Äänekosken rautatieasema, kuvattu 10.10.2010 ('S&J').Tarinan mukaan aseman ja makasiinin väliin istutetut lehmukset on tuotu Äänislinnasta jatkosodan päättyessä.

('Radan varrella', 2009): Äänekoskella elettiin muutoksen aikaa 1890-luvulla: koskea valjastettiin puuteollisuuden tehtaiden käyttöön, ja vähän idempänä sijaitsevaan Suolahteen rakennettiin rautatieyhteyttä. Äänekosken tehtailta ei kuitenkaan ollut edes maantieyhteyttä Suolahden asemalle, joten tehtaiden tavarantoimitusten turvaamiseksi rakennettiin yksityinen rautatie Suolahdesta Äänekoskelle. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 1898 ja rata oli liikennöitävässä kunnossa talven 1900 tullessa.
Äänekoskelle rakennettiin hirsinen, vaakalaudoituksella vuorattu asemarakennus ilmeisesti rakennusmestari Wikkulan suunnitelmien mukaan. Lisäksi asema-alueella oli matkatavarasuoja, makasiini sekä etäämmällä tiilinen kaksipaikkainen veturitalli.

('Radan varrella', 2009): 1930-luvulla Äänekoskelle alettiin suunnitella selluloosatehdasta. Kapearaiteisen radan kapasiteetin ei uskottu riittävän uuden tehtaan kuljetuksiin, ja vuonna 1937 vahvistettiin Valtionrautateiden ratalinja Suolahdesta Äänekosken kautta Haapajärvelle. Äänekosken-Haapajärven rata katsottiin tarpeelliseksi kasvavan puuteollisuuden puuntarpeen tyydyttämiseksi.
Radan rakentaminen viivästyi sotien aikaisen työvoimapulan vuoksi, ja lopulta tavaraliikenne Äänekoskelle voitiin aloittaa marraskuussa 1942 ja matkustajaliikenne toukokuussa 1943.
Äänekosken hirsirakenteinen asemarakennus valmistui 1943. Vaikka asema olikin vaatimaton hirsirakennus, siihen asennettiin moderni keskuslämmitys.

('Radan varrella', 2009): Yleinen liikenne kapearaiteisella radalla lopetettiin toukokuussa 1943, ja Suolahden ja Äänekosken välinen rataosuus purettiin vuosikymmenen lopulla. Äänekosken tehtaan sisäisessä liikenteessä rata oli käytössä vuoteen 1966 saakka.

('Radan varrella', 2009): Äänekosken aseman sijaitessa tehtaiden luona, melko kaukana kauppalan keskustasta, avattiin 1953 Äänekosken kauppalan seisake palvelemaan henkilöliikennettä keskustaan. Seisakkeen nimi muutettiin 'Äänekosken keskustaksi' kauppalan tultua kaupungiksi 1973, ja siitä tuli henkilöliikenteen pääteasema 1978, kun henkilöliikenne Äänekoskelta Saarijärvelle lopetettiin.
Henkilöliikenne Äänekosken asemalle ja keskustan seisakkeelle lopetettiin 1987. Asema muutettiin kauko-ohjatuksi liikennepaikaksi 2006, mutta ratapihalla työskentelee edelleen VR:n henkilökuntaa. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille 2007.

('Matkaopas rautateille', 1994, T.Louhikari): Äänekoski: 1) (424,5 km Helsingistä), kaupunki (vuoteen 1969 myös maalaiskunta) ja asema, Suolahti-Saarijärvi. Jämsän ohella toinen Keski-Suomen suurteollisuuden keskus, jonka puumassa- ja paperitehtaat perustettiin 1895. Metsäliitosta tuli suurteollisuuden harjoittaja, kun se 1953 osti Wärtsilä-Selluloosa Oy:n Äänekosken tehtaat. Nykyisin (1994) Metsä-Sellu Oy:n ja Metsä-Serla Oy:n tuotantolaitokset. Nokia Tele-communications. Kauppala 1932, kaupunki 1973.
Valtion rautatie sotavuonna 1942, vaatimaton asemarakennus 1943. Tarinan mukaan aseman ja makasiinin väliin istutetut lehmukset on tuotu Äänislinnasta jatkosodan päättyessä. Matkustajaliikenne paikallisjunilla päättyi 1987.
2) Kapearaiteisen (75cm) Suolahden-Äänekosken radan pääteasema 1904-1943. Sen muita liikennepaikkoja olivat Paatela ja Rotkola. Radasta muistona veturi tehdasalueella.

Äänekosken aseman tuntumassa rata-auto, joka oli joutunut ilkivallan kohteeksi - ikkunoita rikottu. Kuvannut Jussi-Pekka Halonen (29.4.2007).

Kapearaiteisen Suolahden-Äänekosken radan muistona veturi tehdasalueella. Suomen vanhin toimintakuntoinen höyryveturi valmistui kesällä 2005 täyskorjauksesta. Veturin on valmistanut amerikkalainen H.K Porter vuonna 1901 ja veturi oli aikoinaan käytössä Äänekosken-Suolahden rautatiellä. Kuva: Museorautatieyhdistys ry. ~ kuvaaja on Teemu Virtanen (heinäkuu 2004). Kuva ja tiedot nettisivulta 'Resiina'.

(Minkiön höyryfestivaalin nettisivu, 2010): Veturi oli järjestyksessä toinen H.K. Porter -tehtaan Äänekoski-Suolahden rautatielle toimittama höyryveturi. Veturi sai aikaisemman veturin numeron 1, koska se oli kooltaan suurempi ja vahvempi veturi.
Äänekoski-Suolahden rautatiellä veturia kutsuttiin 'isoksi pässiksi'. Veturi oli linjaliikennekäytössä 1.5.1943 asti, jolloin yksityisradan yleinen liikenne päättyi ja liikenne siirtyi uudelle VR:n radalle. Tämän jälkeen veturi numero 1 palveli Äänekosken tehtaiden sisäisessä liikenteessä liikenteen lopettamiseen vuoteen 1964 saakka, jonka jälkeen veturilla ei enää liikennöity vaan se oli 1964–66 höyrynannossa tehdasalueella.
Vuonna 1971 veturi numero 1 lahjoitettiin Museorautatie Forssa-Humppila ry:lle (myöh. Museorautatieyhdistys ry).
Käyttöpaikka Äänekoski-Suolahden rautatie, valmistusvuosi 1901, valmistaja H.K. Porter Company, Pittsburgh, U.S.A, paino työkunnossa 13,7 t, vetovoima: 22 kN (2240 kp), pyörästö: 0-6-0T.