|
|
Sodan vuodet (Talvisotan, välirauha ja jatkosota) ~ 1939-45:
VPS SM-sarjassa kuudes, kun sarja jouduttiin keskeyttämään talvisodan vuoksi.
Uhkaavat suursodan pilvet varjostivat jo taivaanrantaa pelikautta 1939 aloiteltaessa. Suomen aseman säilymiseen 'puolueettomana' uskottiin - tai ainakin toivottiin niin asioiden järjestyvän.
Pieni murhe maailman tapahtumiin verrattuna - mutta silti kovin raskaasti kuitenkin vaasalainen jalkapalloväki otti Eino Lahden tullessa värvätyksi Helsingin Palloseuraan kaudelle 1939.
Jalkapallokauden alkua ennen saapui Vaasaan pariksi päiväksi SPL:n valmentaja, unkarilainen Gabriel Obitz. VPS ja pesäpallojoukkue 'Vaasan Maila' pelasivat erikoisen hyväntekeväisyysottelun (tulot Kannaksen linnoiottamiseen) - ideana oli pelata ensinn puolen tunnin pesäpallo-ottelu ja sitten puolen tunnin jalkapallo-ottelu - lopuksi juoksut ja maalit laskettiin yhteen. Valitettavasti tietoa lopputuloksesta ei löydy.
VPS keikkui sijalla seitsemän, kun vain kaksi peliä oli pelaamatta. Kaikkien joukkueiden pelaajia oli kuitenkin jo niin paljon kertausharjoituksissa, että pelejä ei pystytty enää pelaamaan. Edustajakokouksen päätöksellä kesken olevan sarjan pistetaulukko jäi voimaan - TPS julistettiin mestariksi.
1.12.1939 todettiin talvisota alkaneeksi ja se keskeytti kaiken seuratoiminnan - VPS:n jäsenistö oli pääasiallisesti rintamalla antaen myös raskaan uhrin sodan alttarille. Myönteisiäkin asioita talvisota kuitenkin toi. Sekä SPL että TUL alkoivat nyt puhaltaa yhteiseen hiileen 'talvisodan henkeen'. Yhteistyö jatkui myös aseiden vaiettua välirauhan ajaksi.
Vuonna 1940 yriteltiin jonkinlaisia jalkapallo-otteluita pelata, Viipurista oli pelaajia 'evakuoitu' eri puolella Suomea ja Reippaan pelaajista V.Paavolainen ja A.Hasso esiintyivät VPS-paidassa.
Jonkinlaisen cup-kilpailun ensimmäisellä kierroksella VPS voitti KPV:n vieraissa 8-0.
VPS:n kokoonpano KPV-pelissä: Tammi, Paavolainen, Laakso, Sillanpää, Koistinen, Julin, V.Kultti, Hasso, Autio, Tuomisto ja Höglund.
Seuraavalla kierroksella VPS voitti HIFK:n Vaasassa 6-2, mutta cup-taival katkesi sitten Turussa semifinaalissa, kun TPS voitti 6-3. Myöhemmin TPS hävisi finaalissa Susille 0-2, mutta kyseistä mestaruutta ei noteerattu tavallisten SM-sarjojen kultamitalien tasoiseksi - luonnollisestikaan.
Vuoden 1941 SM-sarjaakin aloiteltiin, mutta jälleen sota astui kuvioihin (jatkosota) ja tämäkin alkanut sarja jouduttiin keskeyttämään - jälleen TPS julistettiin mestariksi. VPS oli lopetushetkellä toisella sijalla kaksi pistettä TPS:n jäljessä, kun molemmilla oli enää yksi peli pelaamatta.
TPS pelasi vuoden 1941 sarjaa kokoonpanolla: Ruohonen, Leskinen, Laakso, Järvinen, Koistinen, Mäkelä, V.Kultti, Julin, Autio, Tuomisto ja Lintamo.
14.7.1941 saapui suruviesti VPS:n maalivahdin Gunnar Ruohosen kaatumisesta syttyneessä sodassa.
Kaudella 1942 yriteltiin valtakunnassa pelailla epävirallista cup-kilpailua - VPS voitti jonkinlaisen 'sotamestaruuden' seuraavalla joukkueella:
Rintanen, Kankaanpää, Riihimäki, Järvinen, Lintamo, Julin, Sainio, Kultti, Autio, Hakala ja Höglund.
Vuonna 1943 sota vei jo kaikkien huomion totaalisesti, eikä edustusjalkapallolle juuri ollut edellytyksiä. Käytettävissä oli esimerkiksi VPS:ssa ollut vain neljä pelaajaa (Lintamo, Järvinen, Autio ja Julin).
Jonkinlaisia sarjapelejä kuitenkin pelattiin - ennen keskeytystä VPS oli pelannut kahdeksan peliä (lähes juniorivoimin) ja saanut kokoon kahdeksan pistettä. Sudet, HJK ja KPT oli voitettu - TPS:lle oli kuitenkin ehditty hävitä Turussa 1-12.
A-junioreiden sarja saatiin kuitenkin päätökseen ja VPS voitti Suomen mestaruuden. Joukkueen kokoonpano oli seuraava:
M.Tiihonen, M.Rintanen, Sahlberg, Ventjärv, Riihimäki, Kullberg, Lanamäki, Forsman, Hakala, J.Tiihonen, Sainio.
Vuonna 1944 pystyttiin pelaamaan kahdeksalla joukkueella yksinkertainen sarja loppuun, vaikka mukana olleet TUL-joukkueet jättivätkin kesken sarjaa pelit kesken.
VIFK, TPS ja Sudet päätyivät kaikki tasapisteisiin, kaksi parasta - VIFK ja TPS - pelasivat uusintaottelun 'mestaruudesta' - VIFK voitti 5-1. Tämän mestaruuden 'virallisuudesta' ja mukaanottamisesta virallisiin 'historiatilastoihin' voi esittää monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan.
VPS sijoittui sarjassa kuudenneksi. Esimerkiksi VPS pystyi vuoden 1944 'sarjassa' käyttämään vain kolmea edustusjoukkueensa vakiomiestä (Autio, Järvinen ja Julin).
VPS:n nuorten joukkue voitti v. 1944 toisen kerran peräkkäin Suomen mestaruuden. Eturivi Uusikylä-Lintamo-Sainio-Grannas-Saarinen oli tulevia vuosia ajatellen lupaavan tehokas.
VPS - Nuorten joukkue 1944: Kangasniemi, Toivio, Sahlberg, Hautakoski, Laakso, Dahlström, Saarinen, Lintamo, Sainio, Ventjärv, Grannas ja Tiihonen.
Vuoden 1945 sarja pelattiin sodan jälkeen TUL.n ja SPL:n laittaessa molemmat 32 joukkuetta mukaan cup-kilpailuun. 64 joukkueen cupin voitti VPS - finaalissa kaatui HPS 2-0.
VPS oli nuorentanut joukkuettaan - Birger Julin, Nuutti Lintamo ja Lasse Järvinen olivat jääneet leikistä pois - menestyksekkäistä nuorista oli kuitenkin helppo nostaa korvaajia tilalle.
Tuloksia: VPS-HIFK 1-0, TPS-VPS 2-0, Drott-VPS 1-2, Susille hävittiin 1-2 ja viimeisessä karsintapelissä voitettiin vaasalainen VPV 2-0.
Uusista VPS-pelaajista erottuivat erityisesti maalivahti Manu Rintanen ja puolustaja Matti Roden.
Eräs kaikkien aikojen parhaista VPS:n kasvattamista maalivahdeista oli Mauno 'Manu' Rintanen. Hänen tavaramerkkinsä olivat uljaat heittäytymiset - kuten kuvassa, joka on otettu Helsingin Pallokentällä. Taustalla näkyy keskeneräinen Olympiastadion.
Cup-pelit jatkuivat: VPS-Drott 3-0, VPS-Haka 5-0 ja Ponnistus-VPS 1-8. Neljännellä varsinaisella kierroksella VPS voitti TuKV:n Hietalahdessa 3-1.
Seimifinaalissa Turussa VPS voitti TPS:n 5-4 ja finaalissa Hietalahdessa kaatui siis HPS 2-0. Yleisöä oli paikalla yli 3000.
Suomen mestarit 1945 - VPS: Mauno Rintanen, Kauko Sillanpää, Olavi Laakso, Väinö Kuivasniemi, Tauno Koistinen, Matti Roden, Väinö Kultti, Olavi Autio, Pentti Uusikylä, Aimo Tuomisto ja Jussi Mäkinen.
Lisäksi joukkueessa olivat kauden 1945 aikana pelanneet: Arimo Hirvi, Erkki Riihimäki, Topi Nordman, Kaimo Lintamo ja Pentti Hakala.
Parhaat maalintekijät: Autio 7, Uusikylä 6 ja Kultti 4.
VIFK putosi 4. kierroksella TPS:lle Turussa luvuin 1-2.
Vuoden 1945 aikana VPS:n Vöyrinkaupungin kenttä oli pahoin sodan runtelema. Kaupunki uhkaili lisäksi jatkuvasti sanoa vuokrasopimuksen irti.
Sotavuosien aikana kenttä oli ollut C.J.Hartmanin varastoalueena ja keväällä 1944 Aseveliyhdistykselle oli annettu lupa kääntää kenttä harjoittelualueineen perunamaaksi.
VPS:n johtokunta päätti tarjota kirjaimellisesti 'perunamaaksi' muuttuneen Pallokenttänsä myyntiin kaupungille. VPS:n 20-vuotisjuhlat pidettiin 15.12.1944 vaatimattomissa merkeissä, mutta helpottuneina.
Kauden 1945 jalkapallo-ottelut pelattiinkin Hietalahdessa VPS:n oman Pallokentän sijasta.
Vaasan kaupunki oli yllättäen ilmoittanut 16.7.1945 päivätyllä kirjeellään, ettei se pidennä Pallokentän vuokra-aikaa, eikä myöskään suostu maksamaan penniäkään kentän rakennelmista tai varusteista.
VPS sai myydä kenttäalueella sijainneen puutavaran huutokaupalla, kaupunki osti sentään alueen ruokamullan omia kenttäsuunnitelmiaan varten. Näin katosi VPS:n oma jalkapallolle omistettu 'kehto', Hietalahtea jakoivat monet eri urheilulajien harrastajat ruuhkaksi asti.
Kauden 1946 'mestaruussarjaa' aloiteltiin 'varmuuden vuoksi' jo syksyllä 1945: VPS-TPS 3-2, VPS-VIFK 1-0 (2225 katsojaa Hietalahdessa - Max Viinioksa erotuomarina), Drott-VPS 1-5, VPS-HPS 0-1, Sudet (Helsinki)-VPS 1-2 ja VPS-KPT 0-0.
VPS:n Tauno Koistinen vakiinnutti kauden 1945 aikana paikkkansa A-maajoukkueessamme.
|