1932: Porin Kärpät perustettiin 20.3.1932: "Luntin sakista" Porin Kärpiksi: Porin Kärppien virallinen perustamiskokous pidettiin 20. maaliskuuta 1932, jolloin monessa yhteenhitsautunut "Luntin sakki" eli pääasiassa viidennen kaupunginosan nuorisoryhmä sai viralliset puitteet. Ensimmäinen puheenjohtaja oli E.Olkkonen, mutta toiminnan ydinhahmot löytyivät paljolti lyseon ja yhteislyseon lehtoreista A.Rydmanista ja I.Kautosta. Alkuvuosina seurassa pelattiin jalka- ja jääpalloa. Heti alusta asti pantiin pääpainoa junioritoiminnalle. Sotavuodet verottivat Porin Kärppien jäsenistöä melkoisesti ja jääpallojoukkue putosikin SM -sarjasta. Jalkapallon puolella seura ylsi aina SPL:n A -nuorten mestariksi saakka. Jalkapallon puolella seuran edustusjoukkue toimi pääasiassa maakuntasarjassa. Kärpät tunnettiin sekä 1940- että 1950 luvulla vahvasta juniorityöstään. Se voitti useaan otteeseen jalkapallossa oman sarjansa poikatoimintakilpailun ja jopa valtakunnallisen kokonaiskilpailunkin, josta palkintona seuran 16-vuotiaat edustivat Suomea Kööpenhaminan suuressa turnauksessa 1951. Lisäksi valtakunnalliset mitalit eri lajeissa osoittivat seuran juniorivoimaa. Mainittakoon myös, että Porin lyseon 1950-luvun loppupuolella voittamissa kahdessa oppikoulujen jalkapallo-cupissa valtaosa pelaajista oli Kärppien pelaajia. Porin Kärppien varhaisvuosien maineikkaita jalkapalloilijoita olivat Tauno Takala, Antero Lartola ja Heikki Harell (tiedot: Porin Kärppien nettisivut). Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tekstissä käydään läpi seuran alkuhistoriaa vuodelta 1932. Samaisesta Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasesta seuran ensimmäisiä jalkapallotuloksia kaudelta 1932. Esimerkiksi eksoottinen Noormarkun Palloseura oli voitettu kahdesti lukemin 7-1.

1933: Porilaisseurat yhteisessä Hämeen-Satakunnan piirissä: Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas), porilaisseurat kuuluivat vuonna 1933 vielä yhteiseen Hämeen-Satakunnan piiriin. Satakunnan oma piiri porilaisille ja raumalaisille seuroille syntyi seuraava vuonna 1934. Porilaisseuroja oli piiritoimintaan ilmoitettu kaudelle 1933 vain seuraavat kolme: Porin Palloilijat (PoPa) (perustettu 1925), Porin Lyseon Kiri ja Björneborgs IFK (BIFK) (per. 1919). Porin Kärppien ilmoittautuminen piiritoimintaan myöhästyi: Porin Kärpät oli perustettu maaliskuussa 1932, mutta jalkapallon piiritoimintaan se ei vielä kaudelle 1933 kirjan mukaan ollut ehtinyt. Ilmoittautuminen yksinkertaisesti nuorilta, mutta innokkailta perustajajäseniltä myöhästyi. On mahdollista, että Porin Lyseon Kiri sulautui juuri Kärppiin, sillä koulun voimistelunopettaja Ilmari Kautto kuului Kärppien perustajavoimiin. Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tekstissä käydään läpi seuran pelikauden 1933 tuloksia. Koska piirin toimintaan ilmoittautuminen oli myöhästynyt, Kärpät saattoi pelata kauden aikana vain harjoitusotteluita.

1934: Porin Kärppien viralliset piiripelit alkoivat: Porin Kärpät oli perustettu maaliskuussa 1932, mutta jalkapallon piiritoimintaan se ehti mukaan vasta kaudelle 1934. Viisivuotisjuhlakirjan (1937) mukaan Kärpät ilmoitti Satakunnan piirin sarjoihin I- ja II-joukkueensa sekä myös nuorten joukkueen. Menestys ei ollut kuitenkaan ollut odotettua. PoPa:lle ja RaPi:lle kärsittiin kunnon selkäsaunat - syyksi laitettiin se seikka, että Kärppien jalkapalloilijoiden manageri vietti kesät eri puolella Suomea. Juniorijoukkue voitti kuitenkin piirinmestaruuden lyömällä finaalissa RaPi:n maalein 4-2. Lyhenne RaPi tarkoitti tuolloin Rauman Pallo-Iiroja. Porin Kärppien seuramerkin suunnitteli vuoden 1934 aikana Porin lyseon piirustuksenopettaja Hemmi Koivuniemi.

1935: Porin Kärpät hävisi Pallo-Iiroille piirin finaalissa 1-2: Porin Kärpät valmistautui kauteen 1935 entistä huolellisemmin, seuran jäsen Tauno Takala lähettettiin kahdeksi viikoksi koulutukseen Urheiluopistolle. Kärpät hävisi tärkeät B-sarjan karsintaottelut PoPa:lle 2-5 ja 2-7, joten Kärpät saattoivat vain nähdä paikalliskilpailijansa pääsevän pelaamaan B-sarjaan. Kärpät kohtasi paikalliskilpailijansa PoPa:n vielä kahdesti lyhyen ajan sisällä (ilmeisesti piirinsarjan merkeissä) - 30.7.1935 ja 7.8.1935. PoPa voitti molemmat tiukat ottelut 1-0. VPS pieksi Kärpät ja piirin loppuottelussa Kärpät hävisi RaPi:lle (eli Pallo-Iiroille) 1-2 johdettuaan puoliajalla vielä 1-0. Tästä Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasen tekstistä käy ilmi joukkueen pelaajien nimet kaudella 1935.

1936: Porin Kärpät: Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tämä kauden 1936 joukkuekuva julkaistiin kyseisestä kirjasesta. Markku Harell lähetti myöhemmin paremman kopion kyseisestä kuvasta seuraavin kommentein: "Kuvassa Kärppien jalkapallojoukkue vuonna 1936, Ylärivissä vasemmalta A. Koskinen, E. Paarola, V. Talvitie, H. Sarpela ja L. Kujansuu. Keskirivi, V. Teerioja, Aatos Vuorenheimo, ja M. Koivunen edessä A. Suvanto, O. Immonen ja T. Lahtinen. Poimitaan joukosta Aatos Vuorenheimo, joka kunnostautui Kärpissä etenkin jääpallossa. Hän palveli W. Rosenlew Oy:n Porin Voimassa piirtäjänä. Firman kilpaluissa kävi melkein laji kuin laji. Vuonna 1954 RU-38 R.y. julisti yhtiön palveluksessa olevien kesken lipunluonnoskilpailun. Ja voittaja oli - Aatos Vuorenheimo."

1937: Porin Kärpät piirinsarjatasolla (neljäs sarjataso).

1938: Porin Kärpät selvisi piirikarsinnoista Maakuntasarjaan: seuraavaksi kaudeksi nousu Länsisarjaan.

1939: PoPa ja Porin Kärpät Itä-Länsi-sarjan länsilohkon ryhmässä 3: Porin Kärpät sijoittui kolmanneksi: Tämä sotaan päättynyt kausi jäi Porin Kärpille ainoaksi kaudeksi toiseksi ylimmällä sarjatasollamme. 23.5.1939 Kärppien onnistui voittaa paikalliskilpailijansa PoPa maalein 2-1, mutta syyskierroksella 1.8.1939 PoPa näytti kaapin paikan lukemin 7-0.

1940-41: PoPa ja PKärpät välirauhan ajan Maakuntasarjassa ~ jäi kesken Jatkosodan alkamisen vuoksi. Välirauhan aikaan Porissa rikottiin urheiluliittojen rajoja: Porin Pallo-Toverit oli perustamisestaan asti ollut voimakkaasti aatteellinen työläisseura TUL-jäsenenä (myöhemmin TUK), mutta 'talvisodan hengessä' alkoi Porissa vuoden 1940 aikana Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton pallojaoston joukkueiden välinen yhteistoiminta. Porin Kärppien ja Porin Pallo-Tovereiden jalkapallojoukkueet kohtasivat toisensa kirkon viereisellä Pallokentällä 'symbolisessa ottelussa' (Kärpät voitti 3-2). Ottelun jälkeen kävivät molemmat joukkueet kokonaisuudessaan kunniakäynnillä sankarihaudoilla kirkkopuistossa (peliasuissa vielä!) laskien samalla vaatimattomat kukkavihot talvisodassa kaatuneiden joukkuetoveriensa Reino Elon, Aallos Kaarton ja Atte Johanssonin hautakummuille.

1943-44: Jatkosodan vuodet hiljensivät Suomen pelikentät. Porin Kärpillä ei dokumentoitua toimintaa jatkosodan kriittisinä vuosina 1943-44.

1945: Sodan melskeiden miehet palailivat nurmikentille: Porin Kärpät ja RU-38 Maakuntasarjassa (1945-46): Porin Kärpät ~ Maakuntasarjassa (1945-46) - sijalla 3/5: Porin Kärppien maakuntasarjakaudesta 1945 muistelua Kärppien myöhemmässä historiikissa. Mainittakoon, että ensin pelattiin syyskierros vuoden 1945 puolella ja kevätkierros vuoden 1946 puolella. Kärppien sihteeri antoi 'ruoskansa siiman vingahdella' moittiessaan eräiden Kärppä-pelaajien harjoitusinnon puutetta ilmeisesti vuoden 1946 aikana.

1946-47: 1946(-47): Porin Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Kärpät voitti vain kolmen joukkueen Maakuntasarjan lohkon. Jalkapallokirjasta 1950 löytyy taannehtivaa tietoa Porin Kärppien kauden 1946 peleistä Maakuntasarjassa. Kärpät voitti Satakunnan lohkon ja pääsi mukaan 16 lohkovoittajan cup-karsintaan, josta toisen kierroksen neljä voittajaa nousi Suomensarjaan. Arpa heitti Kärppien 1. kierroksen vastustajaksi Kaskö Idrottsklubb (KaIK)-seuran. Peli pelattiin Kaskisten kaupungissa ja Kärpät hävisivät niukasti 2-3 ja tie nousi pystyyn. Porin Kärppien maakuntasarjassa pelannut joukkue kaudella 1946. Maalivahtina Antero Lartola.

1947-48: RU-38 ja Porin Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Kärpät Maakuntasarjassa sijalla 4/5.

1948: Porin Kärpät Maakuntasarjassa ~ surkea kausi - pisteittä viimeiseksi: Porin Kärppien umpisurkea kausi Maakuntasarjassa päättyi ilman pisteitä viimeiselle sijalle ja edessä oli putoaminen piirinsarjatasolle seuraavaksi kaudeksi (1949). Porin Kärpät voitti Suomen Palloliiton (SPL) Nuorten kultaa 1948: Melkoinen sensaatio oli Porin Kärppien nuorten voittama Suomen Palloliiton (SPL) mestaruus kaudella 1948. Cup-kilpailuna käyty Nuorten SPL-turnaus huipentui finaaliin, missä Kärpät voittivat Lahden Pallo-Miehet (LPM) selvin numeroin 4-2. ('Cedunet.fi/seniorit'): Porilaisen jalkapallon ykkösseura 40-luvun lopulla ja 50-luvun alkupuolella oli Porin Kärpät, jonka valmentaja Erkki Lehtonen oli kehittämässä huomattavaa osaa lyseolaismestareista niiksi taitureiksi, mitä he koulua edustaessaan olivat. Porin Kärpät voitti vuonna 1948 Suomen Palloliiton (SPL) nuorten jalkapallomestaruuden. Sen jälkeen seura useana vuonna oli ko. liiton poikien toimintakilpailun ykkönen. Siitä seurasi, että SPL lähetti kesäkuussa 1951 Kärppien 16-vuotiaiden poikien joukkueen Suomen edustajaksi kööpenhaminalaisen KB:n suureen juhlaturnaukseen. Menestys oli kohtuullinen kaksi vuotta vanhempien kilpakumppaneiden sarjassa. Paluumatkalla pojat ottelivat Malmössa Malmö IF.n samanikäisten kanssa tasapäisesti sekä Tukholmassa erään miesjoukkueen kanssa. Viidessä kansainvälisessä ottelussa oli mukana 10 Porin Lyseon oppilasta . Matka ja sen tuoma arvonanto lisäsivät merkittävästi satakuntalaista jalkapalloinnostusta. Markku Harell lähetti (14.4.2014) nämä lehtileikkeet A-nuorten SM-finaalista Kärpät-LPM 4-2. Lehtijutut ovat peräisin lähettäjän serkun Erkki Harellin aikoinaan keräämästä arkistosta. Seuraavassa lainausta lahtelaisen jalkapalloilun historiikkikirjasta (Jukka Airo, 2001): A-nuorten SM-finaali (SPL) 1948 pelattiin Porin Herralahden kentällä syyskuun 12. päivänä (1948). LPM pelasi silloisella tutulla (ja kai myös ainoalla) 2-3-5-systeemillä: Paloposki, Säkäjärvi-Parikka, Tuomikoski-Olkkola-Martinsen, Valtonen-Rantanen-Suvisilta-Valtonen-Parviainen (valmentajana "Tinna" Inkinen). Valtosen veljekset veivät porilaisen 600-päisen kotiyleisön suruksi LPM:n johtoon 2-0 jo ensimmäisen 20 minuutin aikana. Sitten kohtalo puuttui peliin: Raimo Valtonen muistelee: Tuomikosken Seppo oli määrätty vartioimaan Kärppien vaarallisinta hyökkääjää Erkki Harellia. Seppo hoiti tehtävänsä mainiosti siihen saakka, kunnes sai kovan iskun päähänsä. Hän meni siitä niin sekaisin, että rupesi seuraamaan minua eikä Harellia, Ja Harell teki kolme maalia! Porilaiset venyivät varsinaisella peliajalla tasoihin ja jatkoajalla käänsivät ottelun voitokseen 4-2. Markku Harell (14.4.2014): Vuoden 1948 SPL:n nuorten mestaruuden voittanut joukkue: huoltaja V Ismosalo , O Käppi, V.Sampo, P Nordlund ,J Kujala, K Brander, E Mikola, J Kreula, E Harell, O Heikkilä, Pukupäällä O Sillanpää. R Kari, J Saarinen ja A Jokinen. Tuon Nuorten SM-kullan jälkeen (1948) urheilullisesti ehkä parhaiten jatkoi uraansa Nyskä Harellin lisäksi Olavi Heikkilä - oli yksi Heikkilän veljeksistä, pelasi myös jääkiekkoa. Lasse, Simo ja Antti olivat muut porilaisten hyvin tuntemat veljekset. J.Saarinen pelasi myös maalivahtina Ru-38 joukkueessa. Pentti Nordlundin porilaiset paremmin tuntevat pitkäaikaisena Satakunnan Urheiluliikkeen myyjänä. (Jukka Joutsi, 15.4.2014): Porin Kärpät voitti siis Suomen Palloliiton (SPL) mestaruuden. Virallinen nuorten Suomen mestaruus ratkaistiin varmaankin perinteisesti tuon ajan käytännöllä eli SPL:n Nuorten mestari kohtasi TUL:n mestarin. Kyseisestä ottelusta ei kirjoitushetkellä ole löytynyt faktatietoa, mutta eräät muistelijat arvelivat Kärppien kohdanneen Kotkan Työväen Palloilijat (TUL) ja hävinneen. SPL:n julkaisemat vuotuiset Jalkapallokirjat eivät ajan poliititsen jännitteen vuoksi maininneet sanaakaan TUL-toiminnasta, joten siksi tuosta mahdollisesta virallisesta SM-ottelusta ei ole tietoa ollut löydettävissä. Kaudella 1948 KTP voitti ko. liittofinaalissa Suomen mestaruuden voittamalla SPL-mestari VPS:n 1-0. Erkki "Nyskä" Harell (s.12.3.1930) pelasi urallaan aluksi hyökkääjänä, mutta siirtyi sittemmin puolustuslinjojen luunkovaksi luudaksi. Nuorten SM-kultakauden (SPL) jälkeen hän aloitti edustustasolla RU-38:n Suomensarjan miehistössä. Keltamustassa paidassa Harell pelasi kauteen 1957 saakka - kaudet 1955-56 Maakuntasarjassa, muuten Suomensarjaa. RU-38:n noustua kaudelle 1958 Mestaruussarjaan yllätyksellisiä hopeamitaleita voittamaan, Erkki Harell oli siirtynyt Turkuun TPS-paitaan. Hän palasi kaudelle 1959 Poriin, mutta ei kuitenkaan RU-38:n Mestaruussarjassa pelanneeseen miehistöön, vaan Maakuntasarjassa pelanneen PoPa:n joukkueeseen. Kaudet 1960-62 Harell pelasi Suomensarjaa uudessa Porin Karhut-seurassa (fuusiosta PoPa ja Kärpät). Kauden 1963 Harell pelasi Suomensarjaa Raumalla (Iirot) ja palasi taas Poriin pelaten RU-38:ssa Suomensarjaa kaudet 1964-65. 36-vuotiaana Erkki Harell siirtyi Porin Pihlavan Työväen Urheilijoihin (PiTU) ja siellä meni kaudet 1966-67 Maakuntasarjassa ja kaudet 1968-69 Suomensarjassa. Kaudella 1970 Harell valmensi PPT:n A-junioreita. Urallaan Erkki Harell pelasi kahdeksan A-maaottelua. Markku Harell (14.4.2014): Vuoden 1948 SPL:n nuorten Suomen jalkapallomestaruuden voittanut joukkue Porin Kärpät ~ 30 vuotta mestaruuden jälkeen - kuvattu siis v. 1978. Alkuperäisenä tarkoituksena oli joukkueella tavata 10 vuoden välein. Ilmeisesti pari vuosikymmentä jäi väliin tai oli pienimuotoisempia tapaamisia. Mestaruuden voittaneesta joukkueesta on pois edesmennyt V Sampo. Ylärivi vasemmalta: huoltaja V Ismosalo , O Käppi, P Nordlund ,J Kujala, K Brander, E Mikola, J Kreula, E Harell, O Heikkilä, Pukupäällä O Sillanpää. Edessä vas. R Kari, J Saarinen ja A Jokinen. Kaikilla oli myös ns. kutsumanimi, varmaan käytössä kun tapasivat. Markku Harell (14.4.2014): Kun edellä mainitusta finaaliottelusta oli kulunut 50 vuotta, paikalle olivat vielä "laukaisukunnossa" saapuneet kuvattavaksi seuraavat pelaajat (kuva on otettu 15 syyskuuta 1998): 1. R Kari 2. J Saarinen 3. A Jokinen 4. A Uusivuori (toimi ns.valmentajana) 5. O Käppi 6. E Mikola 7. K Brander 8. E Harell 9. O Heikkilä ja 10. P Nordlund. Markku Harell (14.4.2014): Ja sitten viimeinen n. 60 vuotta mestaruudesta. Aika kulkee vääjäämättömästi: 15.10 2008 paikalle saapui kahdeksan vuonna 1948 mestaruuden voittanutta pelaajaa .Kuva on otettu vierailulta Porin kaupungintalolla, joka kuului päivän ohjelmaan. Eturivi vas. Reijo Kari, Juhani Saarinen, Antti Jokinen. Takarivi vas. Erkki "Nyskä" Harell, Eero Mikola, Jouni Kreula, Olavi Heikkilä ja Pentti Nordlund. Tuon 'Nuorten SM-kullan' jälkeen (1948) urheilullisesti ehkä parhaiten jatkoi uraansa Nyskän lisäksi Olavi Heikkilä - oli yksi Heikkilän veljeksistä pelasi, myös jääkiekkoa. Lasse, Simo ja Antti olivat muut porilaisten hyvin tuntemat veljekset. J.Saarinen pelasi myös maalivahtina Ru-38 joukkueessa. Pentti Nordlundin porilaiset paremmin tuntevat pitkäaikaisena Satakunnan Urheiluliikkeen myyjänä.

1949: Porin Kärpät piirinsarjatasolle pudotettuna - pääsi karsimaan ja nousi takaisin Maakuntasarjaan: Porin Kärpät oli pudonnut Maakuntasarjasta piirisarjatasolle kauden 1948 päätteeksi. Kaudella 1949 Kärpät pääsi Maakuntasarjan cup-muotoiseen nousukarsintaan ja selvitti tiensä takaisin Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi 1950. Ensimmäisessä ottelussa Kärpät voitti vieraissa Eura-Kauttuan Urheilijat numeroin 4-1 ja ratkaisevassa toisessa ottelussa kaatui Porissa Nokian Urheilijat luvuin 5-2.

1950: Porin Kärpät Maakuntasarjassa (Länsilohko B): sijoitus 3/5. Porin Kärpät pelasi kaudella 1950 Maakuntasarjan länsilohkon B-sarjassa, Kissalan Pojat (Tampere) voitti lohkon. PoPa oli kolmantena. Lohkon voittaja pääsi seitsemän muun lohkovoittajan kanssa jatkosarjaan, jossa oli kahdessa lohkossa neljä joukkuetta (maantieteellisesti jaettuna). Yksinkertaisen sarjan (kolmen pelin) jälkeen lohkojen kaksi parasta nousivat (yhteensä neljä) Suomen sarjaan kaudelle 1951. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Maakuntasarjan länsilohkon B-sarjassa pelanneen Porin Kärpät seuraavasti: Porin Kärpät (PKärpät), Pori. -- puh.joht. E.Paarola, puh. 1831, sihteeri O.Sillanpää, k. 4154, t. 3808, os. Armfeltink. 8 B, paita oranssi, housut mustat.

1951: Porin Kärpät Maakuntasarjassa (Länsilohko B): sijoitus 4/6. Porin Kärppien juniorityö palkittiin Tanskan turnauksella: Porin Kärpät voitti useaan otteeseen jalkapallossa oman sarjansa poikatoimintakilpailun ja jopa valtakunnallisen kokonaiskilpailunkin, josta palkintona seuran 16-vuotiaat edustivat Suomea Kööpenhaminan suuressa turnauksessa 1951.

1952: PoPa ja Porin Kärpät molemmat Maakuntasarjan länsilohkossa B: Porin Kärpät jäi Maakuntasarjan länsilohkossa B sijalle 2/6.

1953: PoPa ja Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Kärpät ~ sijalle 3/6.

1954: PoPa, PPT ja Kärpät samassa yhteisessä SPL:n ja TUL:n Maakuntasarjan lohkossa. Porin Kärpät ~ Maakuntasarjalohkossa sijalle 4/5. ~ pudotus piirisarjaan.

1955: Kärpät , PPT ja Ruosniemen Visa karsimassa piirinsarjatasolta Maakuntasarjaan (SPL ja TUL): Kärpät nousi piirisarjasta takaisin Maakuntasarjaan. Kärpät voitti ensimmäisessä nousukarsintakierroksen ottelussaan kotonaan 'Åbo Boll- och Idrottsällskap'-seuran (Åbo Bois) numeroin 4-1. Ratkaisevalla toisella kierroksella Kärpät matkusti Närpiöön, missä kotijoukkue Kraft pisti ankarasti kampoihin, mutta Porin Kärpät voitti lopulta jännitysottelun numeroin 5-4.

1956: Neljä porilaisjoukkuetta Maakuntasarjassa 1956 (RU-38, PoPa, PPT ja Kärpät): Kärpät Maakuntasarjassa ~ jäi sijalle 8/10 ja putosi Aluesarjaan: Kärpät kärsi piirinsarjassa RU-38:lle tappion 0-5. Maakuntasarjassa jälki oli vielä rumempaa: Kärpät-RU-38 3-7 ja RU-38-Kärpät 7-0. Kärpät putosi Aluesarjaan (neljännelle sarjatasolle).

1957: Kärpät pudonneena Aluesarjassa (lohko #6) - voitti lohkon ja nousi takaisin maakuntasarjaan:

1958: Kärpät (nousijana), PoPa ja PPT Maakuntasarjassa: Kärpät ~ nousijana Maakuntasarjassa ~ sijalla 3/8. Jari-Juha Kivini lähetti (11.2.2012) tämän kopiokuvan pelipöytäkirjasta I-luokan piirisarjaottelusta PPT-Kärpät (3.8.1958), jonka PPT oli voittanut 3-1 (2-1). Kärppien kokoonpanosta erottuvat jääkiekkoilijat Lasse ja Simo Heikkilä sekä Seppo Nyström. Pisimmälle urallaan ylsi Veikko Jokinen - aina Mestaruussarjaan asti Ässien paidassa (1968-69).

1959: PoPa, Kärpät ja PPT samassa Maakuntasarjan lohkossa #5: Kauden jälkeen PoPa ja Kärpät fuusioituivat "Porin Karhuiksi". Porin Kärpät lopetti kauteen 1959 ~ sijoitus 4/7: fuusioitui PoPa:n kanssa (=Porin Karhut). Porin Kärpät fuusioitui kauden 1959 päätteeksi PoPa:n kanssa ja syntyi uusi seura Porin Karhut, jolle PoPa:n Maakuntasarjalohkossa #5 saavuttama voitto takasi paikan Suomensarjaan kaudelle 1960. Porin Kärpät: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): E.Mikola, pelipaita valkoinen + punainen slipover - housut mustat (Jalkapallokirja 1959). Porin Kärpät voitti Suomen Cupin toisella karsintakierroksella Porin Pallo-Toverit puhtaasti 0-6, mutta kolmannella karsintakierroksella tuleva fuusiokumppani PoPa voitti Kärpät lukemin 2-4. Porin Kärppien nuorten joukkue voittanut 25.10.1959 Rauman Otalahdessa Rauman Pallon jatkoajalla ja saavuttanut piirinmestaruuden. Kuvan lähetti 9.4.2013 Samuli Roslander, jonka isä Pekka Roslander kuvassa äärivasemmalla. Kuvasta on tunnistettavissa myös ainakin myöhemmät jääkiekkoilijat Jaakko Honkanen (takarivin toinen vasemmalta) ja Antti Heikkilä (takarivin neljäs vasemmalta). Heikkilän oikealla puolella Jouko Ojansuu (myöhemmin mm. Ässien lääkäri). Valmentaja on Erkki Lehtonen. (Jorma Leivo, sähköposti 7.5.2013): Kuvan henkilöt yhtä lukuun ottamatta on tunnistettu: Alarivi vasemmalta oikealle: Matti Pelttari, Juha Seppälä ja Timo Visavuori. Keskirivi vasemmalta oikealle: Keijo Haukioja, Jouko (Jallu) Ojansuu, Leo Ruusulaakso ja oikeanpuolinen on tunnistamatta, mutta arveltiin, että olisi ehkä Visavuoren pikkuveli (henkilöllisyyttä yritetään varmistaa vielä). Takarivi vasemmalta oikealle: Pekka Roslander, Jaakko (Jakke) Honkanen, Matti Lahtinen, Antti Heikkilä ja valmentaja Erkki Lehtonen. Porin Karhut (1960-67) (erikoissivullemme)