1934: Porin Pallo-Toverit perustettiin 22. syyskuuta 1934 Ravintola Kansassa: Porin Pallo-Toverit eli PPT perustettiin 22. syyskuuta 1934 Ravintola Kansassa. Perustamiskokouksessa oli paikalla 18 henkilöä, jotka aiemmin olivat pelailleet Porin Pallokentän hiekalla toisen työläisseuran Porin Pyrinnön riveissä. Harjoitusten jälkeen, kun kaikki olimme lopen uupuneita, menimme eräälle Luntin puistossa olevalle penkille istumaan. Tässä sitten hetken aikaa tarinoituamme ja pauhattuamme, heräsi meissä ajatus, taikka ei meissä, vaan ainoastaan yhdessä, kenties tietorikkaimmassa pojassa, joka hiljaa ja arastellen lausui, eiköhän pojat perusteta uusi seura. Tämä ei aluksi herättänyt juuri mitään huomiota. Mutta kuitenkin nuo sanat kirvelivät korvissamme ja niin joku sanoikin, ei ole hullumpi ajatus tuo. Niin kävi, kun me niitä jonkun aikaa puntaroituamme ja aprikoituamme pääsimme siihen tulokseen, että meidän nuoren polven todella on jokaisen itsekukin edellyttämällä tavalla päästävä eteenpäin. ja niin me päätimmekin perustaa Poriin palloilun erikoisseuran. Tuntui kaikki aivan mahdottomalta ja toivottomalta - ikäänkuin orpolapsi tai liian aikaisin maahamme tullut muuttolintu, jonka tehtävänä on taistella elämästä ja kuolemasta - niin meidänkin oli pyrittävä pitkin ahdinkoista ja orjantappuraista polkua, kohti tuntematonta päämäärää, muisteli Reino Elo - yksi perustajapojista - vuonna 1936 PPT:n vuosikertomuksessa noita maagisia perustamispäiviä. Aivan hengeltään yleväksi tuntui vieläkin Reino Elon teksti nousevan tuolloin. Reino Elo (s.1918) kaatui kuitenkin talvisodassa 2.2.1940, joten hän ei koskaan ehtinyt nähdä seuransa varsinaisia aktiivivuosia. PPT:n ensimmäinen puheenjohtaja (1934) oli Emil Korpela, sihteeri Oiva Johansson (Jakamo) ja rahastonhoitaja Sulo Turpeinen. Ensimmäinen vuoden 1934 johtokunta oli kokoonpanoltaan seuraava: Emil Korpela, Oiva Johansson (Jakamo), Väinö Hakanen, Väinö Suominen, Sulo Turpeinen, Vilho Kavenius ja Taisto Karttunen. Seuran lajit olivat aluksi jalkapallo, jääpallo ja pesäpallo. Seuran rungon muodostivat Hennalan pojat, ympäröivien tehtaiden työläisten jälkikasvu, joiden isät työpaikoillaan levittivät sanaa uudesta seurasta. Poikia tuli mukaan PPT:n toimintaan eniten 5. ja 8. kaupunginosista, Toejoenrannalta ja juuri tehdasasuntoalueilta (mm. juuri valtava Hennalan kivitalo). Porin ainoa silloinen palloilun varsinainen alue eli Pallokenttä sijaitsi juuri Luntinpuiston, kirkon ja tehtaiden välittömässä läheisyydessä. Pallokentällä pelattiin ja harjoiteltiin jalkapalloa ja jääpalloa, pesäpalloa PPT pelasi ja harjoitteli Elisabethintorilla eli'Liisantorilla - siellä oli ongelmana torin läpi oikaisevat jalankulkijat, joiden takia pesäpallon pelaaminen piti aina keskeyttää. Pelikentällä oli kuitenkin usein jalankulkijoita enemmän kuin pelaajia. Tiilimäelle oli kehittymässä yleisurheilua harrastaville omaa kenttäaluetta (myöhemmin nykyinen Porin Stadion sijaitsee juuri Tiilimäen alueella). 6. kaupunginosan pojat kehittelivät jonkinlaisen kentän jalkapalloon vanhan sairaalan viereiselle niitylle - heihin ei sijaintinsa vuoksi PPT:n vaikutus varsinkaan alkuaikoina juurikaan ylettynyt. Yllä oleva artikkeli Emil Korpelasta, PPT:n ensimmäisestä puheenjohtajasta on kirjasta Porin Pallo-Toverit 40 vuotta (1974). Samaisesta juhlakirjasta käy ilmi, että 5.12.1934 pidetyssä kokouksessa tehtiin päätös, jossa seuran peliasuksi valittiin paidan väriksi kirkkaan sininen, kaulus ja hihan suut harmaat. Seuran merkki päätettiin sijoittaa paidan rintaan vasemmalle puolelle - ehdottaja oli ollut A.Lindqvist. PPT piti sittemmin sinisestä väristä osaltaan kiinni, mutta hopea katosi - tilalle tuli sinisen rinnalle punainen. PPT:n ensimmäiseksi jalkapallon herättäjäksi eli valmentajaksi valikoitui Tauno Mäkelä. Vas. PPT:n perustamishistoriaa vuodelta 1934 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84" * oik. Tauno Mäkelä muisteli PPT-vuosiensa alkuaikoja PPT:n 40-vuotisjuhlakirjassa (1974). PPT:n perustamiskokouksessa 22.9.1934 Ravintola Kansassa kokouksen puheenjohtajana toimi Emil Korpela (valittiin myös seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi) ja sihteerinä Oiva A. Johansson. Seuran ohjelmaan kolme lajia: jalkapallo, jääpallo ja pesäpallo. PPT:n ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: V. Hakanen, V.Suominen ja S. Turpeinen (varalle V.Kavenius ja T.Karttunen). PPT päätti seuranan liittyä TYöväen Urheiluliittoon Satakunnan piirin kautta. Pöytäkirjan tarkastivat V.Lahti ja R.Elo. Vas. PPT:n perustamishistoriaa vuodelta 1934 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84". Jo 4.10.34 PPT pelasi historiansa ensimmäisen jalkapallo-ottelun - vastustaja Porin Pyrintö voitti luvuin 3-2. Aikalaisten muistitietojen mukaan PPT:n ensimmäisen jalkapallojoukkueen pelaajia olivat ainakin Veikko Lahti, Väinö Suominen, Taisto Karttunen, Reino Niittynen, Tauno Mäkelä, Veikko Kunttu, Oiva Johansson (Jakamo), Reino Jarvalahti, Veikko Alm, Aallos Kaarto ja Atte Johansson.

1935: Porilaisen jalkapalloilun ensimmäinen kosketus SPL:n järjestämiin virallisiin sarjatasoihin: PPT TUL:n omissa ympyröissä: Porissa pelattiin 23.5.1935 ensimmäinen piirinmestaruusottelu PPT:n ja Porin Pyrinnön välillä - PPT hävisi 1-2. Ilmeisesti kyseessä oli ollut nimenomaan TUL:n piirinmestaruus. Vuoden 1935 toimintakertomuksessa oli maininta, että kauden aikana pelattiin 15 ottelua - ja 'oli varottu liiasta harjoittelusta johtuvaa ylikuntoon joutumista. PPT oli yhteistyössä piirin ulkopuolisen TUL-seura Tampereen Pallo-Veikkojen (TPV) kanssa - siellä toimi puuhamiehenä Reino Valkama. Kausi 1935 PPT:n myöhemmästä toimintakertomuksesta. Tuloksia PPT:n kaudella 1935 pelaamista otteluista: PPT pelasi tasapelin 2-2 Porissa RTU:n kanssa ja voitti Porin Pyrinnön kahdesti lukemin 2-0 ja 4-1. Tampereella vierailtiin syyskuun 1. päivä ja TPV:n kakkosjoukkue voitti PPT:n ykkösjoukkueen luvuin 3-0. 11.8.1935 oli Porissa pelattu (ilmeisesti TUL:n lipun alla) ystävyysottelu, jossa Porin ja Rauman yhdistetty kaupunkijoukkue kohtasi Tampereen kaupunkijoukkueen. Tamperelaiset voittivat selkeästi 11-1. Vas. PPT:n historiaa vuodelta 1935 * 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84".

1936: PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue vuodelta 1936. Nimet annettu kuvan oikealla puolella (...sininen paita, hopeinen kaulus ja hihan suut). PPT:n vakiovastustaja kesällä 1936 oli Porin Pyrintö. Ensin kohdattiin viikon sisällä kahdesti - ensin Pyrintö voitti kurakelissä 4-2, mutta toisella kertaa PPT vuorostaan voitti 3-1. Varsinaisessa TUL:n piirimestaruusottelussa PPT pesi Pyrinnön peräti 7-1. PPT:n joukkueen kapteenina jatkoi Tauno Mäkelä. Kakkosjoukkueen kapteeni oli Jakamo. Nuorten joukkueita ei PPT kesällä 1936 pyörittänyt lainkaan. PPT:n toimihenkilöitä vuodelta 1936. Kuva 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84". Vas. PPT:n historiaa vuodelta 1936 * 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84".

1937: PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue voitti kaudella 1937 piirinmestaruuden (TUL). PPT:n pelikausi 1937 myöhemmässä vuosikertomuksessa.

1938: PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue pyrki karsinnan kautta TUL:n organisoimaan 'Suursarjaan', mutta onni ja kestävyys ei tällä kertaa tuottanut tulosta. Ensin kaatui RTU Raumalla 2-0 - seuraava PPT:n karsintavastus oli Turun (Maarian) Pyrkivä (Turussa) - varsinainen peliaika päättyi tulokseen 3-3- ja kaksi puolen tunnin jatkoaikaa vei voiton Pyrkivälle luvuin 5-3. PPT:n miehistö: Aarre Honkaranta, Vilho Lepistö, Väinö Suominen, Veikko Alm, Arvo Stenman, A.Sjöblom, Eino Lepistö, Veikko Kunttu, Tauno Mäkelä, Unto Tiljander ja Veikko Lahti. Tämä PPT:n joukkuekuva sijoittuu mitä ilmeisimmin vuoden 1938 tienoille - tarkemmat tiedot puuttuvat.

1939: PPT TUL:n omissa ympyröissä. Talvisodan syttymistä enteilevät ajat keskeyttivät harjoituskaudella myös PPT:n ykkösjoukkueen toiminnan. Kesää jatkettiin vain nuorten kahdella joukkueella, joita valmensivat Nordling ja Alm. Nuorten ykkösjoukkue voitti TUL:n piirinmestaruuden kapteeninaan Kaarto. PPT:n pelikauden 1939 ykkösjoukkue ja nuortenjoukkue yhteiskuvassa. Keskirivissä toinen oikealta on nuortenjoukkueen maalivahti Reino Tommikoski, joka kaatui 19-vuotiaana jatkosodan alkuvaiheissa (10.9.1941).

1940-41: Välirauhan aikaan Porissa rikottiin urheiluliittojen rajoja: Porin Pallo-Toverit oli perustamisestaan asti ollut voimakkaasti aatteellinen työläisseura TUL-jäsenenä (myöhemmin TUK), mutta talvisodan hengessä alkoi Porissa vuoden 1940 aikana Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton pallojaoston joukkueiden välinen yhteistoiminta. Porin Kärppien ja Porin Pallo-Tovereiden jalkapallojoukkueet kohtasivat toisensa kirkon viereisellä Pallokentällä symbolisessa ottelussa (Kärpät voitti 3-2). Ottelun jälkeen kävivät molemmat joukkueet kokonaisuudessaan kunniakäynnillä sankarihaudoilla kirkkopuistossa (peliasuissa vielä!) laskien samalla vaatimattomat kukkavihot talvisodassa kaatuneiden joukkuetoveriensa Reino Elon, Aallos Kaarton ja Atte Johanssonin hautakummuille. PPT menetti talvisodassa vuoden 1940 aikana kaksi jalkapallopelaajansa ja seuran ansioituneen perustajajäsenen ja sihteerin Reino Elon. Syksyllä 1940 pelattiin Porissa vielä liitto-ottelu SPL:n ja TUL:n piirijoukkueiden välillä - SPL voitti 2-1. PPT:n jalkapallojoukkue vuodelta 1940. Nimet annettu kuvan oikealla puolella. Kesä 1941 oli alkanut PPT:n jalkapalloilijoille suotuisasti, Turun Pyrkivä oli onnistuttu ensimmäisessä ottelussa voittamaan 'läntisen lohkon ottelussa' (?) numeroin 2-1. Kärppiä vastaan pelattua ottelua seuranneena päivänä tuli 'liikekannallepanomääräykset' jatkosotaan ja niin jalkapalloilu jäi taas Porissakin juniorien harteille. PPT perusti jopa uuden alle 14-vuotiaiden poikajoukkueen. Vuoden 1941 ajalta löytyy PPT:n jalkapalloilijoiden nimilista (ilmeisesti sotakutsujen jälkeiseltä nuorekkaalta ajalta): Honkaranta, Mäkelä, Lepistö, Stenman, Kivimäki, Virtanen, Malmberg, Vainio, Kunttu, Lahti, Ulmas, Grönman ja Tranberg. Edustusjoukkueiden pelitoiminnat olivat ohi kolmen vuoden ajaksi, mutta Porissa pelailtiin ystävyys- ja hyväntekeväisyysotteluita, joihin osallistuivat myös paikkakunnalle majoitetut saksalaisjoukot. Eino Nordling kävi vuoden 1941 aikana piirivalmentajakurssin ja hänen aloitteestaan lähestyttiin lähiseudun seuroja (Noormarkun Koitto, Reposaaren Kunto ja Pihlavan Työväen Urheilijat), jotta TUL:n piiritoimintaan saataisiin lisää jalkapalloa harrastavia seuroja. Vuoden 1942 aikana PPT pystyi pelaamaan yhden virallisenkin ottelun PoPa:a vastaan (häviten). Kentällä nähtiin silloin seuraavat PPT-miehet: Honkaranta, Lepistö, Stenman, Virtanen, Suominen, Lahti ja Tranberg (edelliskaudellakin mukana olleita) sekä uudet nimet Korkeamäki, Haapakka, Kiviranta, Tammelin, Nyberg ja Stenroos.

1943-44: Jatkosodan vuodet hiljensivät Suomen pelikentät. PPT ~ jatkosota keskeytti viralliset systeemit. Vuoden 1943 aikana PPT:n A-juniorit voittivat piirinmestaruuden joukkueella: Salmi, Mannila, Nyberg, Kiviranta, Helin, Ulmas, Lanne, From, Malmberg ja Pihl (vain 10 nimeä). Vuoden 1944 aikana PPT:n A-juniorien pelaajalista: Halminen, Mannila, Helin, Ulmas, From, Malmberg, Pihl, Turunen, Toivo, Grönman, Granfors ja Tuomi. PPT:n jalkapallojoukkue menetti jatkosodassa kaksi jalkapalloilijaansa: juniorijoukkueen maalivahti Reino Tommikoski (s.1922-k.10.9.1941) ja Arvo Stenman (s.1914-k.26.2.1943). PPT:n Eino Osku Nordling edusti pitkänlinjan PPT-miestä. Hänen oma pelaajauransa kesti vain viisi vuotta, kunnes jalan katkeaminen lopetti kerralla pelit. Hän jatkoi peliuransa jälkeen valmennushommissa: Junioreiden parissa oli sotavuosista huolimatta mukava työskennellä. Pojat olivat innostuneita, halusivat oppia ja ennen kaikkea pelata. Minulla oli yleensä yksi joukkue jokaisesta iläluokasta. PPT:n juniorit olivat lähinnä ammattikoululaisia. Vastaavasti esimerkiksi Kärppien nuoret olivat lähes yksinomaan lyseolaisia, muisteli Nordling vuoden 1974 juhlakirjassa. Vaikeinta sota-ajan palloilussa oli ilman muuta matkustaminen. Autot olivat tärkeämmässä käytössä, piti mennä siis junalla. Muistan kerrankin, kun lähdimme pelaamaan Turkuun. Lähdimme junalla Porista lauantaina klo 11. Olimme Turussa yöllä kahden maissa. Ottelu oli sitten joskus sunnuntaina iltapäivällä ja takaisin tulo kesti taas melkoisesti. Kajaanin reissu vei tuollaiset kolme päivää, joten tosiaan tiesi matkustaneensa, muisteli Nordling. PPT:n johtokunta ryhmäkuvassa ankeina sotavuosina - kuva 50-vuotisjuhlakirjasta "PPT 1934-84". Eero Virtanen oli saanut tehtäväkseen vuonna 1941 seurajohdolta alkaa pitää PPT:n leikekirjaa ja ryhtyä toimittamaan myös Pallo-Toveri-nimistä seuralehteä.

1945: Sodan melskeiden miehet palailivat nurmikentille: PPT voitti TUL:n Hämeen lohkon maakuntasarjassa - karsimaan TUL:n Suomensarjaan: Sotien jälkeinen ensimmäinen jalkapallokesä 1945 Porissa oli PPT:lle kiireinen, sillä joukkue pelasi kaikkiaan 21 ottelua ja voitti TUL:n Hämeen lohkon maakuntasarjassa ja pääsi seuraavana keväänä (1946) pelattaviin TUL:n Suomi-sarjan karsintoihin mukaan. Alkukaudesta 1945 oli PPT pelannut jopa karsintaottelun RTU:n kanssa pääsystä TUL:n ylimmälle sarjatasolle, mutta PPT oli hävinnyt tuon ottelun. TUL:n cupin finaalissa PPT hävisi Pallo-Iiroille. SPL ja TUL olivat alkaneet sotien aikana osoittaa eri tahoilla liennytystä (SPL:n Suomensarjassa 1943-44 pelasi jo SPL:n joukkueiden mukana TUL:n joukkueista KTP ja Kullervo). PPT pelasi useilla joukkueillaan paljon - kiirettä piti, varsinkin kun pelimatkat olivat pitkiä ja liikenneyhteydet hankalia. PPT:n joukkuekuva vuodelta 1945 - tarkemmat tiedot puuttuvat.

1946-47: 1946: PPT nousi kevään karsintasarjastaan TUL:n Suomensarjaan: Keväällä 1946 taisteli seuraava PPT-miehistö tiensä karsinnoista mukaan TUL:n Suomisarjan pohjoislohkoon. Karsintasarjassa PPT kohtasi jo niinkin eksoottisia ja kaukaisia joukkueita kuin Turun KV, Pietarsaaren Into, Vuoksenniskan Vesa ja Tiutisten Pyrintö. Sota-ajan leima oli edelleeen kummittelemassa, sillä aikataulutusta ei vielä kaudelle 1946 oltu saatu kunnolla toimimaan. Systeemi toteutettiin nimittäin hankalalla tavalla - kesän 1946 päättyessä Suomensarja oli vielä kesken - pelaaminen keskeytettiin talven ajaksi ja hankitut pisteet jäivät odottamaan jatkoa keväälle1947. Tätä hankalaa systeemiä kutsuttiin yhtä hankalalla termillä 'ylivuotinen'. PPT:n osalta kesän 1946 pelit menivät uudella sarjatasolla niin hyvin, että kauden päättyessä jäi joukkue talvehtimaan sarjataulukon kärkeen kaksitoista sarjapistettä pussissaan. Muita joukkueita TUL:n Suomensarjassa olivat ainakin Pietarsaaren Into, Varkauden TP, Tampereen Yritys, Vaasan Toverit, Turun KT, TKT (Tampere) ja Helsingin Ponnistus. PPT 1946: V. Jakomaa, V.Suominen, M.Grönman, M.Ojala, T.Mäkelä (kapteeni), H.Kiviranta, V.Jullenmaa, U.Tiljander, V.Kivimäki, V.Tranberg, J.Vainio, I.Nyberg, E.Lepistö, P.Ulmas ja M.Helin. PPT pelaili siis TUL:n omissa sarjoissa (mm. kauden 1947 kohdalla TUL:n Suomisarjassa) ja oli saman aikaan lähestymässä myös SPL-sarjasysteemejä. Vuosikymmenten jälkeen on eri lähteistä tietojen sirpaleita etsiessä todella vaikeata saada selvyyttä esim. juuri 40-luvun lopun PPT:n sarjaotteluiden kohdalla, mistä sarjoista todella oli kysymys. Varsinaisen sotkun kaiken päälle aiheutti lisäksi tuo sotien jälkeinen tapa jakaa sarjat kahdelle eri kalenterivuodelle - sarjat aloitettiin syksyllä, pidettiin talvella tauko ja jatkettiin keväällä. Eräät tuon ajan lähteet puhuivat samasta sarjasta ajoitusnimityksellä '1946-47' - toiset vuoden '1946' sarjasta ja kolmannet vuoden '1947' sarjasta. TUL:n puolella oli tuottanut jo vuosia vaikeuksia (enemmän kuin SPL:n puolella, missä myös hommat takeltelivat) saada organisoiduksi sarjajärjestelmä, jonka sarjatasot, lohkot ja nimitykset olisivat edes hetkeksi ehtineet vakiintua. Nimityksiä ja sarjaorganisaatiota muuteltiin jatkuvasti ja kiusallisesti käytettiin välillä esim. termiä 'Suomensarja' eri merkitystasolla kuin SPL:n puolella. TUL-seurat pelasivat 'parhaimmillaan' sekä TUL:n omia sarjoja että myös SPL:n sarjoja. Näin esimerkiksi PPT ainakin vuonna 1948. Poliittista liennytystä ja uutuuden viehätystä Porissakin ~ uudet sukupolvet katsoivat ennakkoluulottomasti eteenpäin. (J.Joutsi - 3.7.2009 - kommentti TUL:n ja SPL:n sotien jälkeiseen liennytykseen): Monia eri TUL-seurojen historiikkeja lukeneena voin todeta yhteisen riemun erityisesti TUL:n jalkapalloseurojen pelaajien (ei kuitenkaan kaikkien tulisieluisimpien TUL-seurajohtajien) keskuudessa syntyneen SPL:n kanssa alkaneesta liennytyksestä siinä mielessä, että nyt pelikaudesta tuli aivan erilainen kuin aikaisemmin. TUL-seuroja oli kuitenkin ollut aika vähän ja heidän keskinäiset pelailunsa olivat kaudesta toiseen olleet aika pienimuotoisia ja loputonta tahkoamista samoja tuttuja joukkueita vastaan. Muistan joskus 60-luvulla kuunnelleeni Porissa jalkapallokatsomossa takanani istuneeseen seurueeseen kuuluneen (tuntemattomaksi minulle jääneen) PPT-veteraanin puheita siitä, miten ennen vanhaan PPT:lla saattoi vain TUL-sarjoissa pelatessaan olla ykkös- ja kakkosjoukkue mukana samassa sarjassa, missä TPV:lla oli myös kaksi joukkuetta mukana. Pelaajat olivat saaneet pelata täysin vapaasti ykkös- ja kakkosjoukkueissa, mikä oli aiheuttanut sen, että kertoja oli kohdannut aikoinaan PPT:n ja TPV:n välisissä peleissä neljä kertaa puolustajana saman TPV-laitahyökkääjän kahden viikon sisällä. Seuraavana sunnuntaina oli pelattu TUL:n kaupunkiottelu Pori-Tampere, jossa - yllätys, yllätys - samat kaverukset olivat taas kohdanneet. Oli alkanut kuulemma naamat kyllästyttää puolin jos toisin. Nyt liennytyksen myötä kesään tuli entisten tuttujen TUL-joukkueiden kohtaamisien lisäksi aivan uusia eksoottisia joukkueita eri puolelta Suomea ja kaikessa toiminnassa vallitsi jännittynyt uutuudenviehätys ja innostus. Valtakunnallinen lehdistö antoi lisäksi huomattavasti enemmän huomiota yhteisiin SPL-vetoisiin sarjoihin kuin mitä työväen lehdistö oli yrittänyt aiemmin TUL:n sarjoista lukijoilleen kertoa. Kaikesta liennytyksestä huolimatta vasemmiston ja oikeiston äänenkannattajien peliselostukset lehdissä saattoivat joskus yltyä melkoiseksi luokkataisteluksi sanallisin asein. TUL:n pelaajien ei edelleenkään ollut helppo siirtyä SPL:n alaiseen seuraan ja päinvastoin. Tämä korostui erityisesti tehdaskaupungeissa kuten Tampereella. Pahimmillaan takinkääntö saattoi siellä merkitä työpaikan menetystä. Porin vastaavista jännitteistä ei kirjoituksia ole näkynyt, vaikka vielä 60-luvullakin lehtijutuissa (ja kieltämättä katsomoissakin) joskus aisti vanhoja asetelmia. Tiettyä osaa Porin uudella stadionillakin kutsuttiin vielä 60-luvulla yleisesti termillä työläiskatsomo, mikä viittasi suoraan PPT:n innokkaisiin kannattajiin, mutta meitä 50-luvulla syntyneitä pojanviikareita ei juurikaan kiinnostanut pohtia porilaisseurojen poliittisia taustoja (kuten varmasti 40-lukulaisilta pojilta asia oli vielä käynyt kuin luonnostaan - ja kai vielä joskus kotijoukkojenkin esille tuomina). En muista juniorivuosiltanikaan (60-luvun alkupuolilta) mitään puheita porvari- ja työläisseuroista. PPT:n juniorijoukkueita ei vain piirin sarjoissa näkynyt, joten pelihaluiset pojannassikat löysivät itsensä muista seuroista ihmeempiä vakaumuksellisia juttuja pohtimatta. En muista yhtään tapausta 60-luvun alkupuolelta, että joku kaveripiirimme potkijoista olisi esimerkiksi kotoa vanhemmiltaan saanut kiellon liittyä johonkin tiettyyn seuraan, vaikka kaupunginosan nassikat edustivat kaikkia yhteiskunnan eri sosiaalisia kerroksia herttaisessa ja sopuisassa sekamellakassaan.

1947-48: PPT jatkoi TUL:n Suomisarjassa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirja ei kerro lainkaan, miten edellämainittu kesällä 1946 aloitettu Suomensarja kevään 1947 jatko-osaltaan meni. Muista tietolähteistä löytyi tietoja, miten Tauno Mäkelän valmentama PPT:n joukkue romahti keväällä -47 sarjaa jatkettaessa, Tampereella kärsittiin tilannetta kuvaavasti TKT:lle rökäletappio 0-9. Sarjapaikkansa PPT:n onnistui kuitenkin säilyttää. Kirja toteaa vuoden 1947 jalkapallosaavutuksista vain, että jalkapallossa pelattiin liiton Suomisarjassa ja seuraavan vuoden kevättä varten joukkue oli hyvissä asemissa ollen sarjataulukon kärkijoukkueena. PPT oli voittanut kausien 1947-48 ylivuotisessa TUL:n Suomisarjassa loppukesällä -47 ainakin Varkauden TP:n 1-0 ja pelannut Kuopiossa Rientoa vastaan tasapelin 1-1. Uusi aluevaltaus tuli PPT:lle mahdollisuudesta osallistua vuoden 1948 puolella SPL:n ja TUL:n liennytyksien seurauksena yhteiseen Suomensarjan pohjoislohkoon, johon TUL ja SPL saivat nimetä kumpikin kahdeksan joukkuetta. 16 joukkueen sarjassa tulivat pelaamaan yhdessä porilaisjoukkueista RU-38, PoPa ja PPT. Ilmassa oli aivan uudenlaista sähköä, kun kauteen 1948 valmistauduttiin.

1948: RU-38, PoPa ja PPT samassa Suomisarjan pohjoislohkossa kesällä 1948: Tähän Suomisarjan pohjoislohkoon oli TUL ja SPL molemmat sijoittaneet kahdeksan (8) joukkuetta. Vaasan PV luopui ja 15 joukkuetta jatkoi. Voittaja KuPS nousi suoraan SM-sarjaan - sijoille 2-8. sijoittuneet seurat säilyttivät paikkansa Suomensarjassa seuraavalle kaudelle 1949. Sijoille 9-16. sijoittuneet seurat putosivat Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle 1949. TUL-johtajat eivät tämän sarjan lopputaulukosta todellakaan pitäneet - omat joukkueet kansoittivat sarjan loppusijat. Ei ihme, että fanaattisimmat TUL-virkailijat halusivat jo kiireesti pois nöyryyttävästä SPL-yhteistyöstä. PPT jäi sarjassa 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan kaudelle 1949: PPT:n 40-vuotisjuhlakirja mainitsee kaudesta 1948 seuraavaa: Kesä 1948 oli työntäyteinen jalkapallon edustusjoukkueella, sillä se vei läpi kaksi Suomensarjan myllyä. Syksyllä -47 aloitetussa TUL:n sarjassa saavutettiin lopulta viides sija, vaikka mukana olivat kovat joukkueet TKT, TPV ja JBK. SPL:n sarjasta joukkue putosi, vaikka kierroksella saavutettiin 5 voittoa, 2 tasapeliä ja miinuksina 7 tappiota. Lohdutuksena voidaan pitää sitä, että kova oli seurakin, missä pelattiin. Yksittäisistä pelituloksista kirja mainitsee seuraavat SPL:n suomisarjasta (ei tietoa, pelattiinko kotona vai vieraissa): voitot : Vaasan TP 9-0, PoPa 2-1, TKT 5-2 ja kirjan ilmeinen painovirhe - Kuopion Elo 9-14 (?). PPT voitti myös piirinmestaruuden (TUL?) voittamalla M-sarjan (?) Rauman Työväen Urheilijat (RTU) luvuin 4-3. (Jari-Juha Kivini, 10.2.2012): Tuo PPT-Elo-matsi kaudella 1948 päättyi todellakin "vain" 9-4- lukemiin. PPT:n miehistö kaudella 1948 (tarkemmat tiedot puuttuvat). PPT, 1948 - ykkösjoukkue: Salmi, Lepistö, Nyberg, Tiljander, Grönman, Helin, Tranberg, Tuomi, Lepistö, Kivimäki, Jullenmaa, Jakomaa, Lanne, Mäkelä, Hostila, Ojala, Ulmas. PPT, 1948 - kakkosjoukkue: Kaskinen, Rummi, H.Pihl, Hakulinen, Kiviranta, Turunen, Suominen, P.Pihl, Lepistö, T.Tuomi, Helin, Järvi. Tilanne Suomensarjan pohjoislohkon ottelusta PPT-KPV lokakuun lopulla v.1948. Porin Pallokenttä on lumijäässä - pitkälle syystalvelle piti kausi venyttää tuolloin. Kuva on PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta.

1949: PPT liittojen yhteisessä (TUL ja SPL) cup-karsinnassa Suomensarjaan pääsystä : tie Suomensarjaan takaisin katkesi ensimmäiseen otteluun Karjaalla: Edelliskaudellahan 1948 PPT oli pudonnut SPL:n ja TUL:n yhteisestä Suomensarjasta - ja tie oli vienyt suoraan piirien ja TUL:n omaan karsintaan yhteiseen Suomensarjaan noususta (cup-kilpailussa 32 joukkuetta / 16 SPL + 16 TUL). Neljälle oli paikka auki nousuun Suomensarjaan kaudelle 1950. Neljä parasta cup-kilpailusta selvisi seuraavalle kaudelle yhteiseen Suomensarjaan. PPT matkusti ensimmäisellä kierroksella Karjaalle ja BK-46 oli tyly isäntä luvuin 5-3. PPT:n nousuhaaveet katkesivat ensimmäiseen peliin. PPT:n johtokunta potretissa vuonna 1949. Nimet annettu kuvan oikealla puolella. Tämän kirjoittajalle kuvan miehistä on tuttu Eero "Klasu" Virtanen (takarivin keskellä) - mm. myöhemmin kesämökkinaapurimme Luvialla. Kauden 1949 jalkapallotoiminnasta on PPT:n juhlakirjassa vain seuraava maininta: Läntisen alueen jalkapalloilun suursarjassa oteltiin muutama ottelu. TuKT voitettiin 1-0, samoin HIK 4-3. Kansainvälisessä ottelussa saatiin Linköpings KIF tunnustaa paremmaksi 5-2.. Edellä oleva oli siis TUL-liiton omaa sarjaa. Jostain syystä juhlakirja vaikeni täysin SPL:n kanssa yhteisistä toiminnoista (urheilupolitiikkaa ilmeisesti sekin). Useimmat pelaajat olivat 'liennytyksestä' SPL:n kanssa mielissään, mutta vastaavasti useimmat urheilupoliitikot TUL:n seurajohdoissa olivat yhteistoiminnasta käärmeissään. TUL:n sisällä asiasta oli olemassa voimakasta ristivetoa. PPT:n joukkueet Tiilimäen harjoituskentällä vuonna 1949. Kentän hiekkapinta näyttää kuvassa kyllä aivan hirmuiselta. En osannut kuvasta tarkalleen sijoittaa mielessäni kyseisen kentän sijaintia taustan talojen avullakaan. Jari-Juha Kivinin lähettämä selvitys sai kentän paikalleen kartalla myös mielessäni. (Jari-Juha Kivini, sähköposti 11.2.2012): Tuo Tiilimäen kenttä oli kai ensimmäinen kaavoitettu urheilukenttä Porin keskustan alueella. Kenttä sijaitsi nykyisen Tiilimäen Nesteen paikalla (ex-"Kespa"). Kuvassa taustalla näkyvät rakennukset ovat nykyisen Maamiehenkadun varrella. Talot rakennettiin sodan jälkeen ja ne piti myöhemmin purkaa, mutta vielä ne siinä pönöttävät. Kuvakulma on siis kentältä länteen päin. Tiilimäen kenttä 1909 (Jari-Juha Kivini): Vaihtoehtona alkujaan Kirjurinluoto. Luodon vehreyttä ei haluttu loukata eikä puita kaataa. Paikka oli jo rakentumassa kaupunkilaisten virkistyspaikaksi. Kustannukset myös Tiilimäkeä korkeammat (6000:-). Tiilimäen hinta-arvio alkujaan 2000:-. Plussana maaperän kuivuus, halvemmat kustannukset sekä koulu Eteläpuiston eteläpäässä (”Synkkäri”). Kenttä 125 X 85 m - ”Pikkumetsän pohjoisosassa”. Kaupungininsinööri ehdotti Tiilimäkeä ”nykyisestä kanatarhasta kaakkoon päin entiselle peltopalstalle n:o 431 - Honkametsän keskelle kuivalle Tiilimäelle.” Kentältä kaadettiin n. 100 puuta, jotka käytettiin kentän pylväiksi. Kenttäalueen yhteydessä oli pumppukaivo. Kaupunkilaiset urheiluaktiivit äänestivät kentän sijainnista Kirjurinluodon ja Tiilimäen väliltä Juhannuslehdon tanssilavalla. Tiilimäki voitti yhdellä äänellä. Kaupunginvaltuusto yhtyi voittaneeseen kantaan. Kenttäasiaa Tiilimäelle ajoi mm. isännöisijä Gustav Manninen. ”Tiilimäen kenttää reunustavien ojien reunoilla kasvaneet katajapensaat.” Kentän suunnitteli maanmittausinsinööri Kelpo Vohlonen. Kenttää reunusti korkea teräväkärkinen ”picket fence”. Tiilimäen kenttä valmistui 1909-1910. Vuonna 1912 kentälle rakennettiin pukusuoja. Rakennus purettiin 1929, jolloin tilalle tehtiin yli puolta suurempi pukuhuone, johon tuli kalustosuojan päälle myös naisten huone. Pukusuoja oli jatkosodan aikana vuokrattuna saksalaisille sotilaille, mutta se paloi jo vuonna 1942. Työväen vappujuhlakenttänä toiminut Tiilimäki vaihtui Isomäen laululavaksi vuonna 1960. Menot: kentän punnitseminen 162:-, kaivo 722:-, raivaus 376:-, tasoitus 1.157:-, juoksuradan saveaminen 1.027:-, voimistelu-, hyppy- ja heittopaikat 199:-, nurmikon kylväminen 94:-, juoksuradan paalutus 40:-, aidanpylväät & lanka-aita 145:-, aineita istuinpaikkoja varten 82.-, yhteensä 4.004, 61 mk. Kustannettiin kaupungin ”väkijuomavoittorahoilla”. 1946 vaikean asuntopulan vuoksi ei Tiilimäen urheilukentällä olleita parakkeja saatu vielä siirtää pois. Näin kentän uudelleenrakentaminen siirtyi. Kentällä oli junioreiden sarjaotteluja ja toimi harjoituspaikkana vielä 50-luvun lopulla. Vuonna 1960 vielä ainakin moukaripörssi. Kunnalliskertomus kertoo paikalle tulevan huoltoaseman, joka avattiinkin 7.heinäkuuta 1961 Tiilimäen Unionina. TUL:n ja SPL:n yhteisen karsintasarjan Suomensarjaan 1950: PPT oli selvinnyt 1. kierrokselle, mutta putosi heti hävittyään Karjaalla.

1950: PPT ainakin TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa kolmantena: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan (ei muita tietoja tästä kaudesta): Jalkapallokausi 1950 avattiin ystävyysottelun merkeissä ja voitettiin RaPa 2-1. Suursarja aloitettiin voittamalla VaKP 3-0, muut ottelut hävittiin ja mm. TKT:lle 3-2. Tämä ottelu oli erikoinen, että häviö tuli kolmen rankkarin jälkeen. A-juniorit voittivat piirin mestaruuden. Kahdeksan joukkueen sarjassa PPT oli lopulta kolmas. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois. 'Jalkapallokirja 1950' ei kertonut mitään TUL:n puolen sarjasysteemeistä - luonnollisestikaan. PPT, edustusjoukkue 1950: Granfors, Tranberg, Kivimäki, Helin, Lanne, Tiljander, Nyberg, Ojala, Tuomi, Jullenmaa, Ulmas, Pihl, Heinonen. PPT, A-juniorit 1950: Saarela, Sillanpää, Heino, Viljamaa, Mikkonen, Björkqvist, Väkevä, Karttunen, Leino, Linnala, Mattila.

1951: PPT pelaili TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa pelattiin TUL-liiton suursarjassa, saavutettiin siinä kolmas sija. Sarjassa oli mukana TPV, VaKP, TPT ja Lielahden Kipinä. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois. PPT:n joukkue kuvattuna jonkun vieraspelin yhteydessä kauden 1951 aikana. Taustalta näkyy, että joukkue yöpyi reissullaan Matkustajakoti Turistissa, joka oli sen verran urheilullinen, että kulmassa näkyy veikkausasiamiehen mainoskyltti.

1952: PPT pelaili TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta: Jalkapallossa pelattiin TUL-liiton suursarjassa, lohkon voitti TPV. PPT oli toisena. Piirinmestaruuden voitti edustusjoukkue ja C-nuoret. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois.

1953: PPT voitti TUL:n lohkonsa ja pääsi karsimaan yhteiseen Suomensarjaan - jäi sijalle 7/8: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa oteltiin TUL-liiton suursarjassa, lohko voitettiin, mutta Suomensarjan karsinnassa ei onni hymyillyt. Ainoa voitto tuli EIF:stä 4-1. PPT:n kakkosjoukkue voitti piirinmestaruuden. PPT pelasi nyt TUL:n Suursarjassa Varsinais-Suomen lohkossa ja voitti sen. PPT pääsi lohkovoittajana mukaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintaan, mutta voitti vain yhden pelin - paikka Suomensarjasta jäi saamatta. Seuraavalle kaudelle PPT kuitenkin pääsi mukaan SPL-vetoiseen Maakuntasarjaan.

1954: SPL ja TUL löysivät yhteisen sävelen sarjatoimintaansa: PoPa, PPT ja Kärpät samassa yhteisessä SPL:n ja TUL:n Maakuntasarjan lohkossa. Porin Pallo-Toverit (PPT) ~ jäi Maakuntasarjalohkossa viimeiselle sijalle sijalle 5/5 ~ piirisarjaan. PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa pelattiin kaudella 1954 yhteiset sarjat, sillä TUL ja SPL sopivat väliaikaisesta yhteistoiminnasta. PPT pelasi kauden 1954 Maakuntasarjassa - mutta ei ollut mitään sanomista, vaan kyläsarjaan matka alkoi. PPT pääsi mukaan SPL:n sarjasysteemeihin, kun SPL ja TUL pääsivät sopimukseen ennen kauden 1954 alkua. PPT pelasi Kärppien ja PoPa:n sekä Unitaksen ja Iirojen kanssa kaksinkertaisen sarjan, mutta PPT voitti vain yhden pelin (Kärpät 3-2) ja tie vei harmittavasti 'kyläsarjoihin' juuri kun yhteinen sävel liittojen välillä oli löytynyt. PPT:n joukkue kuvattuna Porin Herralahden kentällä vuoden 1954 aikoihin (voi heittää vuodella eteen tai taakse). Taustalla kuitenkin Herralahden 'komea' pääkatsomo. PPT, edustusjoukkue 1954: Veikko Saarela, Björkqvist, Kalevi Eriksson, Veikko Tranberg, Leo Levo, Pentti Pihl, Matti Helin, Nurmi, Kööri Aaltonen, Olli Pihl, Reijo Nyström, Alpo Tall, Matti Linnala, Reijo Vainio, Martti Leino.

1955: Kärpät , PPT ja Ruosniemen Visa karsimassa piirinsarjatasolta Maakuntasarjaan (SPL ja TUL): PPT nousi kyläsarjastaan takaisin Maakuntasarjaan. PPT nousi kauden 1955 päätteeksi takaisin seuraavalle kaudelle Maakuntasarjaan. Ensimmäisellä karsintapelikierroksella PPT voitti Raumalla Kortelan Ryhdin numeroin 6-4. Karsintasysteemin ratkaisevassa nousuottelussa PPT voitti toisen porilaisen joukkueen Ruosniemen Visan 11-1. PPT, edustusjoukkue 1955: Pentti Sillanpää, Erkki Heino, Veikko Heinonen, Veikko Tranberg, Leo Levo, Matti Helin, Nurmi, Aaltonen, Seppo Nyström, Reijo Vainio, Matti Leino. Seuraavalle kaudelle 1956 SPL oli aloittamassa uutta sarjatasoa Maakuntasarjan alapuolelle (piirisarjojen yläpuolelle). Uutta neljättä virallista sarjatasoa kutsuttiin nimellä ALUESARJA.

1956: Neljä porilaisjoukkuetta Maakuntasarjassa 1956 (RU-38, PoPa, PPT ja Kärpät): PPT Maakuntasarjassa (nousijana) - pääsi sijalle 5/10: PPT pelasi kauden Maakuntasarjassa (länsilohko #1). Lohkossa oli kymmenen joukkuetta ja uhkana oli koko ajan tieto siitä, että peräti neljä huonointa joukkuetta tulisi putoamaan kauden päätteeksi kyläsarjoihin. PPT selviytyi sarjassa viidenneksi ja voitti (ainakin toisessa pelissä) kovina ennalta pidetyt tamperelaisetkin (TaPa, Tappara ja TPV). PPT hävisi piirinsarjassa RU-38:lle 2-3 ja Maakuntasarjan otteluissa ei mennyt sen paremmin keltamustia vastaan: PPT-RU-38 1-2 ja RU-38-PPT 3-1. PPT osallistui kaudella 1956 myös Suomen cup-kilpailuun, mutta menestystä ei ilmeisesti tullut, koska juhlakirjat eivät asiasta vaivaudu mitään kertomaan. Musta lukunsa PPT:n jalkapallotoiminnalle kaudesta kuitenkin tuli siinä mielessä, että seuran 2-, 3- ja A-juniorijoukkueet kaikki luopuivat sarjasta kesken kaiken. Syynä oli 'toimitsijavoimien puuttuminen'. Kauden 1956 PPT-miehistöön kuuluivat ainakin Levo, Helin, Alpo Tall, Matti Linnala ja Kalevi Kerttunen. Nuorten joukkueesta oli nostettu edustusmiehistöön Pekka Grönblom ja Hannu Haanpää. Nuoremmista junioreista maininnan kauden 1956 saavutuksista juhlakirjoituksissa saivat A.Nieminen, Antti Helppolainen, Puisto, Lepistö ja Järvensivu.

1957: PoPa, PPT ja Ruosniemen Visa samassa Maakuntasarjan lohkossa #6 ~ kaikki viimeisillä sijoilla! PPT paras porilainen Maakuntasarjassa ~ sijalla 6/8. Piirinsarjassa PPT hävisi RU-38:lle peräti 2-9. Suomen cupissa PPT voitti ensimmäisen pelinsä, mutta putosi toisessa ottelussaan (tarkemmat tiedot puuttuvat). Jos edelliskaudella oli podettu kesken kaiken toimitsijapulaa, niin nyt PPT oli ilmoittanut piirinsarjoihin kaikkiaan kuusi joukkuetta. Porissa oli lisäksi käynnistynyt uusi turnausmuoto, kun alettiin pelata Laurin pallo-kiertopalkinnosta. Kisaan osallistuivat PPT:n ja PoPa:n A-juniorit ja Porin lyseon ja yhteislyseon joukkueet (tarkemmat tiedot puuttuvat). Kukahan oli kyseinen Lauri? PPT:n miehistöä kuvattuna v.1957 talvisarjaottelun päätyttyä - tarkemmat tiedot puuttuvat.

1958: Kärpät (nousijana), PoPa ja PPT Maakuntasarjassa: PPT ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 6/8. PPT pelasi kauden 1958 Maakuntasarjassa (lohko IV) säilyttäen sarjapaikkansa hyvin sujuneen loppukauden ansiosta, jolloin PPT voitti 'putkessa' vastustajiaan: RTU 9-4, Kraft 3-2, PoPa 4-2 ja Iirot 5-2. PPT-historiikki muisteli: Kausi 1958 alkoi tavanomaisesti, sillä kevään ottelut menivät kurjasti - ikäänkuin kaverit olisivat poteneet peliväsymystä. Suomen cupissa PPT putosi ensimmäisessä ottelussa (TKV). Matti Helin ja Hannu Haanpää valittiin Satakunnan piirin joukkueeseen, joka matkusti pelimatkalle Tanskaan. PPT-junioreille järjestettiin leiri Luvian Lemlahdessa, jossa tämänkin kirjoittajan perheen kesämökki sijaitsi. PPT-miehen Eero "Klasu" Virtasen kesämökki sijaitsi muutaman sadan metrin päässä. Ilmeisesti 38 pojan leiritys liittyi siis Eero Virtasen ideointiin. Minkäänlaisia aukeita potkimisniittyjä en kyllä lähiseudulta muista - oma mökkikenttämmekin oli vain noin 6x10 metrin kokoinen. Luvian kirkon kupeella, kuusiaidan suojassa sijainnut Luvian Vedon jalkapallokenttä oli kuitenkin aika kaukana Lemlahdesta. Eino Nordling seurasi SPL:n kustannuksella jalkapallon MM-kisoja Tukholmassa. I-luokan piirisarjaottelussa PPT-Kärpät (3-1) PPT oli pelannut (3.8.1958) kokoonpanossa (pelipöytäkirjasta): (mv) Pertti Österlund, Pentti Hakala, Matti Linnala , Hannu Haanpää, Eero Niittynen, Matti Helin, Anto Virtanen, Pekka Grönblom, Leo Levo, Aarre Aaltonen ja Antti Linnala. Jalkapalloilijana pisimmän uran mainituista PPT-pelaajista pelasi Hannu Haanpää. Jääkiekkoilijana Anto Virtanen tuli menestymään vielä Porin Karhujen ja Ässienkin pelipaidassa.

1959: PPT Maakuntasarjassa (lohko V) ~ sarjapaikka säilyi (sijoitus: 5/7), mutta edessä oli pelaajien joukkopako. PPT pelasi kauden 1959 Maakuntasarjassa - PPT:n 40-vuotisjuhlakirja toteaa kaudesta vain lyhyesti: Kesän merkkitapaus oli Rauman Pallon kanssa, häviö 5-2. Maakuntasarjan V-lohkossa sarjapaikka säilyi. Seuran vanhat parrat pelasivat 25-vuotisjuhlaottelun PoPa:n kanssa, tasatulos 1-1. PPT sijoittui maakuntasarjan lohkossaan viidenneksi, mutta taustalla muhi melkoinen sisäpoliittinen miina. Omissa linjanvedoissaan TUL:n suhteen PPT oli ajautunut törmäyskurssille ja seurauksena oli PPT:n oman miehistön enemmistön siirtyminen 12.11.1959 ongelmalliseen tilanteeseen perustetun uuden seuran eli Porin Urheilu-Toverien (PUT) riveihin, joka anoi omalla tahollaan kaudelle 1960 SPL:n sarjavaliokunnalta maakuntasarjapaikkaa luovuttaneen Kaskisten Vedon paikalle. PPT:n kauden 1959 edustusmiehistöstä siirtyivät PUT-seuraan Österlund, Juhani ja Pentti Laiho, Paltanen, Niittynen, Helin, Sulonen, Virtanen ja Perho. PPT:n A-juniorijoukkueen kerrottiin myös siirtyneen PUT-seuraan lähes kokonaisuudessaan. PPT: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): E.Nordling, pelipaita punakeltainen - housut valkoiset (Jalkapallokirja 1959).

1960: PPT pelasi Maakuntasarjassa, mutta putosi Aluesarjaan. PPT jäi viimeiseksi Maakuntasarjan lohkossa #4 ja putosi Aluesarjaan. Fuusioitunut Porin Kärpät ei jatkanut pelaamistaan (luovutti). TUL erotti PPT:n jääkiekkoratkaisun takia (liittyi v.1963 TUK-liittoon). Erottamisen jälkeen PPT-peruspelaajien joukkopako. Vuosi 1960 oli PPT:lle raskas , sillä seuran yleinen kokous oli päättänyt ilmoittaa seuran jääkiekkojoukkueen valtakunnallisen Jääkiekkoliiton sarjaan - seurauksena TUL erotti PPT:n välittömästi liitostaan (PPT liittyi myöhemmin - vuonna 1963 - TUK-liittoon). Edelliskauden PPT-miehistöstä oli jääkiekkojoukkueen kohdalla sattuneen kriisin takia tapahtunut joukkopako. PPT pelasi kauden 1960 Maakuntasarjassa (lohko IV), mutta nuorella joukkueella sarjapaikka menetettiin. Suomen cup-kilpailussa Lukko (Rauma) pudotti PPT:n kolmannella karsintakierroksella Porissa 0-5. Toisella karsintakierroksella PPT oli voittanut Porin Vedon maalein 2-1. Kauden 1960 historikkia PPT:n myöhemmässä juhlakirjassa (PPT:n 1960 cup-otteluista on historiikissa epätarkkuuksia). TUL-liitosta erottaminen oli aiheuttanut PPT:n peruspelaajien siirtymisen pois seurasta. Ylläolevan tekstin mukaan iso osa PPT-pelaajista siirtyi nimenomaan PUT-nimiseen seuraan, josta en tiennyt enkä muistanut mitään ennen kuin Jari-Juha Kivini ystävällisesti lähetti asiasta lisätietoja: (Jari-Juha Kivini, sähköposti 10.2.2012): Porin Urheilu-Toverit eli PUT perustettiin erinäisten tuolloisten sisäisten linjanvetojen kautta kilpailemaan sieluista ja pelivermeistä. Aika vähän tuosta PUT:sta on kirjauksia historian hetteikössä. Uusi Aika-lehdessä seuran syntyä hahmoteltiin aikoinaan seuraavasti: Referaatti - Uusi Aika, 1960: "Mitä tulee porvari-työläisurheiluseura PUT:hin, joka perustettiin johtajapaikkojen puutteessa … PUT anoi piiriltä sarjapaikkaa maakuntasarjasta -59 luovuttaneen Kaskisten Vedon paikalle. PPT/A siirtyi lähes kokonaisuudessaan PUT:iin. Veikko Tranberg oli perustamassa PUT:ta edustaen seuraa aktiiviuransa loppuun. Myös johtokunnassa." Kesäksi 1960 perustettiin työväenrintamalle uusi seura: Porin Urheilu-Toverit (PUT) Poliittisesti porilainen jalkapalloilu eli sen vasemmalla laidalla eli työväestön keskuudessa jännitteistä aikaa vuoden 1960 aikaan. PPT:n oli joutunut omissa linjanvedoissaan TUL:n kanssa tukkanuottasille ja seurassa tapahtui paha repeämä. 12.11.1959 perustettiin sekavassa tilanteessa uusi seura - Porin Urheilu-Toverit eli PUT, johon PPT-pakolaiset joukkoliikkeenä siirtyivät. PUT:n puheenjohtaja Aatos Olkkonen ja sihteeri Pertti Koski lähettivät 16.2.1960 SPL:n sarjavaliokunnalle anomuksen päästä kaudella 1960 pelaamaan maakuntasarjaan, johon oli Kaskisten Vedon luovuttaessa jäänyt (kirjeen kirjoittajien mukaan) paikka PUT:lle vapaaksi. Kirjeessä PUT-seuran johtomiehet perustelevat miehistönsä olevan varmasti maakuntasarjatasoa, sillä PPT oli edelliskaudella ollut maakuntasarjan lohkossaan viides ja nyt kyseisestä seurasta oli siirtynyt PUT-paitaan pelaajat Österlund, Juhani ja Pentti Laiho, Paltanen, Niittynen, Helin, Sulonen, Virtanen ja Perho. PPT:n A-juniorijoukkuuen kerrottiin siirtyneen PUT-seuraan lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi Ruosniemen Visasta oli seuraan siirtyneet Osmo ja Onni Mäkinen. Jari-Juha Kivini lähetti (10.2.2012) tämän kopion PUT-seuran johtomiesten SPL:n sarjavaliokunnalle 16.2.1960 lähettämästä kirjeestä. Kirjeessä seuran osoitteeksi on laitettu Säveltäjänkatu 2 C. PUT ilmestyi SPL:n viralisiin sarjasysteemeihin vasta kaudelle 1962, jolloin se pelasi Aluesarjassa. Kaudelta 1960 löytyy merkintä Suomen cupin ensimmäiseltä karsintakierrokselta, jolloin Porin Veto oli voittanut uuden PUT-seuran numeroin 5-0. Kauden 1962 Jalkapallokirja kertoo PUT-seuran yhteyshenkilön olleen nimeltään Anton Olkkonen. Kausilla 1960-61 PUT oli pelannut siis vain piirinsä sarjoissa.

1961: PPT Aluesarjassa (lohko #11) ~ nousu kariutui yhteen otteluun (RTU). PPT pelasi kauden 1961 Aluesarjassa lohkossa #11 ja nousu kariutui ratkaisuottelussa RTU:n kanssa pelattuun tasapeliin 0-0, PPT olisi tarvinnut noustakseen voiton. PPT:n edustusmiehistö muodostui lähes kokonaisuudessaan seuran omista A-junioreista. Lohkon kuusi joukkuetta olivat: PPT (Pori), RTU (Rauma), Noormarkun Koitto (Noormarkku - liitettiin Poriin 1.1.2010), Porin Veto (Pori), Ruosniemen Visa (Pori) ja Uotilan Työväen Urheilijat (Rauma). Jalkapallokirja antaa PPT:n yhteyshenkilöksi nimen J.Turunen.

1962: PPT Aluesarjassa (lohko #11) ~ nousu Maakuntasarjaan. PPT pelasi kauden 1962 Aluesarjassa ja nousivat Pauli Virtasen johdolla kovalla ryminällä Maakuntasarjaan. Kymmenestä sarjaottelustaan PPT voitti yhdeksän. Kauden jälkeen PPT:n maalisuhde oli huikea 45-7. Joukkue sai kaudelle uudet punakeltaiset pelipaidat. Suomen cupissa PPT hävisi heti ensimmäisessä ottelussaan PTU:lle (Pihlava).

1963: PPT nousseena Maakuntasarjassa ~ säilytti sarjatasonsa (neljäs sija). PPT pelasi kauden 1963 nousijana Maakuntasarjassa. Kevätkierroksella PPT voitti Karhut 2-0, samoin kaatuivat RTU (3-1) ja Uudenkaupungin Roima (3-0). Syyskierroksella PPT:n vauhti hyytyi ja PPT jäi neljänneksi - TPV nousi Suomisarjaan. Porin kaupunkijoukkueessa Raumaa vastaan pelasivat PPT-pelaajista Antero Laiho, Tapio Aro, Pekka Kulju ja Juhani Laiho.

1964: PPT Maakuntasarjassa ~ sijoittui neljänneksi. PPT pelasi kauden 1964 juhlavuotenaan (30. toimintavuosi) Maakuntasarjassa edelleen - Pauli Virtasen johdolla oli juhlavuoteen satsattu kunnolla - kevätharjoituskaudella oli jopa leireilty Pajulahden urheiluopistolla. Kaudesta tuli kuitenkin 'tasapaksu' - nousu ei onnistunut, kauden 30-vuotisjuhlaottelu (samalla sarjaottelu) Rauman Lukkoa vastaan päättyi 1-1 (lähde: PPT:n juhlakirja). Porin Pallo-Toverit (PPT), Tiilinummi, Pori - puheenjohtaja Pauli Virtanen, sihteeri Martti Pirinen, Valmentaja Armas Käppi, pelipaita punakeltainen - housut valkoiset.

1965: PPT Maakuntasarjassa ~ nousi Suomensarjaan kaudelle 1966. PPT pelasi kauden 1965 Maakuntasarjassa ja onnistui nousemaan kaudeksi 1966 Suomensarjaan. Joukkueen valmentajina toimivat pelaajat Heikki Kylänpää ja Kari Järvensivu (huoltajana Pauli Virtanen). Kausi alkoi komeasti Porin uudella stadionilla - lohkon yksi ennakkosuosikeista TPT kaatui luvuin 2-1. Tampereella PPT voitti samaisen TPT:n syyskierroksella peräti 7-2. Kahdeksan joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa PPT hävisi vain kerran (PTU) ja pelasi vain yhden tasapelin (KalPo) - loput 12 peliä voitettiin. Kauden 'maalisuhde' oli 50-17. Sarjanousu oli selkeä, eroa toiseksi tulleeseen joukkueeseen jäi peräti kahdeksan pistettä. PPT kruunasi hyvän kautensa voittamalla ensimmäisen I-luokan piirinmestaruutensa SPL:n yhteistyön aikana - suomensarjalaiset RU-38 ja Karhut kaadettiin ja MuSa:n kanssa pelattiin tasan. Piirinmestaruusfinaalissa kaatui RaPa Raumalla 3-1. Suomen cup-turnauksessa PPT kaatoi mm. ÅIFK:n komeasti 5-1 ja putosi jatkosta vasta neljännessä pelissään (lähde: PPT:n juhlakirja). PPT, edustusjoukkue 1965: Martti Toivanen (mv), Veikko Lehtonen (vm), Matti Helppolainen, Juhani Laiho, Pentti Kuusinen, Antero Laiho (kapt.), Pekka Kulju, Heikki Kylänpää (I-vaim.), Olli Salminen, Alpo Tall, Tapio Aro, Taisto Korkiamäki, Armas Käppi, Martti Pirinen, Tapio Peltorinne, Altti Rosnell ja Kari Järvensivu (II-valm.). PPT ei kyennyt huoltajien puutteen vuoksi asettamaan yhtään juniorijoukkuetta piirinsarjoihin. PPT:n seuramerkit no.2 ja No.3. Kakkonen otettiin käyttöön 60-luvulla, kolmonen FC Jazziin asti.

1966: RU-38, Karhut ja PPT porilaisista joukkueista Suomensarjan länsilohkossa. Kaikki porilaisjoukkueet säilyttivät sarjapaikkansa Suomensarjan länsilohkossa. PPT nousijana Suomensarjassa ~ sijoittui seitsemänneksi. PPT:n valmentajana toimi edelliskauden nousun jälkeen edelleen Heikki Kylänpää (huoltaja: Pauli Virtanen). Pelaajamiehistössä ei tapahtunut suuria muutoksia ja kauteen suhtauduttiin odottavin mielin. Ennen kautta pelattu piirinsarja ei luvannut hyvää, edelliskauden mestaruus vaihtui nyt Porin lohkon jumbosijaksi. Kauden aikana PPT jäi Suomensarjassa seitsemänneksi, mikä nousijajoukkueelle oli varmasti tyydyttävä suoritus (lähde: PPT:n juhlakirja). (Jalkapallokirja 1966): Porin Pallotoverit (PPT), Tiilinummi - sihteeri Pauli Virtanen, puheenjohtaja Taisto Tuomi, valmentaja Heikki Kylänpää, paita punainen - housut siniset. Kauden 1966 tapahtumia PPT:n suomensarjakaudelta nousun jälkeen (PPT:n juhlakirja). Vuosikatsauksen kirjoittaneelle tuntuu tärkeintä olleen voitot paikalliskilpailijoista (RU-38 ja Karhut).

1967: PPT Suomensarjassa viidentenä ~ naapuriseurojen tuleva fuusio hämmensi. PPT pelasi kauden 1967 Suomisarjassa seuraten sivusta RU-38:n ja Karhujen fuusiopuuhia. Lainaus kaudesta PPT:n 40-vuotiskirjasta: Suomisarjassa jalkapallon edustusjoukkueemme aloitti voitokkaasti. TPV kaatui 1-0, HPK 4-1, PS-44 taisteli tasapelin 0-0. Voitot tulivat Pyrkivästä 3-2 ja TaPa:sta 1-0. Hävisimme TuTo:lle 1-3 ja RU-38:lle 0-3. Joukkueemme taisteli lohkovoitosta sinnikkäästi, mutta onni ei ollut myötä. Seuraavana vuonna pelattiin edelleen Suomensarjassa. PPT:n edustusjoukkuetta valmensi edelleen Heikki Kylänpää. Suomen cupissa PPT:n taival päättyi heti ensimmäiseen otteluun (SePS, 1-2). Kakkosjoukkuetta vetivät Armas Käppi ja Reima Leino. Porin uudella stadionilla 7.5.1967 pelattu porilainen paikallisottelu Karhut-PPT. Lopputulos ei ole tiedossa. Keskellä Karhujen Keijo Koistinen - vasemmalta kengänpohjan nappuloilla akillesjänteelle kurottaa (ilmeisesti) Matti Helppolainen, oikealla PPT:n Tapio Aro. Karhujen Keijo Koistinen hukkui seuraavana kesänä heinäkuussa Kuopiossa. PPT:n pelipaita oli punainen, housut siniset. Karhujen pelipaita näyttää olevan tässä kuvassa kokokeltainen - housut valkoiset. Kuva Karhujen käsiohjelmasta. PPT:n Tapio Arosta muistuu mieleen tarina, missä hänen kerrottiin ennen erästä pelikautta lyöneen vetoa siitä, että hän tekee maalin heti pelin alussa, kun oma joukkue aloittaa - vieruskaveri siirtää alkupotkun hänelle ja varsinkin Porin lyhytmittaisella Pallokentällä hänen oli tarkoitus heti syötöstä laukaista pitkä leijapotku vastustajan vielä alkuvalmisteluissaan keskittymättömän maalivahdin yli verkkoon. En tiedä, olivatko tarinat vedonlyönnistä totta vai ei, mutta muistan nähneeni hänen kikkaa muutaman kerran yrittävän - maalia ei kaiketi saatu kuitenkaan aikaiseksi?

1968: PPT sijoittui Suomensarjan länsilohkossa 8. sijalle: Porin Pallo-Toverit pelasi kauden 1968 Suomen sarjan länsilohkossa sijoittuen turvallisesti kahdeksanneksi. TUK valitsi kaudella 1968 liittojoukkueeseensa PPT:n moottorimiehen Kari Järvensivun ja varmanäppisen maalivahdin Martti Toivasen, jotka pelasivat liitto-ottelunsa Romaniassa. Antero Laiho kelpuutettiin puolestaan TUK:n liittojoukkueeseen, joka pelasi ottelunsa Hollannissa (lainaus PPT-juhlakirjasta). PPT:n kausi alkoi Suomensarjan lohkossa tasapelillä Finströmiä vastaan, mutta sitten seurasi synkkä neljän tappion putki, jonka jälkeen kauden loppu olikin vain keskittymistä sarjapaikan säilyttämiseen, jossa onnistuttiinkin lopulta. Parasta PPT:n toimintakaudessa oli se, että nyt piirinsarjoissa pelasi täydet juniorijoukkueet (A, B, C ja D). PPT:n edustuspelaajia kesäkaudelta 1968 - Ari Niemenmaalle kiitos materiaalin välittäisestä.

1969: PPT ja PTU Suomisarjan länsilohkossa (1969): PPT sijoittui seitsemänneksi. Nämä lehtiotsikot ja -jutut ovat PPT:n suomisarjan kaudelta 1969 (länsilohko). Kuvissa vasemmalla pelaajavalmentajana toiminut Kari Järvensivu, keskellä Hannu Haanpää ja oikealla Ässien mestaruussarjajoukkueessa edelliskaudella 1968 kunnostautunut Timo Mäkelä, joka oli vuonna 1967 voittanut jo Suomen jääkiekkomestaruuden RU-38:n riveissä. Valmentaja Kari Järvensivun apulaisina toimivat Veikko Heinonen ja Erkki Heino. Mainittakoon, että siviilityönään valmentaja Järvensivu toimi Porin kauppahallissa pikasuutarina. Pelaajarinkiin kuuluivat myös maalivahti Salminen, Esko Tammi, Aarnio, Jorma Murto, Kari Lumme, Esa Hulpio, Peltorinne, Esa Malmberg, Matti Röppänen, Matti Helppolainen ja kaudella 1967 Porin Karhuissa pelannut Jukka Koskinen. Jalkapallokirja 1969 keroo PPT:n pelaajaliikenteestä: uudet: Timo Mäkelä (Ässät), Pauli Rosenberg (R.Visa), Jorma Murto (Karhut), Pertti Jokinen (Karhut), Keijo Salminen (Karhut) ja Ari Oras (Ässät). Poislähtijät: Lasse Honkanen (Ässät) ja Lasse Lehtonen (PiTU). Näin loistavissa liejuolosuhteissa pelattiin keväällä 1969 SM-sarjaan valmistautuvan Ässien ja suomensarjalaisen PPT:n välillä piirinsarjan finaali Porin Pallokentällä. Vasemmalla PPT:n Matti Röppänen ja oikealla Ässien Esa Furuholm. Ankeat olot sotkivat ottelussa molempien suunnitelmat ja peli meni kuraleikeiksi, joista kertovat ottelun loppunumerotkin: 4-4. PPT:n Esko Tammi teki hattutempun ja PPT:n avausmaalin teki Matti Helppolainen. PPT ehti johtaa jo 2-0 ja 3-1. Kuvan Esa Furuholm teki Ässien maaleista kaksi. Uusintaottelussa SM-sarjan Ässät näytti sitten kaapin paikan ja voitti PPT:n peräti 10-1. PPT:n ainokaisen teki Matti Helppolainen. Ässät oli tähän peliin laittanut parhaan miehistönsä, sillä edessä oli pian SM-avaus Kokkolan Pallo-Veikkoja vastaan Porin Pallokentällä. Mainittakoon, että uusintaottelun alku viivästyi puoli tuntia, koska molemmat joukkueet olivat saapuneet paikalle 'kakkospaidoissaan' (vihreä paita, punaiset numerot). Ässien ykköspaidat (punaiset) jouduttiin viime hetkellä hakemaan paikalle ongelman ratkaisuksi. Satakunnan Kansan lehtikuva Suomensarjan länsilohkon ottelusta PPT - PS-44 , jossa PPT oli tukalan sarja-asemansa takia ottanut mukaan alkukauden huilanneet vanhat tietäjät: Antero Laiho, Alpo Tall ja Tapio Aro. Temppu toi toivottua tulosta, PS-44 kaatui Porissa heti 1-0. Alpo Tall palkittiin kotijoukkueen parhaana. Kuvassa PPT-maalivahti Salminen haroo pallosta ohi, mutta puolustajat (vas.) Malmberg, Aarnio ja Helppolainen hoitavat tilanteen. Yhdeksän pelikierroksen jälkeen PPT oli lohkossaan kolmanneksi viimeisenä 6 pisteellä, takana olivat vain Sisu ja PiTU. Kauden aikana PPT murskasi PTU:n 7-0 ja Seinäjoen Sisun 9-1. Antero Laiho (s. 1938) oli pelannut urallaan RU-38:ssa vuodet 1958-62 ja vuodesta 1963 asti PPT:ssa. Alpo Tall (s.1935) oli pelannut ensimmäiset pelinsä PPT:ssa jo v.1956, kaudet 1957-60 menivät hopeamitalien merkeissä RU-38:ssa, kaudet 1961-64 ÅIFK:ssa ja paluu PPT-seuraan kaudeksi 1965. Alpo Tallin isä Kelpo oli tuttu näky monet vuodet PPT-kannattajien katsomon osassa. Hän sai kerran lippumiehen heilutuksista tarpeekseen, nousi ylös penkiltään ja huusi: Jätä Kaukonen se lippu siihen tai mää tulen. Porin Pallo-Toverit säilytti sarjapaikkansa, vaikka peliesitys ei ollutkaan niin voimakasta kuin edelliskaudella (lainaus PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta). Kauden 1969 PPT:n maalintekijät: Tapio Aro 15, Kari Järvensivu 8, Jorma Murto 2, Esa Hulpio 1, Jukka Joskinen 1, Kari Lumme 1, Timo Mäkelä 1, Pauli Rosenberg 1, Alpo Tall 1 ja Esko Tammi 1. Tämä Satakunnan Kansan lehtikuva on Suomensarjan länsilohkon porilaisjoukkueiden paikallisottelusta PPT-PTU Porin stadionilla. Tätä peliä olin itsekin katsomassa - päättyi ympäripyöreästi 0-0. Tummissa (punasiniset) PPT ja valkoisissa PTU. Merkinnöistäni päätellen olin katsomassa kaudella 1969 PPT:n otteluista alkukaudella ainakin seuraavia: PPT-PTU 1-0 (piirisarja), Ässät-PPT 10-1 (piirisarja) ja Suomensarjassa PPT-TaPa 1-3, PPT-PTU 0-0, PPT-TPV 0-2 ja PPT-VIFK 2-2. Muistiinpanopapereitteni sivu 2 onkin vuosikymmenten varrella kadonnut, joten myöhemmät tiedot puuttuvat. PPT kohtasi Suomen cupin ensimmäisellä varsinaisella kierroksella (64 joukkuetta jäljellä) kotonaan GBK:n - vieraat voittivat 2-3.

PORI * 1970: PPT ja SM-sarjasta pudonnut Ässät samassa 2.div.-lohkossa porilaisjoukkueina 1970: Porin ykkösjoukkueena PPT lähellä nousua (kolmas): Nousujatkokarsintaan pääsy kariutui TuTo:a vastaan toisen jatkoajan rangaistuspotkuun: Kaudelle 1970 toisen sarjatason nimi Suomensarja oli muutettu muotoon 2. divisioona. Kaudelle 1973 SM-sarjan ja 2. divisioonan väliin rustattiin vielä uutuus 1.divisioona, mutta siitä myöhemmin lisää. PPT:n valmennuksesta vastasi kaudella 1970 Antero Laiho huoltoapunaan Simo Suominen. PPT aloitti kautensa 2. divisioonan länsilohkossa (1970) erittäin hyvin - ensimmäinen tappio tuli vasta 12. ottelussa ÅIFK:lle. Aiemmat pelit olivat päättyneet seuraavasti: TuTo 3-2. HPK 2-1, ÅIFK 2-2, VaKP 1-1, PS-44 1-1, IFFK 0-0, Pyrkivä 2-0, Ässät 2-1, TaPa 2-0, RaPa 2-0 ja TPV 2-2. Syyskierroksellakin jatkuivat pelit hyvin: TuPK 5-1, PS-44 3-0, TPV 2-1, TaPa 2-1, RaPa 3-0, Pyrkivä 3-3 ja Ässät 1-1. Yksi häviö ÅIFK:lle esti PPT:n suoran nousun SM-sarjaan: 2. divisioonan länsilohkon voitti kaudella 1970 siis pisteen erolla TPV, joka nousi suoraan seuraavalle kaudelle 1971 SM-sarjaan. Kun sarjan kakkonen silloisen systeemin mukaan pääsi jatkamaan vielä karsintapeleihin (SM-sarjan joukkueiden määrää oltiin korottamassa vuoden 1970 kahdestatoista kaudelle 1971 neljääntoista), tultiin sarjataulukossa kauden päätteeksi tilanteeseen, missä TuTo ja PPT olivat samoissa pisteessä kakkossijalla TPV:n takana - tarvittiin uusintaottelu, mikä pelattiin puolueettomalla pelipaikkakunnalla eli Tampereella. Karsintapelin varsinainen peliaika päättyi 0-0, myös jatkoaika päättyi 0-0. Toinen jatkoaika oli tasaista aivan sen viimeisille minuuteille asti, kunnes PPT:n omalla rangaistusalueella tuomari Taisto Enckell näki porilaisen pelaajan käsivirheen ja osoitti kylmästi pilkkua. Tuomitun rangaistuspotkun ampui maaliin Juha Söderman. Myöhemmissä karsinnoissa TuTo ei kuitenkaan saanut lunastetuksi SM-sarjapaikkaa - SM-sarjaan nousivat kaudelle 1971 TPV, MiPK, OTP ja VPS. SM-sarjasta olivat pudonneet Kemin Into ja Kuopion Elo. PPT:n miehistöon kuuluivat TuTo-karsintaottelussa: mv. Martti Toivanen, Matti Helppolainen, Pasi Aarnio, Kari Järvensivu, Antero Laiho, Esa Malmberg, Jukka Koskinen, Heikki Salminen, Tapio Aro, Alpo Tall ja Esa Hulpio. Vaihtomiehinä olivat mv. Seppo Mäkinen, Jorma Murto, Pauli Rosenberg, Kalevi Virtanen ja Pertti Hautalahti. PPT:n ohjelmalehtisen antama joukkueen kokoonpano kaudelle 1970 sisälsi hieman erilaisiakin pelaajanimiä vielä: Martti Toivanen, Seppo Mäkinen, Kari Lumme, Kalle Virtanen, Matti Helppolainen, Esa Malmberg, Pasi Aarnio, Pauli Rosenberg, Heimo Järvenpää, Kari Järvensivu, Jukka Koskinen, Veikko Aromaa, Esa Hulpio, Alpo Tall, Tapio Aro ja Jorma Murto (yhden pelaajan nimi sivulta jäi epäselväksi). Jalkapallokirja 1970 kertoo PPT-paitaan siirtyneen ennen kautta vain yhden pelaajan: Heikki Salminen (Luvian Vedosta). PPT:sta poistuneita olivat: Timo Mäkelä (PoPS), Esko Tammi (MuSa) ja Keijo Salminen (JyP). Tällä kyseisellä kaudella 1970 olin paikalla monissa PPT:n kotipeleissä (tarkkaa ylöskirjausta en ole etsinnöistä huolimatta löytänyt) - vierasotteluista on jäänyt mieleen paikallaolo PPT:n vierasottelussa eksoottisissa olosuhteissa Ahvenanmaan Finströmissä, missä IF-FK ja PPT nuhjasivat 0-0 tasapelin. Paikalla oli porilaisfaneja kaksi täyttä "Passe" Forstenin linja-autollista ja pelin jälkeen toinen busseista ei suostunut enää käynnistymään. Paluumatkalle Finströmistä Maarianhaminan satamaan kaikki porilaismatkaajat ahdettiin toiseen ehjään autoon - tunkua piisasi. P.Forsten itse kuskina pelkäsi poliisiratsiaa ylikuormasta. Tämän kirjoittaja liittyi porilaisten bussipelimatkaan mukaan vain Ahvenanmaan osuuksilla, kun niin hyvin Maarianhaminasta Finströmiin kyyti oli tarjolla muun lomareissailun ohessa. Tämä kuva on 2. divisioonan länsilohkon ottelusta IFFK-PPT 0-0 (lauantai 18.7.1970 - kuva: Joutsi) Ahvenanmaalla, Finströmin nurmikentällä. Punapaitainen joukkue kuvassa on kotijoukkue IFFK, porilaisvieraat pelasivat kakkosasussaan keltaisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Viereinen PPT:n johtoryhmien jäsenluettelo on PPT:n käsiohjelmasta kaudelta 1970. Seuran puheenjohtaja oli tuolloin Eero Virtanen. Johtokunnan jäsenistä erottuvat Heikki Kylänpää ja edustusjoukkueen valmentaja ja pelaaja Antero "Setori" Laiho. Näillä herroilla oli yhteistä kokemusta jo SM-sarjasta RU-38:ssa kausina 1959-60. Kuumat paikallisottelut PPT:n ja Ässien välillä kulminoituivat kaudella 1970 PPT:n veteraanitoppari Setori Laihon (s.1938) ja Ässien nuoren hyökkääjälupauksen Tapio Furuholmin (s.1952) hirmuisiin yhteenottoihin. PPT:n voitti kauden paikallisderbyistä toisen 2-1, toinen päättyi tasan 1-1. Jalkapallokirjasta 1971 löytyy PPT:n maalintekijät (49) kaudella 1970: Tapio Aro 17, Heikki Salminen 10, Alpo Tall 6, Esa Hulpio 5, Kari Järvensivu 5, Jukka Koskinen 3, Jorma Murto 2 ja Antero Laiho 1. Kokemusta löytyi myös PPT:n A-juniorien valmentajalta - Erkki Harell (kuvassa) pelasi kaudet 1949-57 RU-38:ssa, kauden 1958 TPS:ssa ja kauden 1959 PoPa:ssa (jolloin RU-38 voitti siis SM-hopeaa), Karhuissa Harell pelasi vuodet 1960-62, P-Iiroissa kauden 1963 ja palasi RU-38:aan kausiksi 1964-65. Kaudet 1966-69 Erkki "Nyskä" Harell pelasi Pihlavan Työväen Urheilijoissa ja kaudelle 1 siistyi siis valmentamaan PPT:n A-junioreja. (Ari Niemenmaa, sähköposti 7.9.2014): Nyskä Harell tosiaan valmensi PPT:n A-junnuja kesällä 1970 ja vaikka minä ja Virtasen Risto oltiin B-junnuikäisiä (valmentajana oli Esko... en nyt muista sukunimeä .. Viljamaa?) niin Rikun kanssa pelattiin myös kaikki A-junnujen matsit Nyskän opein. Rikuhan lähti sitten jossain välissä TPS:ään pelaamaan. Ei tuo PTU ollut Nyskän viimeisin seura pelata, hän pelasi vielä ainakin yhden kauden 70-luvulla Harjunpään Tuiskun paidassa. Olin jo silloin siirtynyt ToVeen ja pelasimme vastakkain. Ei hän tietysti enää kovin vetreä ollut, mutta sai puhumalla minut välillä “unohtamaan” pelin jäämällä juttelemaan kanssaan. Siinä oli vielä taitava - iloiset kasvot. PPT joutui v.1970 lopettamaan taloudellisten vaikeuksien takia seuransa jääkiekkotoiminnan. Maakuntasarjassa pelannut joukkue oli ollut kannattamaton yritys taloudellisessa mielessä jo pitkään. Suurin osa PPT-kiekkoilijoista siirtyi pelailemaan suoraan Musan Salamaan. Henkiin herätetty PPT:n kakkosjoukkue Porin Pallo-Pojat (PPP) voitti piirin III-luokan mestaruuden ja pääsi nousukarsintaotteluun noususta 4. divisioonaan Yyterin Pallon kanssa. Yyterin Pallo voitti PPP:n vasta uusintaottelun jatkoajalla.

1971: Kolme porilaisjoukkuetta (PoPS, PPT ja Ässät) samassa 2. divisioonan länsilohkossa (toinen sarjataso): PPT heti PoPS:n perässä neljännellä sijalla 2. divisioonan länsilohkossa. PPT:n valmennuksesta vastasi kaudella 1971 edelleen Antero Laiho ja myös Heikki Kylänpää. Huoltoapuna toimi Simo Suominen. Jalkapallokirja 1971:n mukaan PPT oli ennen kautta 1971 saanut seuraavat uudet pelaajat: Lasse Honkanen (PoPP), Seppo Vesalainen (PoPP), Erkki Huhtanen (PoPP), Pekka Lepistö (PoPP), Esa Vironen (Ässät), Jarmo Koskinen (Ässät), Pekka Patrikainen (KoPa) ja Hannu Salo (PiTU). PPT:n palloj. puheenjohtaja oli Helge Lehtinen, sihteeri ja valmentaja Heikki Kylänpää, II-valm. Antero Laiho. Pelipaita oli sininen, housut punaiset. Joukkueen runkopelaajia olivat Esa Vironen (mv), Pasi Aarnio, Matti Helppolainen, Esa Malmberg, Kari Järvensivu, Esa Hulpio, Pekka Patrikainen ja Heikki Salminen. PPT ~ maalintekijät 1971: Pekka Lepistö 8, Kari Järvensivu 5, Pekka Patrikainen 5, Esa Hulpio 3, Jorma Murto 3, Heikki Salminen 3, Alpo Tall 3, Jarmo Mäkinen 2 ja Pertti Hautalahti 1. PPT:n kakkosjoukkue PPP nousi piirinsarjasta 4. divisioonaan.

1972: 1972 ~ 2. Divisioona (ent. Suomensarja) - länsilohko: (viimeistä kertaa toiseksi ylin sarjataso) MuSa, PoPS ja PPT porilaisjoukkueina mukana 2. divisioonan länsilohkossa. SM-sarjan ja vanhan 2. divisioonan väliin oli tulossa uusi 1. divisioona kaudelle 1973: PPT selvisi 2. divisioonassa (toinen sarjataso) nipin napin tärkeälle 10. sijalle. PPT joutui kuitenkin sarjauudistuksen myötä putoamaan yhden sarjatason kaudelle 1973. PPT:n selviytyminen 10. sijalle 2. divisioonan länsilohkossa (toinen sarjataso) kauden 1972 päätteeksi oli sikäli 'täpärän onnekas', että jos PPT olisi sijoittunut yhdenkin sijan alemmaksi (11. tai 12.), seura olisi tullut kaudelle 1973 pudotetuksi kerralla kaksi sarjatasoa suoraan 4. sarjatasolle eli 'uuteen' 3. divisioonaan. Näin kurjasti kävi seuroille VaKP ja IFK Mariehamn. Jalkapallokirja 1972 kertoo: Porin Pallo-Toverit (PPT), palloj. pj Simo Suominen, sihteeri Kauko Berg, valmentajat Antero Laiho - Heikki Kylänpää, paita punainen - housut siniset. Uudet pelaajat: Hans Johansson (Ässät), Markku Saarela (Ässät), Kari Vesalainen (Honka), Markku Peltola (Honka), Raimo Nieminen (PoPS) ja Heikki Niemi (Merikarvian Pallo). Lähtijät: Tapio Aro (Ässät), Esa Hulpio (PoPS)) ja Kari Järvensivu (MuSa). PPT:n maalintekijät 1972: Markku Peltola 5, Jorma Murto 4, Pekka Lepistö 3, Jorma Mäkinen 2, Heikki Salminen 2, Pasi Aarnio 1, Raimo Nieminen 1, Markku Saarela 1, Kari Vesalainen 1, Seppo Vesalainen 1 ja vastustajat 1. PPT:n joukkueen runkomiehiä olivat Esa Vironen (mv), Pasi Aarnio, Esa Malmberg, Pekka Lepistö, Heikki Salminen, Markku Peltola, Jarmo Mäkinen ja Kari Vesalainen. Lupaavin PPT-juniori oli Risto Virtanen, joka oli jo valtakunnallisissa nuorten maajoukkueleirityksissä noteerattu. PPT:n kauden synkkää puolta oli kaikkien juniorijoukkueiden keskeyttäminen piirinsarjoissaan - syyksi ilmoitettiin 'vetäjävaikeudet'. Kakkosjoukkue PPP säilytti 4. divisioonapaikkansa. Jari-Juha Kivini lähetti (13.2.2012) nämä kuvat PPT:n kangasmerkkilogoista eri vuosilta nähtäviksemme - kiitos.

1973: 1973 - Ässät, PPT ja MuSa - kaikki 2. divisioonassa (nyt kolmas sarjataso): PPT ja MuSa pudotettu 1. divisioonan aloittamisen jälkeen sarjatason alemmaksi - Ässien tasolle. PPT sijoittui neljänneksi 2. divisioonassa (kolmas sarjataso nyt). PPT ~ maalintekijät kaudella 1973: Heikki Salminen 8, Juhani Villanen 8, Kari Vesalainen 6, Pekka Lepistö 5, Jarmo Mäkinen 3, Kari Järvensivu 2, Jorma Murto 1 ja Markku Peltola 1. Jalkapallokirja 1973: PPT, palloj.pj Antero Laiho, sihteeri Kauko Berg, valmentaja Esa Vironen, paita punainen, housut siniset, sukat sini-punaiset. Uudet pelaajat: Juhani Villanen (H.Tuisku), Antti Rosenqvist (MuSa), Erkki Kitunen (Kajo), Ilkka Miilunpalo (Kajo) ja Jaakko Nurminen (Kajo). Ei seurasta lähtijöitä.

1974: 1974 - Ässät, PPT ja MuSa - kaikki 2. divisioonassa (kolmas sarjataso): PPT juhli 40. toimintavuottaan kirjalla - mutta putosi 3. divisioonaan: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjan varsinaisen kokoamistyön olivat tehneet Pentti Henriksson ja Reijo Nyström. PPT - kuten muutkin porilaisjoukkueet Ässät ja MuSa pelasivat kirjan ilmestymiskaudella (1974) samassa 2. divisioonan länsilohkossa (kolmas sarjataso). Ässät ja MuSa taistelivat Pyrkivän takana noususta, mutta PPT:n kohtaloksi tuli lopulta jäädä 10. sijalle eli ensimmäiselle putoajan paikalle vain pisteen päähän, sarjapaikkansa säilyttäneestä Rauman Pallosta. PPT:lle oli siis 40-vuotisjuhlavuonaan edessä katkera putoaminen 3. divisioonaan eli neljännelle sarjatasolle. Nämä kaksi kuvaa ovat mainitusta PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta. Ylemmässä seuran johtokunta kirjan ilmestymisvuonna 1974 ja alemmassa saman pelikauden miehistökuva. Nimet näkynevät kuvien vierestä. (Jalkapallokirja 1974): Valmentaja: Kari Järvensivu, palloj.pj Antero laiho, yhteysmies: Pentti janhonen, sihteeri Kauko Berg. Paita punainen, housut siniset, sukat siniset. Vain yksi uusi pelaaja: Toivo Pietilä (H.Tuisku), poistuneet: Markku Saarela (Musa), Jarmo Mäkinen (MuSa), Seppo Mäkinen (I.Mahti), Pekka Lepistö (Ässät) ja Antti Rosenqvist (Musa). Viisi lähti, yksi tuli - edessä oli juhlavuonna putoaminen. PPT:n maalintekijät kaudella 1974: Heikki Salminen 8, Jukka Villanen 6, Kari Vesalainen 4, Kari Järvensivu 3, Johannes Karttunen 2, Matti Kiviholma 1 ja Jorma Murto 1. Joutsenossa (Joutsenon Kataja) syntynyt Risto Puustinen muutti Poriin vuonna 1974. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Porin Pallo-Toverien edustusjoukkueessa 15-vuotiaana v. 1974. Vuonna 1983 Puustinen teki I divisioonassa kymmenen maalia PPT:n noustessa SM-sarjaan. Ensimmäisen pääsarjakautensa jälkeen hän siirtyi neljän vuoden ajaksi HJK:n riveihin ja saavutti seurassa kolme Suomen-mestaruutta. Yhteensä Puustinen pelasi SM-sarjassa 71 ottelua tehden niissä 20 maalia. Suomen jalkapallomaajoukkueessa Puustinen esiintyi 11 kertaa vuosina 1983–1988. Valmentamisen Puustinen aloitti vuonna 1995 FC Jazzissa Pertti Lundellin kakkosvalmentajana. Seuraavalla kaudella hän valmensi Jari Pyykölän apuna FC Jazzin seuran toiseen Suomen mestaruuteen. Sittemmin Puustinen on valmentanut Musan Salamaa, Pallo-Iiroja ja Porin Palloilijoita. PoPassa hän toimi Pertti Lundellin kakkosvalmentajana neljän kauden ajan.

1975: PPT pudonneena 3. divisioonassa - nousi takaisin 2. divisioonaan: PPT voitti 3. divisioonan lohkon #4 kahdella pisteellä ennen Viialan Peli-Veikkoja ja nousi heti takaisin 2. divisioonaan (kolmannelle sarjatasolle).

1976: PPT nousijana 2. divisioonassa: jäi viimeiseksi - putosi 3. divisioonaan. PPT oli saanut 2. divisioonan joukkueeseensa paluumuuttajan, kun Esa Hulpio (s.1947) palasi seuraan SePS-seurasta. Hulpio oli pelannut PPT-paidassa jo toisella sarjatasolla vuodet 1968-71. PPT:n maalintekijät kaudella 1976: Olli Tuomi 9, Martti Arvela 3, Heikki Salminen 2, Juhani Villanen 2, Juhani Ahokas 1, Kari Järvensivu 1, Jorma Murto 1 ja Kari Vesalainen 1. Eniten PPT-paidassa maaleja tehnyt Olli Tuomi (s.1955) siirtyi Helsinkiin HPS-paitaan seuraavalle kaudelle 1977 ja vaihtoi FinnPa:n väreihin kaudelle 1980 ja oli nostamassa seuraa 1. divisioonaan. Poriin Olli Tuomi palasi kaudelle 1984 ja pelasi vielä viisi kautta - peliuransa loppuun - Toejoen Veikoissa 4. divisioonassa. (Jalkapallokirja 1976): PPT: Valmentaja: Kari Vesalainen, joukkueen johtaja: Kauko Berg. Maalivahti: Hannu Nurmi. Puolustajat: Pasi Aarnio, Juhani Ahokas, Ari Forsberg (Ässät), Sakari Katavisto (Ässät), Mikko Koivunen (PiTU), Väinö Leppäniemi, Ilkka Miilunpalo, Ismo Mäenpää, Olli Tuomi. Keskikenttä: Pentti Joensuu, Kari Järvensivu, Jorma Murto, Pekka Pihl, Pertti Sandelin (PiTU). Hyökkääjät: Martti Arvela, Esa Hulpio (SePS), Heikki Salminen, Kari Vesalainen, Juhani Villanen.

1977: 3. divisioonassa (4. sarjataso) PPT ja Ruosniemen Visa: PPT seitsemännellä sijalla 3. divisioonan lohkossa #4 ~ sarjataso säilyi. PPT 1977: valmentaja: Kari Vesalainen. Maalivahdit: Hannu Nurmi, Raimo Suutari ja Jarmo Vilkki. Puolustajat: Pasi Aarnio, Juhani Ahokas, Erkki Hietala, Mikko Koivunen, Hannu Laitomaa, Ilkka Miilunpalo, Harri Mäkelä, Alpo Nurmi ja Kimmo Uusivirta. Keskikenttä: Kari Järvensivu, Juha Meriö, Jarkko Nurminen, Risto Puustinen ja Kari Vesalainen. Hyökkääjät: Martti Arvela, Jouni Hämäläinen, Pentti Järvenpää, Pekka Pihl ja Juhani Villanen. Kauden 1977 PPT:n parhaat maalintekijät olivat: Risto Puustinen 11, Pekka Pihl 8 ja Juhani Villanen 7. Risto Puustinen (s.1959) aloitti kyseisellä kaudella edustusjoukkuetason pelaajauransa. Hän pelasi sittemmin urallaan 10 A-maaottelua. Peliura seuroittain: 1977-1979 PPT, 1980 Ässät, 1981-84 PPT,1985-88 HJK, 1989-93 P-Iirot, 1994 PIF ja vielä lähes 40-vuotiaana vierailuja kolmannen sarjatason Kristinassa.

1978: Porilaisen jalkapalloilun nollavuoteen johtanut syöksykierteen kausi (1978): PPT 3. divisioonassa ~ tukevasti alakastissa 7. sijalla (sarjataso sentään säilyi): Jalkapallokirja 1978: PPT ~ valmentajat: Antero Laiho ja Kari Järvensivu, palloj. pj. Reijo Lepistö, joukkueen johtaja: Esko Suikkanen. Maalivahdit: Hannu Nurmi, Raimo Suutari. Puolustajat: Kari Järvensivu, Mikko Koivunen, Hannu Laitomaa, Ilkka Miilunpalo, Harri Mäkelä, Alpo Nurmi, Kimmo Uusivirta. Keskikenttä: Pertti Lundell, Hannu Nieminen, Risto Puustinen, Heikki Saine. Hyökkääjät: Timo Aaltonen, Pentti Järvenpää, Pekka Lepistö, Juha Meriö, Pekka Pihl.

1979: Porilaisen jalkapalloilun todellinen NOLLAVUOSI : Porilaisseurat ylimmilläänkin vasta neljännellä sarjatasolla - syvällä mutasarjoissa: PPT 3. divisioonassa (4. sarjataso) ~ sijoittui kolmanneksi. PPT voitti toisen kerran yhdistetyn piirinsarjan I-luokan (14 vuoden tauon jälkeen). Sarjakausi 3. divisioonaassa sujui myös hyvin ja viimeisessä ottelussa Ässiä vastaan oli mahdollisuuksia nousukarsintaan pääsystä. PPT:n historiikin mukaan Risto Puustisen maakuti olisi lopussa ollut jo menossa ratkaisevasti maaliin, mutta pallo pysähtyikin vastustajan maaliviivalla olleeseen vesilammikkoon pelaajien jo ennenaikaisesti tuuletellessa. Jalkapallokirja 1979: valmentajat Kalevi Puustinen ja Pertti Lundell, palloj. pj. Kalevi Äikäs, joukkueenjohtaja Esko Suikkanen, sihteeri Kauko Berg. Maalivahdit: Olli Forström, Raimo Suutari, Hannu Nurmi. Puolustajat: Pertti Peltola, Ilkka Miilunpalo, Mikko Koivunen, Hannu Laitomaa, Harri Mäkelä, Kimmo Uusivirta, Juha Janhunen, Heikki Saine. Keskikenttä: Pertti Lundell, Risto Puustinen, Hannu Nieminen. Hyökkääjät: Jari Peltonen, Jukka Asikainen, Kai Paimiala, Juha Meriö, Jarmo Mäkinen. PPT - maalintekijät 1979: Jarmo Mäkinen 14, Risto Puustinen 11, Jukka Asikainen 7, Hannu Nieminen 6, Kai Paimiala 4, Mikko Koivunen 3, Heikki Saine 2, Pertti Lundell 1, Juha Meriö 1, Ilkka Miilunpalo 1, Pertti Peltola 1, Jari Peltonen 1 ja vastustaja 1.

1980: PPT 3. divisioonan lohkossa 8. sijalla - sarjataso pysyi ennallaan. PPT:ssa aloitti kyseisellä kaudella 1980 edustusjoukkueuransa 16-vuotias Jarmo Alatensiö (s.1963), joka tuli näyttelemään erittäin merkittävää osaa PPT:n jo seuraavalla kaudella alkaneessa tähden lennossa neljänneltä sarjatasolta suoraan SM-sarjaan kaudelle 1984. PPT:n nostajana esiintyi valmennuspuolella Pertti Lundell (s.1952), joka oli RU-38:n junioreissa aloittanut lajiharrastuksensa ja ehti pelata edustusjoukkuetasolla seuraavissa seuroissa: 1972 Ässät, 1973 PoPS, 1974-77 MuSa ja 1978-79 PPT. Lundell lopetti pelaajauransa kauteen 1979, jolloin alkoi keskittyä vain valmentamiseen - ja millaisilla saavutuksilla! PPT * 1980 (Jalkapallokirja 1980): Maalivahdit: Olli Forsström, Hannu Nurmi ja Raimo Suutari. Puolustajat: Hannu Laitomaa, Kimmo Uusivirta, Tapani Telenius, Raimo Kuusisto, Pertti Peltola, Jyrki Mattila ja Ilkka Miilunpalo. Keskikenttä: Jarmo Alatensiö, Pertti Merikoski, Juha Meriö ja Hannu Hallikainen. Hyökkääjät: Pekka Pihl, --- Paimiala, Janne Marjamäki, Jari Peltonen, Ari Jokela ja Jukka Asikainen. Valmentajat: Pertti Lundell ja Jorma Koskinen.

1981: 3. divisioonan lohkossa #4 (neljäs sarjataso): PPT, MuSa, ToVe, RuoVi ja PiTU. PPT voitti 3. divisioonan sarjan ja selvitti karsinnassa vielä VaKP:n - nousi 2. divisioonaan. (Samalla alkoi PPT:n suora nousu 4. divisioonasta SM-sarjaan vuosi per sarja-tahdilla). Pertti Lundell sai kaudella 1981 alkuun vertaansa vailla olevan nousukauden valmentamalleen PPT:lle. PPT, edustusjoukkue 1981: Olli Forsström, Raimo Suutari, Pertti Peltola, Kai Paimiala, Jari Peltonen, Jukka Asikainen, Risto Puustinen, Mikko Koivunen, Jarkko Harju, Markku Salminen, Olli Lamminen, Hannu Hallikainen, Jarmo Alatensiö, Ari Jokela, Pekka Pihl, Jukka Heinonen, Jarno Katajisto, Seppo Sulonen, Petri Sulonen. Valmennuksesta vastasi Pertti Lundell. Kauden 1981 parhaina edustusjoukkueesta palkittiin Jarmo Alatensiö, Risto Puustinen ja Kai Paimiala. A-juniorien parhaina palkittiin Petri Sulonen, Pasi Sulonen ja Petri Nieminen. Pertti Lundellilla alkoi olla käsissään sellainen resepti, jolla pian pelattiin SM-sarjassa. Nousu ratkesi kaksiosaisessa ottelussa Valkeakosken Kosken-Poikia vastaan (VaKP). Porissa PPT voitti ensin 2-1 ja Valkeakoskelle lähti paljon omia kannustajia mukaan toiseen, ratkaisevaan otteluun. Valkeakoskelaisyleisö koetti kovasti hiillostaa porilaispelaajia, mutta Asikaisen ja Puustisen maaleilla PPT voitti 2-0 ja nousu oli varmistunut. PPT:n kannattajat olivat pelin aikana joutuneet sanasotasille kotikannattajien kanssa ja kun voitto oli varmistunut, kuultiin porilaisten joukosta kuittaus valkeakoskelaisille: Tulemme tänne parin vuoden päästä pelaamaan Mestaruusarjaa - jos teillä on silloin vielä joukkue täällä. PPT:n kakkosjoukkue PPP selvitti tiensä piirinsarjoista 4. divisioonaan seuraavalle kaudella.

1982: PPT Porin ykkösjoukkueena nousijana 2. divisioonassa (kolmas sarjataso): PPT nousi 2. divisioonasta seuraavalle kaudelle 1. divisioonaan. PPT, edustusjoukkue 1982: Olli Forsström, Seppo Lehtikangas, Petri Sulonen, Pasi Sulonen, Risto Puustinen, Jarkko Harju, Markku Salminen, Olli Lamminen, Hannu Hallikainen, Jarmo Alatensiö, Kari Pohjola, Jarmo Manninen, Pekka Pihl, Jukka Heinonen, Jarno Katajisto, Seppo Sulonen, Risto Virtanen, Janne Marjamäki, Petri Nieminen, Kari Ramstadius, Kari Virtanen. Valmennuksesta vastasi Pertti Lundell apunaan voimamies Kaarlo Kangasniemi. Tiukan 2. divisioonan taistelun jälkeen PPT voitti lohkonsa ja pääsi nousukarsintaan - vastustajaksi tuli itälohkon toiseksi sijoittunut Lappeenrannan Pallo (LaPa). Ensimmäisen ottelun Porissa PPT voitti lupaavasti 3-1, mutta Lappeenrannassa PPT hävisi 0-2 ja tarvittiin kolmas ottelu. PPT voitti Pekka Pihlin maalilla 9.10.1982 pelatun kolmannen ottelun 1-0 ja seura nousi nyt jo 1. divisioonaan.

1983: PPT nousijana 1. divisioonassa (toinen sarjataso): PPT nousi ensimmäistä kertaa SM-sarjaan! PPT varmisti nousullaan SM-sarjaan kaudelle 1984, että Porissa seuraavalla kaudella nähtäisiin jälleen ylimmän sarjatason jalkapalloilua - ensi kertaa sitten kesän 1969, jolloin Ässät romahti loukkaantumiskohtaloissaan pois SM-sarjasta. PPT oli suorittanut uskomattoman nousun neljänneltä sarjatasolta (1981) suoraan SM-sarjaan (1984). (Juha Lehtonen, Kotka ~ sähköposti 10.2.2014): Jos jostakin löydät vuoden 1983 Etelä-Suomen (tai Eteenpäin) peliselostuksen SM-karsintasarjan ensimmäisestä ottelusta KTP-PPT Kotkassa, niin siinä on otsikko vailla vertaa: "Lopun alkua". KTP:n piti hoidella PPT, mutta PPT takoi taululle muistaakseni 1-8 numerot ja ne olisivat voineet olla paljon suuremmatkin. Silloin oli muuan Jorma Heinonen PPT:ssä kova pelimies. (Jukka Joutsi, 10.2.2014): Tuo peli KTP-PPT päättyi 1-9 (1238 katsojaa). Jorma Heinonen siirtyi PPT-paitaan Salon Palloilijoista vasta SM-sarjakaudelle 1984. KTP:n myöhempää karsintasarjan peliä (KTP-KePS 1-2) oli katsomassa enää 302 katsojaa. Kuvassa PPT:n käsiohjelman kausi kaudelta 1983, jolloin PPT pelasi toiseksi ylimmällä sarjatasolla eli 1. divisioonassa. Joukkueen valmentajana toimi Pertti Lundell ja apuna voimapuolella oli Kulta-Kalle eli Kaarlo Kangasniemi. (Veikkausliigan nettisivut, 7.7.2009): Vuonna 1934 TUL:n seurana perustettu Porin Pallo-Toverit teki jalkapallohistoriaa vuosina 1981–83 nousemalla Pertti Lundellin valmennuksessa III-divisioonasta SM-sarjaan suoraan kolmessa kaudessa. (Jalkapallokirja 1984): Jos suomalaisessa jalkapalloilussa yleensä on sensaatioita, niin PPT on sellainen. PPT:n kokoonpano ohjelmalehtisestä kesäkuulta 1983 - yhdeksäs kierros - kotiottelu Pietarsaaren Jaroa vastaan. Kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen sarjatilanne kertoo PPT:n majailleen tuolloin 12 joukkueen sarjassa kuudentena. Silloisen sarjasysteemiin mukaan syksyllä SM-sarjan neljä huonointa joukkuetta runkosarjan jälkeen pelasivat neljän parhaan 1. divisioonan joukkueen kanssa karsintasarjan, josta neljä parasta pelasi seuraavalla kaudella SM-sarjassa ja neljä huonointa 1. divisioonassa. Tästä 1. divisioonan sarjasta syksyllä selvisivät karsintasarjaan MP, KePS, Jaro ja PPT. Sarjaa siis keskikesällä johtaneet GrIFK ja Sepsi-78 hiipuivat syksyn myötä kärkisijoiltaan. SM-sarjasta karsintasarjaan tulivat KuPS, OPS, Reipas ja KTP. Karsintasarjan jälkeen SM-sarjalaisista vain KuPS:in oli onnistunut säilyttää sarjapaikkansa, muut kolme putosivat. Sarjataulukossa rivin lopussa suluissa loppusarjaan mukaan lasketut runkosarjojen lähtöpisteet. 1. divisioonan seuroista SM-sarjaan nousivat MP, KePS ja PPT. Jaro jäi porilaisten taakse kaksi pistettä. Karsintasarjan neljää ottelua Porissa oli katsomassa peräti 12 888 katsojaa, joten PPT:n sensaatiomainen nousu oli herättelemässä porilaista jalkapalloyleisöä merkittävällä tavalla. PPT esitteli kaudella myös ensimmäisen ulkomalaaispelaajansa, kun seuraan liittyi englantilainen pienikokoinen väkkärä Richard Wilson. Risto Ripa Puustinen (s.1959) pelasi ensimmäisenä PPT:läisenä virallisessa A-maaottelussa. Suomi pelasi 20.2.1983 Puolaa vastaan ja voitti 2-0. Puustinen teki 9.3.1983 pelatussa DDR-ottelussa (alle 21-v.) Suomen maalin. Kaiken kaikkiaan Puustinen pelasi 10 A-maaottelussa ja yhdessä olympiakarsintaottelussa. Hän oli aloittanut peliuransa PPT:n paidassa kaudella 1977, jolloin seura pelasi neljännellä sarjatasolla. Kaudeksi 1980 hän piipahti Ässiin, mutta palasi taas PPT:n riveihin hirmuisille nousukausille, jolloin PPT nousi neljänneltä sarjatasolta suoraan SM-sarjaan kaudeksi 1984. Puustinen pelasi HJK:ssa kaudet 1985-88 ja P-Iiroissa 1989-93. Kesä 1994 meni Paraisilla (PIF). Vuosina 1998-99 Puustinen vielä pelaili Kristiinassa kolmannella sarjatasolla. PPT:n ykkösdivaripelaajia pelaajia kaudelta 1983 - alla muutamia tarkempia poimintoja: Kari Pohjola pelasi PPT:ssa kaudet 1982-86. Hän oli aiemmin pelannut Ässissä (1979-81) ja PPT-vuosien jälkeen ura jatkui seuraavasti: 1987 PoPa, 1988 EuPa, 1989-90 P-Iirot ja 1991 PiTu. Jarmo Manninen oli Porin Karhujen junioreita (s.1951) ja pelasi urallaan 7 A-maaottelua. PPT:ssa mies pelasi kaudet 1982-85. Peliura alkoi edustusjoukkueessa Porin Karhuissa 1968, Ässät 1969-70 ja Ilves-Kissat 1971. Kaudet 1972-74 ja 1979-81 menivät Ässissä alemmilla sarjatasoilla, mutta välissä hän pelasi kaudet 1975-78 TPS:n SM-sarjajoukkueessa (TPS mestari v.1975, Manninen 22 peliä ja 11 maalia). Kaudella 1987 mies vielä 'jäähdytteli' PoPassa. Mika Sankala (s. 1964) pelasi nuorena lupauksena PPT:ssa kaudet 1983-85. Hän oli aiemmin pelannut seuraavissa seuroissa: 1980 KaIK, 1981 VIFK ja 1982 Sepsi-78. Porista Sankala suunnisti vuosiksi 1986-90 Ruotsin Sundsvalliin (1991-94 tiedot puuttuvat) ja pelaili uransa loppuvuodet 1995-2000 KaIK:ssa kolmannella sarjatasolla. Olli Ceder (s.1961) pelasi PPT:ssa kaudet 1983-88. Aiemmin hänen seurojaan olivat olleet Toejoen Veikot (1978 ja 1982) ja Musan Salama (1979-81). Uransa loppuvuodet hän seikkaili seuraavasti: 1989 RRR, 1990-91 VaKP ja 1992 TP-55. Pertti "Lunkka" Lundell (s. 1952) valittiin 1983 valmentaessaan PPT:tä vuoden valmentajaksi Suomessa. Hän valmentaa tällä hetkellä (2009) Ykkösessä pelaavaa Porin Palloilijoita. Hän on valmentanut yksitoista kautta jalkapallon SM-sarjassa joukkueinaan Inter, FC Jazz, Porin Pallo-Toverit ja TPV. Lundell johdatti TPV:n kaudella 1994 jalkapallon Suomen mestaruuteen. Alkuvuonna 2003 Lundell sai veritulpan jalkaansa ja joutui laittamaan urallaan asioita uusiksi. Pelaajana Lundell oli Porissa RU-38:n juniorikoulun kasvatteja ja hänen palaajauransa edustusjoukkuetasolla sujui seuraavasti: 1972 Ässät, 1973 PoPS, 1974-77 MuSa ja 1978-79 PPT.

1984: PPT nousijana ensimmäistä kauttaa SM-sarjassa: PPT lopulta turvallisesti yhdeksäs pääsarjassa. PPT täytti 22.9.1984 seurana kunnioitettavat 50 vuotta ja jalkapalloilijat juhlistivat pyöreitä lukuja pelaamalla historiansa ensimmäistä kauttaan SM-sarjassa. PPT:n avausottelun muistan - olin silloin Porissa (29.4.1984) ja paikalla, yleisöä oli mahtavasti 5384 ja vieraana oli HJK. Peli antoi paljolti esikuvaa siitä, millainen kausi PPT:lle oli tulossa. Pelattiin innokkaasti, mutta kokeneet helsinkiläiset rokottivat liiasta innosta ja kokemattomuudesta tulleista virheistä - PPT hävisi tylysti 1-4. Alkukausi meni huonosti, sijoitukset vaihtelivat putoajan ja karsijan paikoilla pitkään, kunnes loppukausi pelasti tilanteen. Viidestä viimeisestä pelistä PPT sai neljä voittoa ja yhden tasapelin - se riitti sarjapaikan uusimiseen. Loppukauden menestyksen takaa muistetaan erityisesti Jarmo Mannisen panos. PPT 1984: Valmentajat: Pertti Lundell ja Ismo Läntinen. Peliasu - kokonaan valkoinen. Maalivahdit: Seppo Sairanen, Seppo Lehtikangas, Kai Nurminen ja Raimo Siitari. Puolustajat: Kai Hakulinen, Olli Lamminen, Kai Paimiala, Kari Pohjola, Markku Salminen, Pasi Sulonen ja Petri Sulonen. Keskikenttä: Jarmo Alatensiö, Olli Ceder, Jorma Heinonen, Heikki Kinnunen, Petri Nieminen, Risto Puustinen ja Seppo Sulonen. Hyökkääjät: Jarmo Manninen, Pekka Pihl, Mika Sankala, Richard Wilson ja Risto Virtanen. Richard Wilson (s. 1960) oli Englannissa ollut kauden 1978-79 kirjoilla Chelseassa (ei edustuspelejä kuitenkaan) ja pelannut kaudella 1979-80 Charltonin 2. sarjatason joukkueessa 17 peliä ja tehnyt yhden maalin. Suomeen Richard Wilson tuli v.1981 - hän pelasi aluksi kaksi kautta Hangossa (HIK) ja siirtyi Poriin (PPT) kaudelle 1983. PPT.paidassa Wilson pelasi kaudelle 1985 asti. Sen jälkeen kiertolaisuus Suomessa jatkui: 1986 Haka, 1987-89 Jaro ja 1991 KPV. PPT:n ensimmäisellä SM-sarjakaudella joukkueessa pelasi osan kautta myös toinen britti, tummaihoinen Carlton Fairweather (s. 1961), joka oli kaudella 1983-84 pelannut Englannissa 7. sarjatasolla (Tooting & Mitcham). Porista lähdettyään Fairweather aloitti Englannissa yhdeksän kauden mittaisen pelijakson ylimmän sarjatason Wimbledon FC-seurassa ('The Crazy Gang'). Kesällä 1985 Fairweather palasi vielä Suomeen ja pelasi SM-sarjaa Kuopion Kopareissa. Englannissa hänen peliuransa päättyi Wimbledon-vuosien jälkeen Carlisle-paidassa (1993-94). PPT:n miehistö 1984 (ensimmäinen kausi SM-sarjassa): Eturivi (vas): Petri Sulonen, Seppo Lehtikangas, Pertti Lundell (valmentaja), Kai Nurminen ja Risto Puustinen. Keskirivi (vas): Tapio Laiho (huoltaja), Kari Pohjola, Jorma Heinonen, Jarmo Alatensiö, Heikki Kinnunen, Petri Nieminen, Mika Sankala, Kai Hakulinen ja Ismo Läntinen (kakkosvalmentaja). Takarivi (vas): Jouko Ojansuu (lääkäri), Kai Paimiala, Jarmo Manninen, Olli Ceder, Pekka Pihl, Olli Lamminen, Risto Virtanen, Seppo Sulonen, Richard Wilson ja Jyrki Tuominen (hieroja). Suomen cupissa PPT selvitti tiensä kuudennelle kierrokselle asti vieraskentillä: (4) Jaro-PPT 0-1, (5) GrIFK-PPT 1-3 ja lopulta (6) KePS-PPT 2-1. PPT:n junioripuoli oli myös kunnossa. A-juniorit ylsivät SM-karsinnan valiosarjaan ja B-juniorien joukkue eteni SM-sarjassa viittä vaille kahdeksan parhaan joukkoon. Tuon B-juniorijoukkueen riveissä pelasi myös veljenpoikani, jonka myöhemmät jalkapalloilulliset 'edustukset' tapahtuivat Helsingin seudun divisioonissa. LINKKI: PPT:n kannustuslaulu (single): "Heijaa PPT". Porin Pallo-Toverit julkaisi v. 1984 juhlakirjansa "Palloilun poluilla taivallettu 50 vuotta (1934-1984). Kirjan toimittajana Markku Tuominen, tuotantovastuu: Porin Pallo-Pojat ry. Kiitos: Tomi Leivo-Jokimäki.

1985: PPT toista kauttaan SM-sarjassa: PPT jälleen yhdeksäs pääsarjassa.

1986: PPT kolmatta peräkkäistä kauttaan SM-sarjassa: PPT kahdeksas pääsarjassa.

1987: PPT neljättä kauttaan SM-sarjassa: PPT paransi tahtiaan - nyt kuudes pääsarjassa. Jorma Heinonen (1962-1996): Heinonen tunnettiin erittäin lahjakkaana ja taitavana pelaajana. Hänen asenteensa harjoittelua ja kurinalaista huippu-urheilua kohtaan ei kuitenkaan aina vastannut valmennusjohdon asettamia vaatimuksia. Tämä johti lopulta Heinosen erottamiseen FC Jazzin joukkueesta kesken kauden 1992. Hän pelasi sen jälkeen kaudella 1993 vielä kaksi ottelua Veikkausliigassa Tampereen Pallo-Veikoissa. Heinonen menehtyi huhtikuussa 1996 33-vuotiaana. Seurat: 1981 Salon Vilpas, 1982-83 SalPa, 1984-88 PPT, 1989 OTP, 1990-91 PPT, 1992 Jazz ja 1993 TPV (Wikipedia, 2019). Kuva Jalkapallokirjasta 1988 - tiedot kaudesta 1987 kuvatekstissä.

1988: PPT viidettä kauttaan SM-sarjassa ~ katastrofi: PPT putosi mestaruussarjasta ilman ainoatakaan voittoa.

1989: PPT pudonneena 1. divisioonassa (toinen sarjataso): PPT sijoittui neljännelle sijalle - sarjataso säilyi ennallaan.

1990: PPT toista kautta 1. divisioonassa (toinen sarjataso): PPT nousi kahden vuoden tauon jälkeen takaisin ylimmälle sarjatasolle (Futisliigaan). Antti Suominen lähetti (8.7.2011 * kiitos) tämän PPT:n kauden 1990 edustusmiehistöstä ottamansa virallisen joukkuekuvan. PPT:n miehistökuva kaudelta 1990 - kauden palkintona nousu Futisliigaan. Kuva Kari-Pekka Kivimäen kokoelmista (kiitos). Antti Suomisen ottama kuva kaudelta 1990 (kiitos käyttöluvasta): "Porin Pallotoverien eli PPT:n valmentajia ja toimitsijoita vuonna 1990. Kuvassa mm. valmentaja Seppo Sairanen, Matti Lahtinen, Reijo Läntinen ja huoltaja Jorma "Mami" Murto". Pallotoverit nousi takaisin Liigaan 1990 ja aloitti Liigassa 1991. Voitti Suomen mestaruuden 1993. Sitä ennen nimi oli jo muuttunut FC Jazziksi." ("Laddie Lassien Poika"): Alarivissä kuvassa vas. Kazimier Putek, Seppo Sairanen, Matti Lahtinen, Reijo Läntinen, Jorma Murto ja Tapio Laiho. Ylärivissä vas. Piki Heinonen, tunnistamaton, Harri Hakamäki ja lääkäri Heikki Kiviluoto. Kuva lienee kauden päättäneestä PPT-Koparit- matsista (30.9.90), jossa PPT varmisti sarjanousunsa. PPT palasi evakosta (Herralahti) stadionille ~ PPT-Koparit 7-0: 18.o.m., 23.o.m., 44.Laaksonen, 52.Toivonen, 69.R.Nieminen, 71.P.Nieminen, 72.R.Nieminen. PPT: Lindström, R.Nieminen, Sadowski, Rantanen, Sulonen, Alatensiö, Toivonen (-), Koskikangas, Laaksonen, P.Nieminen, Putek (-). Vaihdosta Leivo-Jokimäki, Liukkonen. Ref: Yli-Karro. Liukkosen kauden ainoa esiintyminen Ykkösessä. Kenttäkuulutus tiukasti TP-55-Jaro- ottelun (2-1) seurannassa. PPT:llä ja Jarolla ennen viimeistä kamppailua 30 pistettä. Sairasen kaudella kaikki ottelut voitokkaita maalierolla 32-3. 10 C:n syyskeli."

1991: PPT nousijana ylimmällä sarjatasolla eli Futisliigassa: ( PPT viimeistä kautta 'omalla nimellään' ~ kauden jälkeen uusi nimi 'FC Jazz' ) : PPT sijoittui kahdeksanneksi (nousijana) Futisliigassa. Kaudeksi 1991 PPT oli noussut takaisin ylimmälle sarjatasolle, nimitys oli nyt virallisesti 'Futisliiga'. 12 joukkueen sarjassa PPT päätyi kahdeksannelle sijalle. Tämän kauden 1991 jälkeen PPT:n tarina omassa muodossaan päättyi, kun seura solmi 'Porin Jazz'-organisaation kanssa sopimuksen, millä seura jatkoi vuoden 1992 'Veikkausliigassa' (nimi otettiin siis tuolloin käyttöön) nimellä 'FC Jazz'. Liigakaudella 1991 PPT:tä valmensi Markku Wacklin. Porilaiset pysyivät tasaisessa sarjassa hyvin mukana. Ote mitaleihin heltisi vasta syyskuussa viiden ottelun voitottomaan putkeen. Loppusijoitukseksi muodostui lopulta kahdeksas. PPT:n paras maalintekijä oli yllättäen puolustaja Rami Nieminen, joka viimeisteli 15 osumaa. Loppukaudella liigapeleihin ehti myös Anderlechtissä vuoden viettänyt oma huippujuniori Antti Sumiala, joka siirtyi seuraavaksi jatkamaan uraansa Tanskassa. Wacklinin jälkeen uudeksi valmentajaksi valittiin Seppo Sairanen. Syksyllä 1991 Poria ja koko jalkapallo-Suomea kohahdutti uutinen, että PPT muuttuu FC Jazziksi. Uutta nimeä inspiroi luonnollisesti kaupungin suuri vuotuinen musiikkitapahtuma. Porin Ässissä (jääkiekkopuolella) myös vaikuttaneen seurajohdon tarkoituksena oli lisäksi tuoda jalkapalloon jääkiekon mallin mukaan markkinahenkisempiä toimintatapoja. Imagonmuutoksen tehostamiseksi seura hankki kolme nuorta brasilialaista pelaajaa. Pelipaidan väri pysyi sentään punaisena.