(Wikipedia * 2016): Ahvenanmaa(ruots. Åland) on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto. Maakunta on ruotsinkielinen; väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja noin 5 prosenttia suomea. Muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Ahvenanmaa on sekä väkiluvultaan (30 900 henkeä 30. syyskuuta 2025) että maapinta-alaltaan Suomen pienin maakunta mutta on kuitenkin väestötiheydeltään maakuntien mediaanissa.
Maakunta sai eduskunnan päätöksellä laajan itsehallinnon jo vuonna 1920, ja Kansainliitto päätti 1921 alueen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaalla on 16 kuntaa, mutta sen ainoa kaupunki on maakunnan hallintokeskus Maarianhamina. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Ahvenanmaa saa myös poikkeuksellisen suuria tulonsiirtoja muualta Suomesta: valtion nettomenot yhtä ahvenanmaalaista kohden ovat noin 4 500 euroa vuodessa. Ahvenanmaan elintaso onkin Suomen korkein.

Ahvenanmaan muutamista tuhansista saarista vain 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omat rauhoitusmääräykset.
Nimen etymologia: Ruotsin sana å tarkoittaa yksinään pientä jokea, mutta Ahvenanmaan ruotsinkielisen nimen Åland alkuosan arvellaan olevan muuta alkuperää, sillä Ahvenanmaalla ei juuri ole jokia. Lars Huldénin esittämän teorian mukaan Åland-nimen alkuosa on muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ”ahva”, joka on sama sana kuin latinan aqua (vesi). Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana ahvena (’ahven’), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä maakunnan nimen alkuosa å.

Maantiede: Ahvenanmaa sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on Turun saaristo Varsinais-Suomessa, jonka suuntaan rajana on Kihti. Maakunnan pääsaaren Manner-Ahvenanmaan keskellä on Lumparnin merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä Teili-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Suomen ja Ahvenanmaan välillä on kuitenkin saaristo, Ruotsiin päin avomeri. Ahvenanmaahan kuuluvalla Märketin luodolla on Suomen läntisin kiinteän maan kohta.

Ahvenanmaalla on omat ympäristösäännöksensä, joihin sisältyy erityisiä rauhoitusmääräyksiä. Riistalajeja lukuun ottamatta nisäkkäät (esimerkiksi saukko ja itämerennorppa) ja linnut ovat rauhoitettuja. Lisäksi maakunnan hallituksen päätöksellä on rauhoitettu neljä matelijaa, viisi sammakkoeläintä, yksi nilviäinen (ahmattikotilo), 15 perhoslajia, yksi kovakuoriainen (isolampisukeltaja) ja kaksi korentoa. Lajien suojelusta vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Noin 50 kasvia on rauhoitettu, niiden joukossa ovat useimmat kämmekkälajit. Ahvenanmaalla on kaikkiaan 44 luonnonsuojelualuetta ja noin 30 luontopolkua. Hirviä kaadetaan nykyisin vuosittain 150–200 ja metsäkauriita 2 000–3 000.[30][31] Harmaahylkeitä on metsästetty vuosittain noin sata. Kangaskäärmettä tavataan Ahvenanmaalla, muttei Manner-Suomessa.

Ahvenanmaalla ei ole tehty kuntaliitoksia. Vuonna 1961 toteutettiin osakuntaliitos, kun Jomalasta liitettiin Maarianhaminaan alue, jossa oli 2 039 asukasta. Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti, että Sottunga liitettäisiin naapurikuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin mennessä, mutta päätös jäi toteuttamatta.

Käytännössä itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vain Suomen eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävällä päätöksellä, jonka eduskunta on hyväksynyt perustuslain säätämisjärjestyksessä ja maakuntapäivät vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Ahvenanmaan itsehallinnon uudistusta on valmisteltu vuodesta 2013 alkaen. Työn odotettiin alun perin valmistuvan kesällä 2017, mutta lakiluonnos lähti lausuntokierrokselle vasta vuoden 2021 lopussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta.
Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla Ahvenanmaa on ruotsinkielinen maakunta, jossa valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Sekä Suomen perustuslain että Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla suomenkielisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan Ahvenanmaan viranomaisessa suomen kieltä niin kuin ruotsinkielisellä on oikeus käyttää omaa kieltään Manner-Suomen alueella.

Ahvenanmaalla toimivat eri puolueet kuin Manner-Suomessa, ja näistä osalla on suora vastine maakunnassa. Ne toimivat eduskuntavaaleissa, maakuntapäivien vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ahvenanmaalaiset äänestävät samoja ehdokkaita kuin mannersuomalaisetkin.[49] Ahvenanmaalla toimivia puolueita ovat:
Ahvenanmaan keskusta (Ålands Center) * Liberaalit (Liberalerna på Åland) * Maltilliset (Moderaterna på Åland) * Sitoutumaton kokoomus (Obunden Samling) * Sosiaalidemokraatit (Ålands Socialdemokraterna) * Kestävä aloite (Hållbart Initiativ) * Ahvenanmaan tulevaisuus (Ålands Framtid) * Åländsk Demokrati.

Euroopan unioni ja Ahvenanmaan maakunta: Suomen liittyessä Euroopan unioniin sovittiin erikseen Ahvenanmaan itsehallinnon ja EU-jäsenyyden yhteensovittamisesta, minkä lisäksi ahvenanmaalaiset saivat itse päättää omasta jäsenyydestään. Vaihtoehtona oli myös Ahvenanmaan jääminen unionin ulkopuolelle Tanskalle kuuluvien Grönlannin ja Färsaarten tavoin. Suomen liittymissopimukseen liitettiin niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja, johon ahvenanmaalaiset saivat menestyksekkäästi lähes kaikki erityisvaatimuksensa, joskaan eivät toivomaansa omaa edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ahvenanmaa oli mukana Suomen EU-kansanäänestyksessä 16. lokakuuta 1994, mutta piti myös oman erillisen kansanäänestyksensä 20. marraskuuta. Valtakunnallisessa äänestyksessä EU-jäsenyyttä kannatti vain 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, mutta omassa äänestyksessä kuukautta myöhemmin peräti 73,6 prosenttia. Maakuntapäivät hyväksyi EU-jäsenyyden 2. joulukuuta äänin 26–4.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana. Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Puolan, Saksan, Ranskan, Italian ja Britannian kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.

Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.

Ne ahvenanmaalaiset, joilla on kotiseutuoikeus, ovat nykyisin käytännössä vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Asepalveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan velvoittaa palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviilihallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat vapautettuja asevelvollisuudesta. Vapautus ei koske niitä, jotka 12 vuotta täytettyään ovat muuttaneet maakuntaan. Jotkut ahvenanmaalaiset kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa. Toisen maailmansodan aikana työikäiset ahvenanmaalaiset olivat työvelvollisina merimiehinä korvauksena siitä, etteivät joutuneet sotaan.

Kotiseutuoikeus Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva Ahvenanmaan tulevaisuus -puolue. Itsenäisyydellä pyritään turvaamaan maakunnan ruotsinkielinen kulttuuri. Itsenäisyyden kannatus on kymmenen prosentin luokkaa. Ahvenanmaan tulevaisuus on myös pyrkinyt tuomaan esille muiden vastaavien alueiden, kuten Färsaarten, itsenäistymispyrkimyksiä esimerkkeinä Ahvenanmaalle.

Professori Göran Djupsundin mukaan yleinen harhaluulo Manner-Suomessa suomalaisten keskuudessa on, että ahvenanmaalaisilla olisi haluja kuulua Ruotsiin. Tammikuussa 2020 julkaistun kyselyn tulos paljasti kuitenkin, että 78 prosenttia ahvenanmaalaisista haluaa säilyttää maakunnan autonomisena osana Suomea. Saman kyselyn mukaan 9 prosenttia väestöstä kannattaisi Ahvenanmaan itsenäistymistä ja vain 4 prosenttia kannattaisi Ahvenanmaan liittymistä Ruotsiin.

Ahvenanmaalla tuotetaan yli puolet Suomen omenasadosta.

Maarianhaminan lentoasema on Ahvenanmaan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Se sijaitsee Jomalan kunnassa kolme kilometriä Maarianhaminan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2015 lentoaseman kautta kulki noin 42 000 matkustajaa kotimaan lennoilla ja 17 000 matkustajaa kansainvälisessä liikenteessä.[116] Ahvenanmaalla on myös Kumlingen lentokenttä.
Maarianhaminan matkustajalaivaterminaali sijaitsee kaupungin länsisatamassa, noin kilometrin päässä keskustasta. Yöllä suuret Ruotsin ja Suomen väliä kulkevat matkustajalautat pysähtyvät Maarianhaminan sijasta Långnäsin satamassa, noin 30 kilometriä Maarianhaminasta itään. Kolmas matkustajaterminaali on Berghamnin satama Eckerössä.
Ahvenanmaalla sijaitsevia majakoita ovat Bogskär Flötjan, Gustaf Dalén, Kökarsören , Lågskär , Marhällan , Märket ja Sälskär . Nyhamnin majakka ei ole enää toiminnassa.

Maarianhaminassa on ilmainen paikallisbussiliikenne. Sieltä lähtee myös viisi eri linja-autoreittiä Ahvenanmaan pääsaaren eri osiin.

Ålandstrafikenin saaristolautoilla ihmiset ja polkupyörät kulkevat maksutta, mutta moottoriajoneuvojen kuljetus on maksullista. Kesällä liikkuu myös erityisiä polkupyörälauttoja. Pohjoinen saaristoreitti johtaa Kumlingesta Brändön ja Kumlingen saaristokuntien kautta Vårdön Hummelvikiin satamaan. Eteläinen saaristolauttareitti kulkee Galtbyn satamasta Korppoosta Kökarin, Sottungan ja Föglön Överön sataman kautta Manner-Ahvenanmaalle Långnäsin satamaan Lumparlandissa.

Lemströmin kanava yhdistää toisiinsa Lumparnin ja Maarianhaminan itäpuolella sijaitsevan Slemmernin.

Juhannus on Ahvenanmaalla tärkeä juhla. Lähes jokaiseen kylään pystytetään juhannussalko. Kullakin kylällä on oma perinteinen salkomallinsa.
Ahvenanmaan perinteisen ruokakulttuurin pohjana on kala, etenkin silakka. Silakkaa kalastettiin syksyisin ja suolattiin talven varalle. Ahvenanmaan maakuntaleipä mustaleipä sopii hyvin suolakalojen seuraan. Saaristossa kasvatetaan myös lampaita. Ahvenanmaan pannukakku sisältää puuroa ja kardemummaa.

Maakunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa kulttuuritalo Alandica, Ahvenanmaan museo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja museolaiva Pommern Maarianhaminassa, Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseo ja Eckerön posti- ja tullitalo Eckerössä, Bomarsundin linnoituksen rauniot, Kastelholman linna ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo.

Jomalan kirkko on Suomen vanhin kivinen pitäjänkirkko ja vanhin muurattu kivirakennus.[147][148] Myös Eckerön, Finströmin, Föglön, Getan, Hammarlandin, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Saltvikin, Sundin ja Vårdön kirkot ovat keskiaikaisia kivikirkkoja. Lisäksi Lemlandissa on Lemböten kappeli, joka on keskiaikaisen kivikirkon raunio. Brändön, Lumparlandin ja Sottungan kirkot on rakennettu puusta. Maarianhaminassa sijaitsevat Pyhän Yrjön kirkko ja 1969 rakennettu Pyhän Martin kirkko.

Ahvenanmaan palloilupääsarjojen urheiluseuroja ovat jalkapallon Veikkausliigassa pelaava IFK Mariehamn ja naisten jalkapallon liigajoukkue Åland United sekä IF Åland. Saarimaakunnan tunnetuin urheilija on kestävyysjuoksija ja Euroopan-mestari Janne Holmén. Ahvenanmaalaisista jalkapalloilijoista Suomen maajoukkueessa ovat pelanneet Mikael Granskog, Anders Eriksson, Daniel Sjölund ja Annica Sjölund.

Urheiluareenat ovat keskittyneet Maarianhaminaan. Jalkapalloa pelataan Wiklöf Holding Arenalla. Suurin sisähalli on Eckerö-halli ja pääsaarella on jäähalli Islandia. Jomalassa sijaitsee Maarianhaminan ravirata, jossa pelattavien totopelien järjestäjä on Ruotsin totopeliyhtiö ATG.