A) Toijala ~ Akaan kaupungin keskustaajamaksi vuodesta 2007: Toijalan asemaa Matti Tyryn kuvaamana vuonna 1956. Asema purettiin v. 1964. Toijalan asema ikivanhassa kuvapostikortissa - tarkemmat tiedot puuttuvat. Aseman vieressä laiturialueella kaksi kioskia vielä rinnakkain. Toijalan asema- ja ratapihaa kuvapostikortissa vuonna 1940 - kuvaaja varmaankin Mauno Oksala. (RI, 10.3.2011): Kuvan aikoihin Toijalasta on ollut henkilöliikennettä peräti viiteen suuntaan - Helsingin, Tampereen, Turun, Valkeakosken ja kesäisin vielä Toijalan sataman suuntaan. Puinen lyhyt laituri lienee Valkeakosken motteja varten, sillä siitä on ollut helppo vaihtaa niin Helsingin kuin Tampereen suuntaan kun taas Turun suunta on vaatinut enemmän vaivannäköä kuljettaessa puisen ylikulkusillan kautta. (TM, 10.3.2011): Tässä kuvassa riittää katselemista ja "tulkkaamista" pitemmäksikin aikaa. Joku Suomi-valtakunnan keskeisistä päiväpikajunista pysähtynyt ennen puoltapäivää hetkeksi Toijalaan; olisiko P67 Ouluun. Juna on pitkä, ei sovi edes laituriin. Viimeisen vaunun kyljessä on jotain lisämerkintöjä. Jokohan tässä on maantiesilta ratapihan yli, josta kuva on otettu. Tuo kävelysilta asema-alueen ja kauppalan välillä lounaispuolen raiteiden yli - mielenkiintoista. Taitaa siellä olla etelään tai Turkuun lähtevän junan edessä laituripolkukin. Nuo kaksi raidetta vasemmalla olivat tietenkin Turun suunnan, mutta oliko myös muun etelään menevän henkilöliikenteen käytössä. Nehän yhtyvät vaihteessa yhdeksi raiteeksi ennen kuin Turku erkanee jyrkästi pienellä säteellä. Mauno Oksalan kuvaama kuvapostikortti Toijalan asemalta - ajankohta tuntematon (Reino Kalliomäen kokoelmat - kiitos, 2015-11-B). Mauno Oksalan kuvaama kuvapostikortti Toijalan asemalta - ajankohta tuntematon (Reino Kalliomäen kokoelmat - kiitos, 2015-11-B). Reino Kalliomäki kuvasi Toijalan aseman ratapihalla 17.4.1971 (käyttölupa 2015-11-B). Sillalla Paunun linja-auto - höyryveturina Vr2 #963. Toijalan aseman vetirutallit ja vesitorni Tapio Juomukkaharjun kuvaamana joskus 80-luvulla (kiitos - käyttölupa 2016-1-A). Toijalan uusi asema kuvattuna 20.2.2008 (nimimerkki Junafani - p.d.). (Wikipedia, 2011): Toijala on Etelä-Pirkanmaalla sijaitseva Suomen entinen kaupunki, joka nykyään on Akaan kaupungin keskustaajama. Se yhdistettiin vuonna 2007 Viialan kunnan kanssa Akaan kaupungiksi. Ennen kuntaliitosta Toijalan kaupungin väkiluku oli 8 356 (31.12.2005) ja pinta-ala 58,6 km², josta 7,72 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 164,2 asukasta/km². Toijalan naapurikunnat olivat Kalvola, Kylmäkoski, Valkeakoski ja Viiala. Toijalassa yhtyvät Helsingin ja Tampereen sekä Turun ja Tampereen väliset rautatiet. Lisäksi Toijalassa on maailman suurin mämmitehdas ja kaupungissa järjestettiin vuoden 2005 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut. Valtatie 3:ta uudistettaessa uuden moottoritien linjaukseksi valittiin Toijala. Alueelle onkin moottoritien rakennuksen jälkeen syntynyt muun muassa ostoskeskus- (ns. Veturi) ja huoltoasemakompleksi, ja Toijalan kaupunkia markkinoitiin Pirkanmaalla halpana, mutta hyvien liikenneyhteyksien päässä olevana asumiskuntana. Toijalan kunnallisveroprosentti oli 19,25 (2004) ja kunnanjohtajana toimi sosiaalidemokraattien Pauli Ihamäki. Akaan kaupunginjohtajaksi valittiin Aki Viitasaari. Toijalan asemalaitureilla 3.7.2010 (S&J). Jorma Toivonen kuvasi Toijalan asemalla 18.10.2015 (kiitos - käyttäjälupa 2015-12-G): Jumbo on työnsä ansiokkaasti tehnyt. Vaunuston on siirtänyt Valkeakosken keikalta seisontaraiteelle. HMVY:n Dv16 odottaa malttamattoma talliraiteella siirtymistään tutun vaunuston eteen ja matkaa kohti Haapamäkeä. Toijalan ilmakuva vuodelta 1956 (Karhumäki). .

B) Toijalan satama: Toijalan sataman asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (maaliskuu 2004). Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Rata Toijalan satamaan saatiin valmiiksi tammikuussa 1927, jolloin rakennettiin myös pysäkkirakennus tavarasuojineen ja virkamiesasuntoineen. Satamaradalla oli henkilöliikennettäkin vuoteen 1941 saakka. Liikennepaikka lakkautettiin 1971 ja ratayhteys satamaan purettiin moottoritien alta 1998. Satamaradan alkuosa on kuitenkin edelleen käytössä teräsvaraston tavaraliikenteelle (Radan varrella-kirja, 2009). Eljas Pölhön kokoelmista: "15.05.1941 - Melkein viimeinen vakinainen henkilöjunien aikataulu Toijalan ja Toijalan sataman välillä. Tämä aikataulu oli voimassa 1.6.1941-31.8.1941. Kesällä 1947 oli vielä kokeiluluonteista henkilöliikennettä." Käyttölupa "2014-1-A", kiitos. (Kari Suominen, 2014): "Mielenkiintoinen aikataulu. Eljaksen arkistojen ansiosta sataman liikenteestä 1940-luvulla tuli lisätietoa, joka ainakin itselleni on uutta. Toijala-Valkeakoski henkilöliikenne käynnistyi syksyllä 1938 ja liikennettä hoidettiin moottorivaunuilla. Olisiko samoilla vaunuilla hoidettu satamankin liikennettä. Moottorivaunut toimivat kalustona ainakin kesän 1947 kokeilussa." Jukka Voudinmäki kuvasi 12.5.2007 Toijalan entisen satamaradan alkua, joka nykyään palvelee paikallista teollisuuslaitosta. Satamaradan jäljiltä on km-merkki 149. Käyttölupa "2015-12-L", kiitos. .

C) Viiala: Juha Kutvonen kuvasi Viialan asemalla 6.4.1998: "Sr2 3209 P 51:n vetäjänä ohittaa sittemmin puretun (1999) aseman." Käyttölupa "2015-12-H", kiitos. Viialan rautatieasema on seisake Suomen rataverkolla Viialan taajamassa Akaassa rataosalla Riihimäki–Tampere. Liikennepaikalla on matkustajien suojaksi tarkoitetut katokset molemmilla laitureilla. Laitureilla on myös liikenneinformaationäytöt. Liikennepaikalla oli myös kaksi raidetta käsittävä sähköistämätön ratapiha, josta oli raideyhteys toimintansa jo lopettaneelle Viialan vaneritehtaalle. Nykyisin tehtaan yhteys päärataan on katkaistu. Liikennepaikka on pääasiassa taajamajunaliikenteen käytössä. Liikennepaikalla pysähtyy seitsemän päivittäistä junavuoroa sekä Helsingin että Tampereen suuntiin. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 2. Hämeenlinnan ja Tampereen välistä rautatietä rakennettaessa Viialasta kaavailtiin alun perin Turun radan risteysasemaa, koska Viialan sijainti oli Vanajaveden läheisyyden ansiosta hyvä. Suunnitelmien muututtua risteysasema sijoitettiin kuitenkin Toijalaan ja Viialasta tuli IV luokan rautatieasema Parolan, Kuurilan ja Lempäälän tavoin. Asemarakennus valmistui lähelle Viialan kartanoa IV luokan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1876 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Lipunmyynti Viialan asemalla päättyi vuonna 1998 ja samana vuonna sinne rakennettiin uudet matkustajalaiturit aiempaa pohjoisemmaksi. Asemarakennus ja tavarasuoja purettiin alueen muutostöiden vuoksi vuonna 1999. Tavaraliikenne lopetettiin ja pistoraide lakkautetulle vaneritehtaalle katkaistiin vuonna 2004. Lempäälästä Toijalaan tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavan kolmannen raiteen pitäisi lisätä lähijunaliikennettä Etelä-Pirkanmaan alueella (Wikipedia, 2016). . Otto Karikoski kuvasi Viialan asemalaitureilla 10.7.2012 (lisenssi, OK - Wikipedia Creative Commons). .

D) Muita nykyisen Akaan kaupungin alueella sijaitsevia rautatiepaikkoja: Sotkia : Mika Vähä-Lassila kuvasi Sotkian yksityiskäyttöön siirtyneen asemarakennuksen v. 2003. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos. Sotkia sijaitsee n. viisi kilometriä Toijalasta Turun suuntaan. Liikennepaikka avattiin 1906. Alkuperäinen laiturirakennus tuhoutui tulipalossa ja vuonna 1938 rakennettiin uusi tilalle. Sotkia muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1967, tavaraliikenne lopetettiin 1972 ja henkilöliikenne 1983. Asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä (Radan varrella-kirja, 2009). Kylmäkoski (liittyi Akaan kaupunkiin 1.1.2011): Kylmäkosken asema kuvattuna 1930 tai 1931. Reino Kalliomäen kokoelmista - kuvaaja ei tiedossa. Käyttölupa "2015-11-B", kiitos. Kylmäkosken rautatieasema (lyh. Kyl) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Turku–Toijala-radalla entisen Kylmäkosken kunnan, nykyisen Akaan kaupungin alueella. Kylmäkosken asema avattiin vuoden 1910 tienoilla syrjäiselle paikalle pitäjän takamaille seitsemän kilometrin päähän kirkolta. Ainoa tieyhteys asemalle oli kirkonkylästä tullut paikallistie. Vuonna 1915 perustettiin ensimmäiset teollisuuslaitokset, jonka jälkeen asemanseutu alkoi kehittyä. Vielä 1960-luvulla asemanseutu oli kunnan suurin taajama, mutta 1970-luvulla asukasluku laski kuudestasadasta kahteensataan ja teollisuuskin siirtyi kirkonkylään, jonka kautta kulki uusi valtatie 9. Kylmäkosken asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1969, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1985. Ratapiha purettiin 1980-luvun alussa ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1986. Asemarakennus on yksityisomistuksessa (Radan varrella-kirja, 2009). Kylmäkosken asema kuvattuna n. 1920. Antti Roivaisen kokoelmat - julkaistu Radan varrella-kirjassa (2009). Kylmäkoski on Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Kylmäkosken naapurikunnat olivat Akaa, Hämeenlinna, Urjala ja Vesilahti. Kylmäkosken kunta perustettiin vuonna 1895 erottamalla se Akaasta. Maaliskuussa 2010 Kylmäkoski päätti liittyä Akaan kaupunkiin vuoden 2011 alusta. Kylmäkosken halki virtaa Urjalan puolelta tuleva ja Akaan puolella Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Ainoa merkittävä järvi on Jalanti. Kylmäkosken kautta kulkevat Tampereen ja Turun välinen rautatie ja valtatie 9. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema tiilirakenteinen Kylmäkosken kirkko on rakennettu vuonna 1900. Seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan. Alkujaan rukoushuonekunta, josta kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi 1897. Nykyisin Akaan kappeliseurakunta. Kylmäkosken vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander, ja se on vahvistettu vuonna 1965. Kartanoita Arola, Haavisto (Jokihaaviston Tila Oy), Uusi ja Vanha hautaa. Haaviston kartanosta muodostettiin Talvisodan jälkeen pika-asutuslain nojalla 17 asutustilaa Muolaan Keskikylästä, Viholasta ja Lavolasta siirtyneille kotitalouksille. Suurimpia yrityksiä ja työllistäjiä ovat Kumera, Tuomo Halonen Oy, Tokmanni ja Kylmäkosken vankila. Maarekisterikylät: Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri (Kurisniemi), Tiura ja Vuoltee. Kylät: Kirkonkylä, Asemakylä, Mellola, Taipale, Savikoski, Tipuri, Sontula, Sotkia ja Kurisjärvi (Wikipedia, 2017). Kylmäkosken asema Antti Roivaisen kuvaamana 1985 - julkaistu Radan varrella-kirjassa (2009). .