1969, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1985. Ratapiha purettiin 1980-luvun alussa ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1986. Asemarakennus on yksityisomistuksessa (Radan varrella-kirja, 2009).

Kylmäkosken asema kuvattuna n. 1920. Antti Roivaisen kokoelmat - julkaistu Radan varrella-kirjassa (2009).
Kylmäkoski on Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Kylmäkosken naapurikunnat olivat Akaa, Hämeenlinna, Urjala ja Vesilahti.
Kylmäkosken kunta perustettiin vuonna 1895 erottamalla se Akaasta. Maaliskuussa 2010 Kylmäkoski päätti liittyä Akaan kaupunkiin vuoden 2011 alusta.
Kylmäkosken halki virtaa Urjalan puolelta tuleva ja Akaan puolella Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Ainoa merkittävä järvi on Jalanti. Kylmäkosken kautta kulkevat Tampereen ja Turun välinen rautatie ja valtatie 9.
Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema tiilirakenteinen Kylmäkosken kirkko on rakennettu vuonna 1900. Seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan. Alkujaan rukoushuonekunta, josta kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi 1897. Nykyisin Akaan kappeliseurakunta. Kylmäkosken vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander, ja se on vahvistettu vuonna 1965.
Kartanoita Arola, Haavisto (Jokihaaviston Tila Oy), Uusi ja Vanha hautaa. Haaviston kartanosta muodostettiin Talvisodan jälkeen pika-asutuslain nojalla 17 asutustilaa Muolaan Keskikylästä, Viholasta ja Lavolasta siirtyneille kotitalouksille. Suurimpia yrityksiä ja työllistäjiä ovat Kumera, Tuomo Halonen Oy, Tokmanni ja Kylmäkosken vankila.
Maarekisterikylät: Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri (Kurisniemi), Tiura ja Vuoltee.
Kylät: Kirkonkylä,
Asemakylä,
Mellola,
Taipale,
Savikoski,
Tipuri,
Sontula,
Sotkia ja
Kurisjärvi (Wikipedia, 2017).

Kylmäkosken asema Antti Roivaisen kuvaamana 1985 - julkaistu Radan varrella-kirjassa (2009).
.
|