Ähtärin kaupungin keskustan näkymiä: 1. A) Ähtärin Taidekuva (Kuvapalvelu) ~ 16.7.2011 ('S&J'). Kaikki tämän kuvaruudun otokset Ähtärin keskustasta ovat samalta päivämäärältä 16.7.2011 ('S&J'). 2. Tilitoimisto ja 'Ähtärin Taidekuva'. 3. 4. 'Kukka- ja Hautauspalvelu * Sisustus- ja lahjapuoti - Paula-Stiina' ja 'Parturi-Kampaamo HiusTeam * Hietakangas' 5. 6. Kirjakauppa ja 'Hautaustoimisto * Kukka * Lahja * Pielikki'. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

'1939-45 ~ Kotirintama kesti'-muistomerkki: B) Lähellä Ähtärin rautatieasemaa sijaitsee tämä '1939-45 ~ Kotirintama kesti'-muistomerkki, kuvannut Jarmo Pyytövaara (1.10.2010).

Ähtärin rautatieasema: C) Ähtärin rautatieasema kuvattuna 16.7.2011 ('S&J'). Tältä nykyiseltä Ähtärin varsinaiselta asemalta noin puoli kilometriä Seinäjoen suuntaan perustettiin v. 1886 Ahlbergin vaihde, joka palveli matkustaja- ja tavaraliikennettä. Se korvattiin tällä asemalla v. 1896, joka tuolloin kuitenkin tunnettiin nimellä 'Ostolan pysäkki'. Asema sijaitsee pari kilometriä Ähtärin nykyisestä keskustasta lounaaseen. Pysäkkirakennus rakennettiin Pohjanmaan radan pysäkin piirustusten mukaan v.1896. Pysäkki alennettiin kuitenkin laituriksi jo seuraavana vuonna. Laiturista tuli V luokan asema v. 1902. Bruno Granholm suunnitteli aseman laajennuksen (1905) - ulkoasu muokattiin samalla uudeksi Granholmin 'ihanteiden' mukaisesti. Ostolan asemanseutu kehittyi 1940-luvulla niin vilkkaaksi, että kuntakeskus oli kirkolta siirtynyt aseman ympärille. Asemaa vastapäätä toimi saha pistoraiteineen 1980-luvulle saakka. Kuormausraide purettiin 1990-luvulla, kun puutavaran kuormaus siirrettiin Ähtärin asemalta Inhan asemalle. Junasuoritus Ähtärin asemalla lopetettiin v. 1999 kauko-ohjauksen myötä. Lipunmyynti lopetettiin v. 2000. Asemarakennus, tavarasuoja ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille v. 2007 (tiedot: 'Radan varrella'-kirja, 2009): K.Pyrhönen kuvasi Ähtärin aseman vuonna 1990 (kirjan 'Radan varrella'-kuvitusta). Ähtärin rautatieasemaa kuvattuna viidesti 16.7.2011 ('S&J').

Ähtärin Eläinpuisto-Zoon rautatieseisake: D) Tämä kuva Ähtärin Eläinpuisto-Zoon rautatieseisakkeelta on otettu 16.7.2011 ('S&J'). (Wikipedia, 2011) Eläinpuisto-Zoo (lyh. Epz) on rautatieliikennepaikka Ähtärissä rataosuudella Haapamäki–Seinäjoki. Virallisesti liikennepaikka on seisake. Liikennepaikalla ei ole asemarakennusta vaan pelkkä katos ja puinen asemalaituri. Asemalla pysähtyy päivittäin kuusi taajamajunaa. Kävelymatkan etäisyydellä on Ähtärin matkailualue, jossa sijaitsevat muun muassa Ähtärin eläinpuisto, leirintäalue, Hotelli Mesikämmen, Ähtäri-halli ja Eero Hiirosen Ylävedet-veistos. Ähtärin Eläinpuisto-Zoon seisake kuvattuna 16.7.2011 ('S&J'). Edellisen kerran kyseisellä seisakkeella tuli käytyä 90-luvun alkupuolella, kun perheen pikkuväki oli siinä iässä, että junamatka eläinpuistoon oli 'ajankohtainen'. Muistan, että tuolloisen käyntimme aikaan seisakkeelta varsinaiseen eläinpuistoon vienyt kapearaiteinen 'turistijuna' oli juuri lopettanut toimintansa - kiskot ja jokunen vaunu vielä pusikoituneella radalla olivat vielä olleet muistuttamassa paikallisesta junailuhistoriasta. Kapearaiteisen ratapihaa Ähtärin eläinpuistossa kuvattuna v.2008 ('Huvipuisto.Net'). ('Huvipuisto.Net', 2008): Hylätty pienoisrautatie: Pienoisrautatie kuljetti aikanaan matkustajia Seikkailumaan ja eläinpuiston vieressä. Mittaa radalla on ollut vajaat kaksi kilometriä, ja sen varrelta löytyy vielä tänäänkin kaksi asemalaituria ratapihoineen. Jostain syystä rata on kuitenkin hylätty, joten se on itsessään muuttunut mielenkiintoiseksi käyntikohteeksi, joka ei maksa penniäkään. Ratapiha löytyy läheltä eläinpuiston sisäänkäyntiä, josta kiskoja voi lähteä seuraamaan. Sammaloituva rata kulkee ajoittain tiheän metsän keskellä, ja on jopa katkaistu hetkeksi Seikkailumaan parkkipaikan kohdalla. Aivan Ähtärin Eläinpuisto-Zoon seisakkeen läheisyydessä sijaitsi vielä 90-luvun puolella 'Lännenkylä Bonanza', jonka tarina lienee loppunut kokonaan viimeistään helmikuussa 2003. Kuvattu 16.7.2011 ('S&J'), jolloin nimeksi olisi sopinut jo paremmin 'Ghost Town'. Varsinaisen eläinpuiston 'kylkiäisenä' oli toiminut mennä vuosina erilaisia 'puuhamaita' kuten 'Mini-Suomi' ja 'Santerin Seikkailumaa'. Nykyisin nekin lienevät 'toiminnassa' vain niiden aikaisten ikäluokkien pikkupuuhastelijoiden muistoissa. Lännenkylää kuvattuna joskus toiminta-aikoina ('Huvipuisto.Net').

Myllymäki (rautatieasema ja 'asemakylä') ~ Ähtärin virein kylä aikoinaan: E) Tämä kuva Myllymäen rautatieasemasta on otettu 16.7.2011 ('S&J'). (Wikipedia, 2011): Rautatie kiinnosti ihmisiä kaikkialla, niin myös Ähtärissä. 1872 näytti siltä, että poikittaisrata tulee Ähtäriin, mutta pitkittäisradat tultaisiin vetämään Ilmajoelle, jonne tulisi risteysasema. Liikenneyhteyksien tärkeys ymmärrettiin jo tuolloin: asian vauhdittamiseksi talolliset luovuttivat ilmaiseksi maata rautatien rakentamiseen kuntakokouksen päätöksellä. Haapamäki–Seinäjoki-radan linjaukset tehtiin vuosina 1877 – 1878 ja työt aloitettiin vuonna 1879. Enimmillään ratatöissä oli yli 1000 miestä. Ensimmäinen juna puksutti radan päästä päähän 27. lokakuuta 1882 Keskinopeus oli 27 km/h. Vuosisadan vaihteen jälkeen kiskot vaihdettiin järeämmiksi, ja 1911 keskinopeus oli jo 50 km/h. Tärkein asema oli Myllymäki. Siellä työskenteli 20 rautatieläistä, mutta kulkuyhteydet houkuttivat kylään kymmenittäin kauppa- ja palveluyrittäjiä, myös teollisuutta. 1883 saatiin toinen asema, Etseri (nyk. Inha). Ähtärin nykyisen keskustaajaman kohdalle perustettiin vaihde 1886, Albergin vekseli. Siitä tuli varsinainen rautatieasema, Ostola 1896. Myllymäen rautatieasema kuvattuna 16.7.2011 ('S&J'). ('Radan Varrella'-kirja, 2009): Myllymäen asemarakennus oli ainoa Tampereen-Vaasan rataosan asemista, joka laadittiin vuonna 1881 hyväksyttyjen III luokan aseman piirustusten mukaan. Vuonna 1883 valmistunut asema suunniteltiin radan suurimmaksi väliasemaksi, sillä siitä piti tulla yksi maan merkittävimmistä risteysasemista. Vuoden 1877 valtiopäivillä suunniteltiin rakennettavaksi kaksi rautatietä, toinen Pietarin radalta Taavetista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Vaasaan, toinen Tampereelta Kärsämäen kautta Ouluun. Näiden kahden radan risteysasema olisi sijoittunut Myllymäelle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kuitenkin vain rataosat Tampereelta Myllymäelle ja sieltä Vaasaan. Suunnitelmat muuttuivat pian, ja Oulun rata rakennettiin Seinäjoelta, Jyväskylän rata Haapamäeltä. Vanhoista suunnitelmista Myllymäellä muistuttaa suurikokoinen asemarakennus, joka on säilynyt alkuperäisessä 1800-luvun asussaan varsin hyvin. Myllymäki oli kuitenkin muuten merkittävä asema sijaitessaan likimain Tampereen ja Vaasan puolivälissä. Alkuvuosina sekä päivällä kulkevat postijunat että yöllä kulkevat matkustajavaunuilla avrustetut tavarajunat kohtasivat Myllymäen asemalla, ja yöjunat seisoivat asemalla viitisen tuntia. Myllymäen asemalla oli pitkään kaksi veturitallia, joissa oli yhteensä viisi paikkaa. Vanhin tallirakennus oli yksipaikkainen puurakennus, joka on poistunut käytöstä 1920-luvulla. Nelipaikkainen tiilinen veturitalli on yhä jäljellä. Syrjäisestä sijainnistaan ja toteutumattomista ratasuunnitelmista huolimatta Myllymäki oli vilkas asema. Puutavaraa kuljetettiin jopa lähikunnista asemalle, ja maailmansotien välisenä aikana Myllymäki oli yksi maan suurimmista lastauspaikoista. Työväen käytössä olleista kasarmeista yläkasarmi on edelleen jäljellä asuinkäyttöön kunnostettuna. Asemalla puutavaraliikennettä palveli päivystäjäveturi vuoteen 1989 ja puutavaranosturi vuoteen 1990. Lisäksi asemalla on ollut merkittävää turveliikennettä. Asema oli myös henkilöliikenteen vaihtopaikka, sillä Myllymäelle saapuivat Saarijärven suunnan postiautot, jotka toivat niin postia kuin matkustajiakin junalle. Nykyisin liikenne asemalla on hiljentynyt. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. Myllymäen rautatieasema kuvattuna 27.7.1975 (Jarmo Pyytövaara). Myllymäen rautatieasema kuvattuna 1950-luvulla. Kirjan 'Radan varrella' kuvitusta (Antti Roivaisen kokoelmat). Tämä rakennus on mitä ilmeisimmin edellä olevassa 'Radan varrella'-kirjan katkelmassa kerrottu työväen yläkasarmi, joka edelleen on asuinkäytössä. Rakennus sijaitsee aseman välittömässä läheisyydessä 'asemakylässä', jossa on säilynyt ainutlaatuinen entisaikojen kyläidylli. Tässä rakennuksessa toimii asuintilojen lisäksi nykyisin antiikkikauppa. Kuvattu 16.7.2011 ('S&J'). LINKKI: Lisää kuvia Myllymäen rautatieasemalta ja sen läheiseltä 'asemakylältä'.