1930: Porin palloilijat (PoPa): PoPa:n 1930-luvun alun joukkuekuva ja vuosihistoriikkeja PoPa:n juhlakirjasesta.

1931: Porin Palloilijat (PoPa): Porin Palloilijoiden juhlakirjasta kauden 1931 muisteluita.

1932: PoPa (1932) - Kärppien ilmestyminen rokotti pelaajamateriaalia. Kauden 1932 aikana PoPa pelasi kaikkiaan 12 jalkapallo-ottelua, joista se voitti vain yhden. Maaliskuussa 1932 Porissa oli perustettu Porin Kärpät, jonne PoPa:sta siirtyi muutamia lupaavia junioripelaajia, mutta ongelma ei koskenut PoPa:n jalkapallo-osastoa niin pahasti kuin jääpallo-osastoa. PoPa:n joukkuekuva kaudelta 1932 (PoPa:n historiikkiteos).

1933: Porilaisseurat yhteisessä Hämeen-Satakunnan piirissä: Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas), porilaisseurat kuuluivat vuonna 1933 vielä yhteiseen Hämeen-Satakunnan piiriin. Satakunnan oma piiri porilaisille ja raumalaisille seuroille syntyi seuraava vuonna 1934. Porilaisseuroja oli piiritoimintaan ilmoitettu kaudelle 1933 vain seuraavat kolme: Porin Palloilijat (PoPa) (perustettu 1925), Porin Lyseon Kiri ja Björneborgs IFK (BIFK) (per. 1919). PoPa:n puheenjohtajana oli toiminut tuolloin konttoristi Oiva Huhtanen, sihteerinä konttoristi Arvo Kesäläinen ja managerina Veikko Laitinen. Seuran pelipuku: Paita sinikeltainen, housut mustat, sukat mustat keltaisella raidalla, paitamerkkinä 'P.P.'. PoPa sai keväällä 1933 valmentajakseen maajoukkuepelaaja Aulis Koposen. PoPa:n kauden 1933 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). Oli saatu siis uusi peliasukin.

1934: PoPa tahkosi edelleen piirisarjatasolla. PoPa:n kauden 1934 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). Seuraavalla kaudella PoPa pelasi jo B-sarjassa. Koska keväät Porissa olivat tavallisesti myöhässä ja kentät sen vuoksi pitkään kuravelliä, kaupunki osallistui jalkapallotoimintaan kunnostamalla Tiilimäelle harjoituskentän, joka oli suunniteltu siten, että se keväisin olisi aiemmin käyttökunnossa. PoPa alkoi siirtää harjoitustoimintaansa uuden kentän avulla Tiilimäen suuntaan.

1935: Porilaisen jalkapalloilun ensimmäinen kosketus SPL:n järjestämiin virallisiin sarjatasoihin: PoPa B-sarjan länsilohkossa (toinen - alin - sarjataso vielä) - kirkkaasti viimeinen pisteittä: Porilaisen jalkapalloilun ensimmäinen kosketus SPL:n järjestämiin virallisiin sarjatasoihin nähtiin vuonna 1935, kun PoPa oli selviytynyt B-sarjan (toinen eli alin sarjataso vielä) länsilohkoon. PoPa:n kauden 1935 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). PoPa voitti karsinnoissa Kärpät ja Iirot ja pääsi nyt ensi kertaa valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kyyti oli kylmää. Joukkue oli hankkinut 'nousun' kunniaksi uudet peliasut ja seuramerkkikin suunniteltiin uusiksi. Seuraan oli siirtynyt Turusta merkittävä pelaajavahvistus Toivo Laakso, jonka tämänkin kirjoittaja muistaa hyvin myöhemmiltä vuosikymmeniltä katsojana lähes kaikissa Porissa pelatuissa jalkapallo-otteluissa ainakin 70- luvulle asti. Pää hieman kallellaan pelitapahtumia kriittisestikin arvioinut mies ehti nähdä pitkän jakson porilaisen jalkapallohistorian kimurantteja nousuja ja laskuja. PoPa-kauden 1935 joukkuekuva.

1936: PoPa Itä-Länsi-sarjan (ent.B-sarjan) ulkopuolella: nousi uudesta Maakuntasarjasta takaisin toiselle sarjatasolle. PoPa oli pelannut edellisen kauden 1935 toiseksi ylimmällä sarjatasolla eli B-sarjassa. Menestys oli kuitenkin ollut kurja - viimeinen sija pisteittä. SPL oli kauden 1936 alkuun tehnyt muutoksia sarjajärjestelmänsä nimityksiin - ylin sarjataso eli entinen A-sarja oli nyt Mestaruussarja (tai lyhyemmin SM-sarja). Entinen B-sarja oli saanut nimekseen hankalan Itä-Länsi-sarja, joka pysyi kuitenkin voimassa vuoteen 1943 asti. Toisen sarjatason alapuoliset sarjat olivat kesään 1936 asti kulkeneet yleensä vain 'piirinsarjojen' nimityksillä - nyt otettiin käyttöön termi Maakuntasarja. Sen alapuolisia sarjoja (neljäs sarjataso) kutsuttiin nyt epävirallisesti kyläsarjoiksi tai jopa inhorealistisesti mutasarjoiksi - virallinen nimitys lienee kuitenkin ollut piirinsarja. Uuteen Itä-Länsi-sarjaankin pelattiin edelleen karsinnat kauden 1936 aluksi. PoPa voitti ensin Kärpät 8-2, mutta tie nousi pystyyn Raumalla, missä Iirot voitti porilaiset jatkoajalla 1-0. Systeemiä oli muutettu nyt myös siten, että seuraavan kauden alussa ei enää järjestetty paikallisia karsintoja Itä-Länsi-sarjaan, vaan nyt oli siirrytty käytäntöön, että kolmannen sarjatason eli nyt Maakuntasarjan päätteeksi karsittiin menestyjien kesken nousijat seuraavan kauden toiselle sarjatasolle. PoPa voitti PIF:n ja Kokkolan BK:n päästen noususta pelattuun ratkaisuotteluun - PoPa voitti Hangon BK:n jatkoajalla 2-1 ja nousi kaudeksi 1937 toiselle sarjatasolle (takaisin). PoPa-kauden 1936 historiikkia seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta. Unkarilaisvieraita nähtiin Herralahdessa. Historiikkikirja käyttääkin muuten juuri tässä kohtaa ensi kerran nimitystä Herralahti, joka tarkoittanee nurmikkokentän valmistumista. Aiemmin oli kenttää kutsuttu Juhannuslehdon Pallokentäksi, mikä tarkoitti hiekkakenttää Herralahden länsipuolella. PoPa:n kakkosjoukkueen ja juniorijoukkueen pelaajien nimiä käy tästä historiikkiosasta ilmi. PoPa:n johtokunta kuvattuna vuonna 1936 - osa pukeutuneena PoPa:n sinivalkoiseen sotisopaan. Kolmas oikealta porilaisjalkapalloilun pitkäaikainen vaikuttaja Toivo Laakso, joka oli saapunut pelaajavahvistuksena PoPa-paitaan kesäksi 1935 Turusta.

1937: PoPa nousijana Itä-Länsi-sarjan länsilohkossa - viimeinen sija: Edellisen sarjataulukon otsikko on virheellinen. Tätä toista sarjatasoa kutsuttiin nimellä Itä-Länsi-sarja (PoPa:n tapauksessa siis länsisarja) aina kaudelle 1943 asti, jolloin nimitys vasta muuttui Suomensarjaksi. PoPa-kauden 1937 historiikkia seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta.Toisellakaan yrittämällä sarjakausi toiseksi ylimmällä sarjatasolla ei sujunut kovin ruusuisesti. Tuloksena jälleen lohkossa viimeinen sija. Automaattista putoamista seuraavalle kaudelle kolmannelle sarjatasolle se ei kuitenkaan merkinnyt. PoPa pelasi seuraavallakin kaudella Länsisarjassa (toinen sarjataso). Kyseessä oli mitä ilmeisemmin karsintaotteluissa menestyminen.

1938: PoPa edelleen Itä-Länsi-sarjan länsilohkossa - jälleen viimeinen sija: PoPa-kauden 1938 historiikkia (seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta). Jälleen viimeinen sija lohkossa.

1939: PoPa sijoittui neljänneksi: Itä-Länsi-sarjan alkuryhmät ehdittiin pelata loppuun, mutta kun oli aika aloittaa lohkovoittajien karsinnat, alkava sota keskeytti systeemit. PoPa oli selvinnyt länsilohkon ryhmässä #3 sijalle 4/7, mikä oli siihen asti laskien seuran historian paras esitys. Talvisota syttyi 'ylimääräisten kertausharjoitusten' jälkeen 30. marraskuuta 1939. Siellä tantereilla 'pelattiinkin' jo isommista jatkopaikoista. PoPa-kauden 1939 historiikkia (seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta). Cygnaeuksen koulun läheinen hiekkakenttä harjoituskäytössä.

1940-41: PoPa ja PKärpät välirauhan ajan Maakuntasarjassa ~ jäi kesken Jatkosodan alkamisen vuoksi. PoPa:n joukkuekuva välirauhan ajalta - 1941.

1943-44: Jatkosodan vuodet hiljensivät Suomen pelikentät. PoPa ja RU-38 mukana Maakuntasarjan cup-muotoisessa sarjasysteemissä: Porilaisjoukkueet laitettiin heti ensimmäisellä kierroksella vastakkain ja PoPa voitti uuden tulokkaan virallisille SPL:n sarjatasoille eli Rosenlewin Urheilijat-38:n (RU-38) maalein 4-2. Toisella kierroksella PoPa matkusti Tampereelle ja hävisi maalein 2-3 Tampereen Palloilijoille (TaPa). Elettiin Jatkosodan asemasotavaihetta, mutta silti maamme jalkapalloympyrät olivat kovin sekaisin. Paikalle päässeet pelaajat saattoivat - kuuleman mukaan - tarpeen tulleen pelata vastustajankin joukkueessa, ellei miehistöjä muuten saatu täyslukuisiksi. Tämänkin Maakuntasarjan cup-systeemin viimeiset ratkaisuottelut jäivät kokonaan pelaamatta. PoPa:n historiikkia jatkosotavuosien 1941-44 ajalta. PoPa:n historiikkia vuoden 1944 ajalta. Juniorivalmentajana Topi Multisilta - lupaavin junioripelaaja Olavi Ture.

1945: Sodan melskeiden miehet palailivat nurmikentille: PoPa mukana SPL:n sisäisen Suomisarjan karsintalohkossa II: PoPa sijoittui toiseksi ja pääsi mukaan varsinaiseen Suomensarjaan 1945-46 PoPa selvisi kauden 1945 SPL:n sisäisen Suomisarjan II-lohkossa toiseksi ja samalla paikka seuraavaan viralliseen 1945-46:n Suomisarjaan varsmistui. Arsenal oli Helsingistä, 'HT' oli Helsingin Toverit. 1945-46: PoPa Suomisarjassa sijalla 4/8: PoPa sijoittui neljänneksi uudessa Suomisarjassa - säilytti sarjatasonsa. PoPa:n joukkuekuva sotien jälkeen - 1945. Suomensarja 1945-46 päättyi vasta 16.6.1946. PoPa:n historiikkia pelikauden 1945 ajalta.

1946-47: PoPa aloitti loppukesällä 1946 SPL:n sisäisen Suomensarjan (pohjoislohko): Suomensarjan loppuessa keväällä 1947 PoPa sijoittui kuudenneksi. PoPa:n Suomensarjan ottelut vuonna 1946. Huomattakoon, että 16.6.1946 asti olevat pelit olivat eri sarjaa (1945-46) - 4.8.1946 alkoi uusi Suomensarja (1946-47, jossa oli 8 joukkuetta - kaksinkertainen sarja), joka pelattiin loppuun keväällä 1947. Piirinsarjassa 1946 PoPa oli murhaava - kolmen ottelun maalisuhde 32-4! PoPa:lla kansainvälisiäkin otteluita v.1946.

1947-48: PoPa aloitti loppukesällä 1947 SPL:n sisäisen Suomensarjan (pohjoislohko): PoPa voitti Suomensarjan pohjoislohkon ja pääsi nousukarsintasarjaan: PoPa jäi nousukarsintasarjassa viimeiseksi (neljä joukkuetta) ~ ei noussut. Suomensarjan pohjoislohko ja nousukarsintasarja 1947-48. PoPa:n vuoden 1947 historiikkia. Sarjakausi edelleen kiusallisesti jaettu kahdelle kalenterivuodelle.

1948: RU-38, PoPa ja PPT samassa Suomisarjan pohjoislohkossa kesällä 1948: Tähän Suomisarjan pohjoislohkoon oli TUL ja SPL molemmat sijoittaneet kahdeksan (8) joukkuetta. Vaasan PV luopui ja 15 joukkuetta jatkoi. Voittaja KuPS nousi suoraan SM-sarjaan - sijoille 2-8. sijoittuneet seurat säilyttivät paikkansa Suomensarjassa seuraavalle kaudelle 1949. Sijoille 9-16. sijoittuneet seurat putosivat Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle 1949. TUL-johtajat eivät tämän sarjan lopputaulukosta todellakaan pitäneet - omat joukkueet kansoittivat sarjan loppusijat. Ei ihme, että fanaattisimmat TUL-virkailijat halusivat jo kiireesti pois nöyryyttävästä SPL-yhteistyöstä. PoPa sarjassa 7. sijalla ja säilytti sarjapaikkansa: Porin Palloilijoiden (=PoPa) edustusjoukkue 1948 Herralahden kentällä. Edessä Erik Forsberg, maalivahti Yrjö "Jurre" Harrela, Kalle Sundman. Keskellä Toivo Laakso, Tauno "Ruhtinas" Järvenpää, Ilmari Lahti myöh. Nokikuru. Takana Väinö Talvitie, Olli Pohjaluoto, Olavi Ture, Harri "Harppa" Liivistö, Jukka Naava. Valmentaja Paavo Juhola. Kuva: todennäköisesti Sven Raita. Kiitos Antti Suomiselle kuvan esille tuonnista. PoPa:n onnistui mahtua kahdeksan parhaan joukkoon (7. sijalle) ja siten säilyttää sarjapaikkansa Suomensarjassa myös kaudella 1949. PoPa:n vuoden 1948 historiikkia. PoPa:n joukkuekuva vuodelta 1948. Uudet ratapaidat. Valmentajana brittikyky Eric Jones. PoPa pelimatkalla Ruotsissa kesällä 1948.

1949: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1949: Kauden 1949 Suomensarjan länsilohkon sijoitukset ja pelitulokset (Jalkapallokirja 1950). Länsilohkossa voittaja Haka nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-7 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 8-12 putosi Maakuntasarjaan. PoPa ~ sijoitus: 6/12. PoPa sai sarjassa myös 25 pistettä, maalisuhde 39-44. Kauden suurin voitto: 4-1 (TPK, TKT ja Sport). Pahin häviö: 0-7 (Haka). PoPa:n vuoden 1949 historiikkia. PoPa Tammisaaren vieraspelissä vastustajiensa (EIF) kanssa yhteispotretissa keväällä 1949.

1950: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1950: Länsilohkossa TuPK voittaja nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. Porilaisjoukkueilla täsmälleen samat sijoitukset kaudeen 1950 Suomensarjan lohkossaan kuin edelliskaudellakin 1949. PoPa ~ sijoitus: 6/12. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Suomensarjan länsilohkossa pelanneen Porin Palloilijat seuraavasti: Porin Palloilijat (PoPa), Pori. -- puh.joht. V.Laitinen, sihteeri M.Laippala, huoltaja T.Laakso, osoite Johnssoninkatu 1, paita sininen, housut valkoiset.. Joukkueen peruskokoonpano kaudella 1950: Harrela, Santala, Lund, Kreula, Järvenpää, Lahti, Ture, Ramstedt, Parman, Liivistö, Naava. PoPa:n joukkuekuva vuodelta 1950 - tähtipelaaja Vaihela siirtyi kuitenkin kaudeksi 1950 RU-38-paitaan.

1951: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1951: Länsilohkossa voittaja Turun Pyrkivä nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. PoPa jäi sarjassa viimeiselle 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan:

1952: PoPa ja Porin Kärpät molemmat Maakuntasarjan länsilohkossa B: KPojat = Kissalan Pojat, Tampere * TyVo = Tyrvään Voima, Vammala. Porin Palloilijat (PoPa) voitti lohkon ja pääsi nousukarsintoihin: ... jäi nousukarsinnoissa kolmanneksi (3/8) eikä noussut Suomensarjaan.

1953: PoPa ja Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Palloilijat (PoPa) ~ sijalle 2/6.

1954: SPL ja TUL löysivät yhteisen sävelen sarjatoimintaansa: PoPa, PPT ja Kärpät samassa yhteisessä SPL:n ja TUL:n Maakuntasarjan lohkossa. Porin Palloilijat (PoPa) ~ voitti lohkonsa, mutta jäi karsinnassa sijalle 4/8.

1955: PoPa ~ Maakuntasarjan lohkossa sijalle 3/5. PoPa:n kakkosjoukkueen ryhmäkuva vuodelta 1955 (PoPa:n arkisto). Satakunnan piirinmestaruuden kesällä 1955 voittanut PoPa:n A-juniorien joukkue. Kuvan lähetti (27.5.2012) Antti Suominen, joka myös mukana kuvassa ~ edessä oikealla. (Antti Suominen, 27.5.2012): A-juniorikuvan otti Sven Raita, joka oli siirtynyt Satakunnan Kansasta 15.11.1953. Muistan päivämäärän hyvin, sillä pääsin Raidan jälkeen Satakunnan Kuvaan kemigrafioppilaaksi, jonka kylkiäiseksi tuli valokuvaus. Siitä se sitten ura urkeni. Jo heinäkuussa juuri Toivo "Topi" Laakso oli hommannut minut lehteen lähetiksi. Töihin minut otti Erkki Saarnilehto, PoPan entisiä junioreita. Mielenkiintoinen yksityiskohta: kuvaan ei päässyt koko joukkue, mutta Sven Raita liimaili pari kaveria muista kuvista takariviin, muistaakseni Lammisen ja Kuljun. Senaikaista kuvamanipulaatiota!

1956: Neljä porilaisjoukkuetta Maakuntasarjassa 1956 (RU-38, PoPa, PPT ja Kärpät): PoPa Maakuntasarjassa ~ selviytyi lohkossa sijalle 3/10. PoPa hävisi piirinsarjassa RU-38:lle 1-2 ja Maakuntasarjan otteluissa PoPa hävisi Rosenlewille myös kahdesti: PoPa-RU-38 1-4 ja RU-38-PoPa 3-0.

1957: PoPa, PPT ja Ruosniemen Visa samassa Maakuntasarjan lohkossa #6 ~ kaikki viimeisillä sijoilla! PoPa ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 7/8 - sarjapaikka silti säilyi. PoPa pelasi viimeisen kierroksen ottelunsa Tampereella - TPV löylytti PoPa:n sinipaidat peräti 18-1! TPV oli ennen viimeistä kierrosta tiukassa nousukamppailussa - tasapisteissä Rauman Pallon kanssa ja tarvitsi turvallista maalieroa. Tarina ei kerro, kuinka "yksimielisiä" TPV ja PoPa olivat ottelun kulusta jo etukäteen.

1958: Kärpät (nousijana), PoPa ja PPT Maakuntasarjassa: PoPa ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 5/8. Porin Palloilijoiden (PoPa) 1950-luvun peruspelaajia poseeraamassa Herralahden kentällä 1980-luvulla otetussa nostalgisessa kuvassa. Porilaisveteraanit vasemmalta: Toivo Tamminen, Kalle Sundman, Tauno Järvenpää ("Ruhtinas"), Erik Forsberg, Harri Liivistö ja Olavi Ture. Olin liian nuori näiden miesten PoPa-vuosina, että heidät muistaisin kentältä. Muistissani on vain yksi varhainen PoPa-ottelu, jossa pelasi kuvassa oikealla oleva Olavi Ture, sittemmin tuttu muuten - muista yhteyksistä. Liivistöstä muistan puhutun, mutta muiden nimetkin ovat jääneet itselleni vieraiksi. Kaudelle 1960 PoPa ja Porin Kärpät yhdistivät voimansa Porin Karhuiksi, jonka nappulaliigassa pelailin ja liityin myös myöhemmin D-junioreihin 1960-luvun alkupuolella.

1959: PoPa, Kärpät ja PPT samassa Maakuntasarjan lohkossa #5: Kauden jälkeen PoPa ja Kärpät fuusioituivat "Porin Karhuiksi". PoPa:n viimeinen kausi - Maakuntasarjassa - ennen fuusiota: voitti lohkon ja varmisti nousun uudelle fuusioseuralle. PoPa:lle kausi 1959 oli viimeinen olemassaolonsa tässä vaiheessa. PoPa pelasi kauden 1959 Maakuntasarjan lohkossa V, jonka voitti. Kaudelle 1960 PoPa ja Kärpät yhdistivät voimansa Porin Karhuiksi ja uudelle fuusioseuralle PoPa:n lohkovoitto oli varmistanut sarjapaikan Suomensarjassa kaudelle 1960. PoPa: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): Olavi Ture, pelipaita sininen - housut valkoiset (Jalkapallokirja 1959). Porin Palloilijat voitti Suomen Cupin toisella karsintakierroksella Porin Vedon lukemin 6-1 ja kolmannella karsintakierroksella PoPa voitti Porin Kärpät 4-2. Ensimmäisellä varsinaisella Cup-kierroksella PoPa sai vastaansa eksoottisia vieraita Torniosta asti. Iskiköhän porilaisiin jokin eteläinen ylimielisyys poromiehien suhteen - Maakuntasarjassa pelaava Tornion Pallo-Veikot kuitenkin tuli ja murskasi porilaiset maanrakoon lukemin 1-11! Liittyisiköhän oma, ilmeisesti ainoa "aito" muistikuvani PoPa:n tästä vaiheesta juuri tämän ottelun surkeisiin jälkitunnelmiin. Muistan nimittäin elävästi pelinjälkeisen tilanteen, missä sinipaitaiset pelaajat olivat poistumassa Herralahdesta kypärät kallellaan - yleisökin huuteli pelaajille jotakin ja juuri kohdallani yksi avainpelaajista totesi tuskastuneena ja rättiväsyneenä vieressään kävelevälle seuran johtomiehelle: Minä lopetan pelaamisen nyt. Olin vasta 5-vuotias loppukesästä 1959, joten syvälle mieleen on painunut tuo pelaajien surkeus. Yhtään mielikuvaa pelitilanteista ei PoPa:n kohdalta mieleeni jäänyt. Hyvin ainakin sopisi muistamani tilanne kyseisen torniolaisten vierailun jälkitunnelmiin. Porin Karhut (1960-67) (erikoissivullemme) Kun Porin Ässät lopetti jalkapalloilun kauden 1981 jälkeen, heidän toimintaansa jatkoi uusi seura nimellä "Porin Palloilijat-81" (PoPa-81), joka sittemmin jätti loppunumerot (-81) pois - uusi PoPa kävi pelaamassa Ykköstäkin kausilla 2009-2011, mutta kaatui taloudellisiin vaikeuksiin. "PoPa"-nimellä toiminta kuitenkin jatkui seuraavallakin kaudella, kun PoPa aloitti tavallaan kolmannen tulemisensa pohjalta eli kuudennelta sarjatasolta (edelleen kuudennella sarjatasolla kaudella 2021).